Simulation and Design of compressed air system

Paineilmajärjestelmien suunnittelussa ongelmaksi muodostuu ilman kokoonpuristuvuus. Etenkin järjestelmää kasvatettaessa paineilman häviöt kasvavat ja riittävän paineen sekä tilavuusvirran saavuttamiseksi tarvitaan suurempi vaivannäkö. Tämä diplomityö on tehty kyseisessä diplomityössä määritetyn paineilmajärjestelmän suunnittelun helpottamiseksi. Tavoitteena on antaa määritetyn paineilmajärjestelmän suunnitteluun laajempi näkökulma simulaatioiden ja kustannuslaskennan avulla. Simulaatio mahdollistaa järjestelmän testaamisen useissa skenaarioissa lisäten järjestelmästä saatavilla olevan tiedon määrää. Kustannuslaskennan tarkoituksena on mahdollistaa vertailla yhteistyöyrityksen esittämien toteutusvaihtoehtojen hankinta- ja käyttökustannuksia. Malleja luotaessa havaittiin, että riittävä simulaatiotarkkuus on mahdollista saavuttaa, vaikka kaikille järjestelmän komponenteille ei määritettäisikään dynaamista mallia. Mikäli yksittäisen mallin vaikutus kokonaismalliin on minimaalinen, voidaan malli luoda staattisena. Työn tuloksena syntyi simulaatiomalli. Mallin avulla on mahdollista skaalata työssä määriteltyä järjestelmää eri kokoisiin käyttötarpeisiin yksinkertaisesti ja luotettavasti. Lisäksi kustannuslaskennan avulla saatiin selville, että eräs toteutusvaihtoehdoista on huomattavasti muita vaihtoehtoja edullisempi niin hankintakustannuksiltaan kuin myös kokonaiskustannuksiltaan kolmen vuoden ajanjaksolla

Yrityksen sidosryhmäsuhteiden jännitteiden osatekijät

Yritykset ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa erilaisten sidosryhmien kanssa. Sidosryhmien tarpeet ja toiveet voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia, eivätkä yrityksen ja sen sidosryhmien näkemykset esimerkiksi yrityksen tavoitteiden suhteen ole välttämättä yhteneväiset. Jännittyneisyys ja konfliktit ovatkin luonnollinen osa sidosryhmäsuhteita. Vaikka sidosryhmäsuhteiden jännittyneisyys on tunnistettu aiemmassa kirjallisuudessa, ovat jännitteiden taustalla vaikuttavat seikat jääneet vähäisemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on eritellä sidosryhmäsuhteiden jännitteiden osatekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat sidosryhmäsuhteiden jännitteiden muodostumiseen. Tarkastelussa ovat sidosryhmäsuhteet yrityksen ja sen eri sidosryhmien välillä. Tutkimuksessa kartoitetaan myös yrityksen käytettävissä olevia keinoja jännitteiden ehkäisemiseksi. Tutkimus toteutettiin intensiivisenä case-tutkimuksena. Tapausyritykseksi valittiin pohjoissuomalainen vesivoimayhtiö Kemijoki Oy, jonka sidosryhmäsuhteiden analyysi muodosti tutkimuksen empirian. Tutkimus toteutettiin monimetodisena kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa yhdistettiin sisällönanalyysi, havainnointi ja puolistrukturoitu haastattelu. Pohjoissuomalaisesta sanomalehdestä Lapin Kansasta kerättiin yhteensä 167 lehtiartikkelia, jotka sivusivat tapausyrityksen ja sen sidosryhmien välisiä suhteita. Tätä media-aineistoa käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkija osallistui tapausyrityksen tiloissa järjestettyyn sidosryhmiä käsitelleeseen työpajatilaisuuteen, jossa tutkija havainnoi tapausyrityksen edustajien välisiä keskusteluja ja toimintaa. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa tutkimusaineistoa täydennettiin tapausyrityksen ylimpään johtoon kuuluvan henkilön haastattelulla. Sidosryhmäsuhteiden keskeisimmiksi jännittyneisyyden osatekijöiksi nousivat epäluottamus, epäoikeudenmukaisuus ja viestintäongelmat. Nämä kolme tekijää tunnistettiin ensisijaisesti empiirisessä aineistossa keskenään vuorovaikutuksessa oleviksi tekijöiksi. Jännitteiden havaittiin olevan dynaaminen, kontekstisidonnainen ilmiö, jolla on aika- ja arvoulottuvuuksia. Yrityksen käytössä oleviksi keinoiksi jännitteiden ehkäisemiseksi tunnistettiin pääasiassa erilaiset viestinnälliset keinot. Empaattisuus, avoimuus ja rehellisyys viestinnässä korostuivat tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden ohella keskeisiksi jännitteitä ehkäiseviksi tekijöiksi. Aineistolähtöisen tutkimuksen keskeinen kontribuutio piilee edellä mainittujen liikkeenjohdollisten johtopäätösten ohella sen metodologisessa monimuotoisuudessa

Testilaitteen suunnittelu pneumatiikkakuljettimien logiikkaohjelmille ja ohjauskaapeleille

Opinnäytetyön tavoitteena on luoda suunnitelma testilaitteelle. Testilaitetta käytetään teollisuudessa hyödynnettävien painekuljetinlaitteiden ohjaukseen liittyvien logiikkaohjelmien sekä ohjauskaappien testaamiseen. Opinäytetyössä käydään läpi painekuljetusprosessi teoriassa, sekä painekuljettimen kriittiset komponentit, jotta lukijan on mahdollista ymmärtää testilaitteen toiminta. Suunnitelman tekemistä kuvaavassa osiossa pyritään tuomaan esille miten ja millä perusteella ratkaisuihin on päädytty. Suunnittelun tuloksena syntyneet dokumentit löytyvät liitteinä opinnäytetyön lopusta.The goal of this thesis was to create a design for a testing device. This device will be used to test the control cabinets and logic programs of industrial scale pneumatic conveyors. The critical structural components of an industrial scale pneumatic conveyor were examined and the pneumatic conveying process in theory was explained in this thesis. This gives the reader a possibility to understand how the testing device functions. In the part that discusses the planning process of the device it is possible to find the reasoning and background for the problems solved and solutions used. The technical documents that were produced in the planning process can be found as appendices at the end of the thesis

Using auxiliary data to rationalize smartphone-based pre-harvest forest mensuration

Accurate mensuration of forest stands for pre-harvest planning will pose high costs if carried out by a professional forester as an on-site evaluation. The costs could be reduced if a person with limited mensuration expertise could collect the required data using a smartphone-based system such as TRESTIMA (R) Forest Inventory System. Without prior information, the field sample with sufficient number of measurement points over the whole stand should be selected, so that the entire variation will be covered. We present and test a rational framework based on selecting the sampling locations according to auxiliary data. As auxiliary variables, we use various spatial data sources indicating forests' structural or spectral variation, as well as previously predicted inventory variables. We construct two variants of sampling schemes based on the local pivotal method, weighted by the auxiliary data, and compare the results to simple random sampling (SRS) with corresponding sample sizes. According to our findings, the benefits of auxiliary data depend on the considered stand, species and timber assortment. The use of auxiliary data leads generally to improved results and up to three times higher efficiency (i.e. lower variance) as compared with SRS. We conclude that the framework of applying auxiliary data has high capabilities in rationalizing the sampling efforts with little drawbacks, consequently providing potential to improve the results with similar sample size and possibility to use of non-specialists for the pre-harvest inventory.Peer reviewe

NFI plots as complementary reference data in forest inventory based on airborne laser scanning and aerial photography in Finland

201

Utilizing prior information in environmental inventory design - experiences from forest inventories

201

Alueellisten hakkuumahdollisuusarvioiden ja niihin perustuvien tulospalvelujen kehittäminen

Tämän raportin tavoitteena on tuottaa taustatietoa alueellisten hakkuumahdollisuusarvioiden sekä MELA Tulospalvelun ja VMIKaaVa Tulospalvelun kehittämiseksi. Raportissa kuvataan tulospalvelujen nykyistä sisältöä ja käyttöä sekä tunnistetaan palvelujen keskeisimmät kehittämistarpeet. Näiden palvelujen kehittämistarpeiden tarkastelu on ajankohtaista, koska metsäalan toimintaympäristössä on tapahtunut ja siinä on lähitulevaisuudessa tapahtumassa muutoksia, joilla on todennäköisesti vaikutusta palvelujen käyttäjien tietotarpeisiin. Selvityksen mukaan sidosryhmät pitävät molempia palveluja hyödyllisinä. Molempien palvelujen tunnettuutta pitäisi kuitenkin parantaa. MELA Tulospalvelun käytettävyyttä olisi mahdollista parantaa muun muassa selkeyttämällä palvelun käyttöohjeita ja laatuselostetta. Palvelua voitaisiin kehittää tuottamalla tulokset Etelä-Suomessa erikseen esimerkiksi Itä- ja Länsi-Suomelle. Laskelmia voitaisiin kehittää siten, että palveluun vietäisiin laskelma, jossa on otettu huomioon erilaisista politiikoista tulevia tavoitteita. Myös erillisiä raportteja varten tuotettujen tärkeimpien laskelmien tulokset voisi esittää MELA Tulospalvelussa. Muuttujien osalta palvelua olisi mahdollista kehittää siten, että sinne liitettäisiin metsäluonnon monimuotoisuutta ja erilaisia ekosysteemipalveluja kuvaavia muuttujia ja indeksejä. MELA Tulospalvelussa voitaisiin myös raportoida muuttujia, joita tarvitaan jatkoanalyysien tekemiseen (esim. vesistökuormituksen tai kansantaloudellisten vaikutusten arvioiminen) tai näiden jatkoanalyysien tuloksia voitaisiin esittää MELA Tulospalvelussa. Muuttujien arvojen vertailua eri alueiden välillä helpottaisi se, että arviot esitettäisiin palvelussa myös esimerkiksi pinta-alaosuuksina tai hehtaarikohtaisina keskiarvoina. VMIKaaVa Tulospalvelun käyttöä voitaisiin edistää järjestämällä koulutuksia sekä kehittämällä palvelua vastaamaan paremmin palvelun potentiaalisten käyttäjien tarpeita. Palvelua olisi mahdollista kehittää siten, että arviot tuotettaisiin myös suurimmille seutukunnille. Nykyisessä palvelussa olevat tulkinnat maakuntakaavamerkintöjen ja -määräysten vaikutuksesta metsien käsittelyyn tulisi päivittää yhdessä alueiden käytön suunnittelijoiden kanssa. VMIKaaVa Tulospalveluun voitaisiin liittää metsäluonnon monimuotoisuutta, metsien hiilivarastoja ja -hiilinieluja sekä metsistä tulevaa vesistökuormitusta kuvaavia muuttujia. Palvelua tulisi päivittää ja ylläpitää jatkuvasti, jotta siitä olisi hyötyä sidosryhmille