Kannustimet tuottavat tulosta : Sylvia-hankekokonaisuuden vaikuttavuuden arviointi

Tässä arviointiraportissa tarkastellaan työ- ja elinkeinoministeriön AMIF-rahoitteisen Sylvia-hankekokonaisuuden (2015–2018) vaikuttavuutta. Hankkeiden tavoitteena on ollut lisätä kuntapaikkojen saatavuutta kansainvälistä suojelua saaneille ja tehostaa pakolaisten kuntiin sijoittamista myöntämällä kunnille taloudellisia lisätukia sekä edistää pakolaistyötä tekevien osaamista ja verkostoitumista. Arvioinnin tulosten mukaan lisätuilla on tuettu pakolaisten vastaanoton käynnistämistä, jatkuvuutta ja kehittämistä kunnissa. Lisätukien avulla on muodostettu hätätapauksia vastaanottavien kuntien verkosto. Erityisesti hankkeen tuet on koettu tärkeiksi pienissä kunnissa. Kyselyyn vastanneista kunnista 74 % koki lisätuet tarpeellisiksi myös jatkossa. Suurin osa kunnista oli käyttänyt lisätukia henkilöstökuluihin ja koulutukseen sekä muihin kotouttamista tukeviin toimiin. Lisätuet vahvistivat joissain tapauksissa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Valtaosa arviointiin osallistuneista koki, että kuntien tulisi myös jatkossa voida päättää lisätukien kohdentamisesta. Arvioinnin perusteella suositellaan pidempää hankekautta, lisää joustavuutta vakioyksikkökustannuksiin ja tuen käytön kriteereihin sekä mahdollisimman proaktiivista ja selkeää tiedotusta kunnille. Arvioinnin mukaan hankekokonaisuus on onnistunut tavoitteessaan lisätä kuntapaikkojen saatavuutta ja tehostaa pakolaisten kuntiin sijoittamista. Tulosten perusteella lisätukirahoitus ja osaamisen tukeminen kunnissa on tarpeen jatkossakin. TEM:n yhteyshenkilö: Alue- ja kaupunkikehitys, kotouttaminen / Hanna-Maria Hyttinen, puh. 02950 4720

Korkeakoulututkintojen tunnustamiseen ja täydentämiseen liittyvä sähköinen tiedottaminen – Selvitys asiakaslähtöisen tiedottamisen kehittämiseksi

Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkujen nopeuttaminen on kotouttamispolitiikan yksi keskeisistä tavoitteista. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kannalta keskeistä on, miten tutkintojen tunnustaminen ja pätevöitymispolut sekä niihin liittyvä ohjaus ja neuvonta toimivat. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, kuinka ulkomailla suoritettujen korkeakoulututkintojen tunnustamista ja täydentämistä koskeva tiedottaminen ja ohjaus toimivat digitaalisten kanavien kautta ja mitä kehitettävää nykyisessä järjestelmässä on. Selvityksen aineisto koostuu maahanmuuttajille ja ohjauspalveluiden työntekijöille suunnatuista kyselyistä, yksilöllisistä testauksista ja syventävistä haastatteluista. Selvityksen perusteella OPH:n ja VALVIRAn nettisivuihin ollaan suhteellisen tyytyväisiä, mutta esiin nousi myös kehittämisehdotuksia. Selvityksessä esitetään, että korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille perustettaisiin kannustava selko- ja monikielinen portaali, jossa tutkintojen tunnustaminen ja laillistaminen olisivat yksi keskeinen sisältö. Lisäksi selvityksessä esitellään kansainvälisiä esimerkkejä esitetyn kaltaisista, tietoa kokoavista portaaleista ja niiden toteuttamistavoista. Selvityksen kohteena oli sähköinen tiedotus, mutta tuloksissa nousee kuitenkin vahvasti esiin henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan tarve sähköisten palveluiden rinnalla

Yhteistyörakenteet pitkäaikaistyöttömien, pitkäaikaissairaiden ja maahanmuuttajien palveluissa

Käynnissä olevan sote- ja maakuntauudistuksen kokonaistavoitteina ovat muun muassa palvelujen saatavuuden ja laadun paraneminen, kustannustehokkuuden lisääminen, digitalisaation edistäminen sekä uusien innovatiivisten palveluratkaisujen luominen maakuntiin. Yksi kokonaistavoitteiden saavuttamisen edellytys on palveluiden käsittäminen asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi, joiden sisällöt ylittävät perinteisiä organisaatiorajoja ja vaativat toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämä raportti käsittelee yhteistyörakenteita pitkäaikaistyöttömien, pitkäaikaissairaiden ja maahanmuuttajien palveluissa. Raportissa keskitytään erityisesti eri toimijoiden välisiin rajapintoihin ja näiden osalta kuvataan sekä palveluiden nykytilaa että reflektoidaan rajapintojen mahdollista tulevaisuutta maakunnallisessa mallissa. Esille nostetaan myös hyviä käytäntöjä ja mahdollisia ongelmakohtia rajapintayhteistyön näkökulmasta. Selvitys on luonteeltaan yhtäältä nykytilan kartoitus ja toisaalta kehittävää tutkimusta, jolla on pyritty selvittämään valittujen asiakasryhmien pohjalta yleisesti päteviä käytäntöjä rajapintayhteistyössä, kiinnittäen erityishuomio haastavimpiin asiakasryhmiin. Samalla on pyritty tuottamaan käytännönläheistä ja välittömästi hyödynnettävissä olevaa aineistoa uudistuksen valmisteluun. Raportin lopussa esitetään tutkimuskonsortion keskeisiä johtopäätöksiä ja näkökulmia tukemaan eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä ja onnistunutta palveluintegraatiot

Association of Intracranial Aneurysms With Aortic Aneurysms in 125 Patients With Fusiform and 4253 Patients With Saccular Intracranial Aneurysms and Their Family Members and Population Controls

Background-Varying degrees of co-occurrence of intracranial aneurysms (IA) and aortic aneurysms (AA) have been reported. We sought to compare the risk for AA in fusiform intracranial aneurysms (fIA) and saccular intracranial aneurysms (sIA) disease and evaluate possible genetic connection between the fIA disease and AAs. Additionally, the characteristics and aneurysms of the fIA and sIA patients were compared. Methods and Results-The Kuopio Intracranial Aneurysm Database includes all 4253 sIA and 125 fIA patients from its Eastern Finnish catchment population, and 13 009 matched population controls and 18 455 first-degree relatives to the IA patients were identified, and the Finnish national registers were used to identify the individuals with AA. A total of 33 fIA patients were studied using an exomic gene panel of 37 genes associated with AAs. Seventeen (14.4%) fIA patients and 48 (1.2%) sIA patients had a diagnosis of AA. Both fIA and sIA patients had AAs significantly more often than their controls (1.2% and 0.5%) or relatives (0.9% and 0.3%). In a competing risks Cox regression model, the presence of fIA was the strongest risk factor for AA (subdistribution hazard ratio 7.6, 95% CI 3.9-14.9, P Conclusions-The prevalence of AAs is increased slightly in sIA patients and significantly in fIA patients. fIA patients are older and have more comorbid diseases than sIA patients but this alone does not explain their clinically significant AA risk.Peer reviewe

Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet VISIOS

Vihreästä siirtymästä on tullut muutaman viime vuoden aikana keskeinen yhteiskunnan ja talouden suuntaa määrittävä periaate. Uuteen teknologiaan ja kiinteään pääomaan liittyvien investointien lisäksi tarvitaan niiden käyttöön ja kehittämiseen soveltuvaa osaamista. Käynnissä olevan vuosikymmenen aikana vihreän siirtymän työvoimatarve kohdistuu erityisesti energiatehokkuuden parantamisen, energiahuollon, rakentamisen ja liikenteen investointien tehtäviin. Työvoimatarpeet kohdistuvat monipuolisesti eri koulutustasojen osaajiin. Tässä siirtymän vaiheessa suorittavan työn työntekijöiltä vaadittava vihreä osaaminen ei poikkea merkittävästi työntekijöiden nykyisistä osaamisprofiileista. Tämä korostaa erityisesti jatkuvan oppimisen palvelujen tarvetta. Kaikkiaan vihreän siirtymän myötä korkean osaamisen ammattien ja tutkimusosaamisen kysyntä kasvaa, tukeutuuhan vihreä siirtymä pitkälti uusien ratkaisujen kehittämiseen ja soveltamiseen. Pidemmällä aikavälillä vihreä siirtymä vaikuttaa laajaan joukkoon ammatteja, kansalaisten arkisiin ratkaisuihin ja kokemuksiin yhteiskunnallisesta kehityksestä. Tähän kehitykseen vastaaminen edellyttää, että kestävyysosaamista vahvistetaan kaikilla kouluasteilla, kaikissa koulutusmuodoissa ja -ohjelmissa. Erityisesti olisi tarve painottaa transformatiivisen, nykyisiä käytäntöjä, taitoja ja rakenteita kyseenalaistavan oppimisen roolia osana vihreän siirtymän osaamispohjan rakentamista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

SPECIMA-projektilla töihin – Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat omalle alalleen

Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa Suomen ulkomaalaisväestö oli jo sen verran suuri, että sen monimuotoisuus ja sisäiset erityispiirteet alkoivat tulla esille. Työvoimatoimistojen asiakkaina olevat maahanmuuttajat eivät olleet yhtenäinen joukko, johon kuuluvilla kaikilla olisi samanlaisia integroitumis- ja työllistymisvaikeuksia. Populaariajattelu hahmotti ulkomaalaiset lähinnä vain pakolaistaustaisiksi, terveysongelmista kärsiviksi ja ammattitaidoltaan Suomen oloihin soveltumattomiksi, hoivaa tarvitseviksi sosiaalihuollon asiakkaiksi. Tien työmarkkinoille ymmärrettiin kulkevan pääsääntöisesti ns. sisääntuloammattien kautta, joissa maahanmuuttajat voisivat opetella kieltä ja suomalaista työkulttuuria. Vasta pikkuhiljaa herättiin näkemään, että heillä oli myös sellaisia ominaisuuksia, osaamista ja taitoja, joita suomalainen yhteiskunta voisi hyödyntää. Maahanmuuttajat muuttuivat resurssiksi, jonka käyttöönottoa varten ryhdyttiin työhallinnossa kehittämään erilaisia työvoimapoliittisia valmennus- ja ohjausmenetelmiä. Toisaalta samaan aikaan havaittiin, mitä muutoksia myös tulevaisuuden työmarkkinoilla tulisi tapahtumaan. Demografi nen kehitys toisi vääjäämättä mukanaan työvoimapula

Vuoropuhelua ja vaikuttamista : Etnisten suhteiden neuvottelukunnan toimikauden 2016–2020 vaikuttavuuden arviointi

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) toimikauden 2016–2010 arvioinnissa tarkastellaan ETNOn tarkoitusta ja tehtäviä, työmuotoja, jäsenten ja heidän taustayhteisöjensä roolia, toimikauden onnistumisia ja haasteita sekä odotuksia jatkolle. Aineisto koostuu kyselyvastauksista (n=71), haastatteluista (n=9), arviointityöpajakeskusteluista sekä dokumenttiaineistosta. ETNO on erityisesti onnistunut vuorovaikutusareenana ja yhteistyön lisääjänä. Alue-ETNOjen toiminta on tällä kaudella suuntautunut itseohjautuvaan ja osallistavaan suuntaan, mitä pidettiin hyvänä. Tähän on myötävaikuttanut rahoituksen kohdentaminen pienhankkeille. ETNO Foorumi koettiin tarpeelliseksi ja toivottiin, että se järjestetään kerran vuodessa vaihdellen joko avoimena kaikille tai vain jäsenille. ETNOn isoimmat haasteet puolestaan liittyvät sen toiminnan laajuuteen ja tästä johtuviin erilaisiin tulkintoihin ETNOn perustehtävästä. Jäsenet toivoivat ETNOn toimintaan laajempaa maahanmuuttajien edustusta sekä parempia yhteyksiä poliittisiin päättäjiin. Kehittämisehdotuksina esitetään, että uuden toimikauden alussa toteutetaan aloituskeskustelu ETNOn tarkoituksesta ja tehtävistä, käynnistetään valtakunnallisen ETNOn ja alue-ETNOjen tiiviimpi yhteistyö, tarkistetaan jäsenistön lukumäärä ja edustavuus, jatketaan itseohjautuvuutta tukevia työskentelytapoja, valitaan yksi kantava teema toimikaudelle, palkataan tiedottaja, seurataan ETNOn lausuntojen ja kannanottojen vaikuttavuutta sekä tehdään esitys etnisiä suhteita koskevasta pitkittäistutkimuksesta

Cosimulation of real-time control systems

The behaviour of a real-time system can be validated at the system level by means of a real-time operating system model in a VHDL simulation environment. The model consists of the real-time operating system, hardware described in behavioural VHDL and task descriptions written in C. The real-time operating system behaviour, HW/SW partitioning and HW/SW interfacing can be analysed by studying the simulation results. 1