Informed Consent and Psychotherapy: Apples and Oranges in the Garden of Doctrine

This article explores the development of the doctrine of informed consent, first in medicine and then in the mental health field. It also explores the history of psychotherapy as the primary method of treatment for mental illness and emotional distress. It then analyzes the reasons for the proliferation of new and emerging psychotherapy techniques, even as the doctrine of informed consent became commonplace. This article next proposes a two-fold solution. The first is a newly energized conception of informed consent in the mental health field. The second is the implementation of a regulatory mechanism akin to the Food and Drug Administration that will allow the use of psychotherapy techniques only after demonstration that the technique is safe and effective

Modulation of monocyte inflammatory response through estrogen receptor α and progesterone receptor signaling

Ovarian hormone fluctuation has been associated to clinical status of several autoimmune conditions and the influence on inflammatory disease is under investigation. The incidence of inflammatory bowel disease is high in the West and rising in other parts of the world. Immunomodulating treatments are available but there is a need for a cheap, readily available treatment with an enhanced risk-benefit ratio. The effect of estrogen and progesterone receptor mediated signaling on the immune response of myeloid cells, such as monocytes or macrophages have been studied to some extent with varying results. In addition to ovarian hormones, selective estrogen receptor modulators have also been suggested to modulate inflammatory response of several types of immune cells. In this master´s thesis project, small interfering RNA-based receptor silencing was used to investigate the immunomodulatory effect of ERα and PGR signaling as well as to illuminate the molecular mechanism of SERM2, a novel compound. Further, the aim was to gain information for the development of hormone receptor mediated immunomodulatory treatment of autoimmune or inflammatory disease. The results indicate suppression of monocyte NF-κB activation by PGR signaling, while the ERα mediated signaling had a very varied effect. It is possible that ERα upregulation increases the proinflammatory potential of monocytes. Cytokine expression analysis of both cell line and primary monocytes exhibited modulation of inflammatory cytokines by PGR mediated signaling, which possibly could reduce the activity of Th17 cells in the gut, while the opposite could be true regarding ERα upregulation

Dynamics of Chainlike Molecules on Surfaces

We consider the diffusion and spreading of chainlike molecules on solid surfaces. We first show that the steep spherical cap shape density profiles, observed in some submonolayer experiments on spreading polymer films, imply that the collective diffusion coefficient $D_C(\theta)$ must be an increasing function of the surface coverage $\theta$ for small and intermediate coverages. Through simulations of a discrete model of interacting chainlike molecules, we demonstrate that this is caused by an entropy-induced repulsive interaction. Excellent agreement is found between experimental and numerically obtained density profiles in this case, demonstrating that steep submonolayer film edges naturally arise due to the diffusive properties of chainlike molecules. When the entropic repulsion dominates over interchain attractions, $D_C(\theta)$ first increases as a function of $\theta$ but then eventually approaches zero for $\theta \to 1$. The maximum value of $D_C(\theta)$ decreases for increasing attractive interactions, leading to density profiles that are in between spherical cap and Gaussian shapes. We also develop an analytic mean field approach to explain the diffusive behavior of chainlike molecules. The thermodynamic factor in $D_C(\theta)$ is evaluated using effective free energy arguments, and the chain mobility is calculated numerically using the recently developed dynamic mean field theory. Good agreement is obtained between theory and simulations.Comment: 16 pages, 13 Postscript figure

Dissertatio historico-philologica sistens disquisitionem an Salomo: idololatriae fuerit deditus? Cujus partem posteriorem cons. ampl. fac. phil. Reg. Acad. Aboëns. Publico examini modeste offerunt Adolph. Robertus Hjelt, theol. doc. [et] vice not cons. eccl. Ab. [et] Johan. Reginald. Appelgren, verbi div. min. Ostrobotniensis. In aud. phys. d. XVI Dec. MDCCCVII. H. a. m. c

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, D-E4 F2.Painovuosi nimekkeestä

"Sovitellaan ja sopeudutaan." Diskurssianalyysi lastentarhanopettajan työstä

Tämä tutkimus kohdistui lastentarhanopettajien työstään tuottamaan puheeseen. Tavoitteena oli kuulla toimijoiden itsensä jäsennyksiä työelämän muuttumisesta ja työhön kohdistuvista odotuksista ja vaateista, sillä tapa merkityksellistää työtä heijastuu arjessa tehtäviin valintoihin ja yksilön käsityksiin omasta ammatillisesta toimijuudestaan. Tarkastelussa olivat myös puheen yhteydet laajempiin työelämän ilmiöihin, jotka liittyvät toimimiseen lastentarhanopettajana tämän hetken varhaiskasvatuksessa. Tutkimusta kehystivät sekä varhaiskasvatuksen että työelämätutkimuksen näkökulmat.   Tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä oli sosiaalinen konstruktionismi ja metodisena lähestymistapana diskurssianalyysi. Tutkimusongelma oli kaksitasoinen: kiinnostus kohdistui lastentarhanopettajien puhetapoihin, joiden kautta rakentuu suhde työhön, sekä puhetavoista välittyviin toiminnallisiin positioihin eli niiden luomaan kuvaan lastentarhanopettajan toiminnallisista mahdollisuuksista ja velvollisuuksista. Tutkimukseen osallistui lastentarhanopettajia kolmesta eri päiväkodista. Haastattelumenetelmänä oli focus group -tyyppinen teemallinen ryhmäkeskustelu neljän hengen ryhmissä. Lastentarhanopettajat työskentelevät pääsääntöisesti erilaisissa tiimeissä ja pienryhmissä, joten työtä luonnehtii yhteinen suunnittelu. Näin myös aineistonkeruu heijasti tätä heidän työlleen ominaista merkitysten tuottamista keskusteluissa.  Analyysissä tarkasteltiin muun muassa puheesta erottuvia tulkinnallisia resursseja eli diskursseja, puhujien tapaa tuottaa puhetta työhön liittyvistä ehdoista ja odotuksista sekä omasta positiostaan mielekkään työn toteutumisessa. Puheesta hahmottui kuusi itsenäistä puhetapaa eli tulkintarepertuaaria. Työtä tarkasteltiin lapsen kohtaamisen, työn yhteiskunnallisuuden, työn rakennetekijöiden, työelämän metataitojen, kriittisen näkökulman ja työntekijöiden keskinäisen riippuvuuden tulkintarepertuaarien sisällä. Työn mielekkyyttä kuvastava keskustelu liittyi lapsiin kohdistuvan työn palkitsevuuteen ja kasvatustyössä toteutuvan yhteiskunnallisen tehtävän merkittävyyteen. Työnantajaan kytkeytyvät maininnat jäivät irrallisiksi, kasvatustapahtumien ulkopuolella sijaitseviksi. Ne ilmensivät lähinnä työn rakenteellisia tekijöitä ja työn tehokkuuden mittaamista. Tutkimuksessa työ esitettiin muuttuvana. Lastentarhanopettajat kuvasivat haluavansa oppia uutta ja muokata työelämätaitojaan työn kehittämisen ja laajempien kokonaisuuksien hallinnan suuntaan.  Päiväkodin arki nähtiin kuitenkin hektisenä vailla konkreettisia väyliä työn uudenlaiseen jäsentämiseen. Työyhteisöjen sisäiset työnjakorakenteet kuvattiin epäselviksi ja lastentarhanopettajat asemoituivat jatkuviin tilanteisiin neuvotteluihin. Esille nousi yhtäältä tahto vastata moniammatillisen kasvattajatiimin pedagogisen työn laadusta, toisaalta velvoite vaalia harmoniaa työtiimin toiminnassa ja työntekijöiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa

Deep electromagnetic studies of the Baltic Shield

The first systematic collection of magnetotelluric, magnetovariational and frequency sounding results for the Baltic Shield is presented. The great variations in data processing and interpretation methodology make it difficult to present any unified summary of the existing results. Conductive regions in the crust occur in all parts of the shield; sometimes in connection with schist zones, variations in bedrock structure and composition, and sometimes as apparent conductive layering in the depth range 15-25 km. The extent of this layer, as well as the conductive layer at asthenospheric depths in the northern parts of the shield, cannot yet be established. The usefulness of combining electromagnetic and other geophysical data is indicated by the example from central Finland, where deep seismic sounding results seem to be able to explain long-period anisotropies of magnetotelluric sounding curves.           ARK: https://n2t.net/ark:/88439/y024024 Permalink: https://geophysicsjournal.com/article/295 &nbsp

TYÖNÄ VARHAISKASVATUS : Ammattilaisten puhetta suomalaisesta varhaiskasvatuksesta

Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on tarkastella varhaiskasvatusta työnä ja tunnistaa tulkintoja, joita varhaiskasvatuksen ammattilaiset tekevät työstään. Varhaiskasvatus on merkittävä julkinen investointi, jonka vaikutukset kohdistuvat sekä yksilöihin että yhteiskuntaan. Alan ammattilaisten puheen tutkiminen syventää ymmärrystä sekä varhaiskasvatuksen toteuttamisesta että laajemmin suomalaisen varhais- kasvatusinstituution toiminnasta. Tutkimukseni ankkuroituu sosiaaliseen konstruktionismiin perustuvaan näkemykseen varhaiskasvatustyön todellisuuden jatkuvasta muotoutumisesta ihmisten välisessä toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Tässä prosessissa varhaiskasvatuksen ammattilaiset hyödyntävät erilaisia työtään määrittäviä julkisia ja paikallisia keskusteluita. Paikannan tutkimuksessani keskeisiksi varhaiskasvatusta ja sen parissa tehtävää työtä määrittäviksi keskusteluiksi varhaiskasvatuksen kansallisista ja paikallisista linjauksista tuotetun puheen sekä historiallisesti muotoutuneet tulkinnat varhaiskasvatuksen ammatillisista ideaaleista. Lisäksi varhaiskasvatustyötä kehystää naisvaltaisten alojen merkityksestä ja asemasta käytävä julkinen keskustelu. Tutkimusaineisto kerättiin kolmesta kaupunkimaisesta suomenkielisestä kun- nasta. Se koostuu fokusryhmäkeskusteluista, joihin osallistui yhteensä 40 varhaiskasvatuksen ammattilaista: 12 varhaiskasvatuksen opettajaa, 12 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa ja 16 päiväkodin johtajaa. Aineiston diskursiivinen analyysi perustui eri- laisten ilmaisutapojen ja kielellisten keinojen tarkasteluun, joiden avulla ammattilaiset rakensivat vaihtelevia tulkintoja varhaiskasvatuksen työelämän ilmiöistä. Tutkimukseni osoittaa, että lähtökohtaisesti varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat työnsä merkitykselliseksi. He haluavat rakentaa pedagogisesti suunnitelmallista ja tavoitteellista päiväkotiarkea ja kokevat tekevänsä työnsä hyvin, jos toiminnassa mahdollistuu lapsen ja lapsiryhmän sensitiivinen kohtaaminen. Varhaiskasvatustyön toteuttamista muokkaavat kuitenkin monet toisiaan sivuavat keskustelut. Ne konkretisoituvat keskenään jännitteisinä tulkintoina työn tavoitteellisuudesta, työn tehokkuudesta ja työnteon joustavuudesta. Nämä samanaikaiset, mutta ristiriitaiset odotukset muovaavat varhaiskasvatuksen ammattilaisten työtä heijastuen erityisesti tulkintoihin kasvatustyöhön liittyvästä ammatillisesta autonomiasta. Tutkimukseni mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on ammatilliseen autonomiaan perustuva vapaus valita pedagogiset työtavat, joilla pyritään varhaiskasvatukselle asetettuihin tavoitteisiin. Autonomian toteutumisen ehtona on kuitenkin henkilöstöresurssin tehokkaan hyödyntämisen ja pedagogisen työn yhdistäminen. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat sisäistäneet velvoitteen ylläpitää päiväkotiarjen sujuvuutta ja sensitiivistä, lapsen tarpeiden äärelle pysähtyvää työotetta huolimatta resurssien käytön tehostamisen aiheuttamasta kuormituksesta. Puhuessaan työn haasteista he kuvaavat päiväkotikohtaisten ratkaisujen ja toimintakäytäntöjen maailmaa, mutta suhde varhaiskasvatusta järjestävän organisaation ylempiin päätöksentekotasoihin tuotetaan kerronnassa etäisenä. Tutkimukseni tulokset osoittavat naisvaltaisiin aloihin liittyvien joustavuus- ja tehokkuusodotusten muokkaavan varhaiskasvatustyötä, sillä alan ammattilaisten keskeiseksi tehtäväksi vaikuttaa muotoutuvan toistuva tasapainottelu työn sisällöllisten tavoitteiden saavuttamisen ja käytettävissä olevien resurssien hallinnan välillä. Nämä havainnot liittyvät laajempaan keskusteluun suomalaisten työmarkkinoiden rakenteesta ja naisvaltaisilla aloilla tehdyn ansiotyön asemasta, joka heijastuu myös alan palkkaukseen. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että varhaiskasvatuksen laadun varmistamiseksi tarvitaan varhaiskasvatusorganisaatioiden eri toimijatasojen välistä vuoropuhelua yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi tavoitteellisen varhaiskasvatustyön tekemisen edellytyksistä. Lisäksi varhaiskasvatuksen painopisteiden määrittymistä selkiyttäisi kansallinen ja paikallinen keskustelu, jossa tiedostetaan lisääntyneiden tehostamisodotusten vaikutukset varhaiskasvatusinstituution toimintakykyyn. Varhaiskasvatustyön veto- ja pitovoiman vahvistaminen on kansallinen intressi, joka kaipaa laajaa politiikkakeskustelua pääosin naisten tekemän, yhteiskuntaa uusintavan työn merkityksestä ja arvosta.The dissertation examines early childhood education and care (ECEC) as work and aims to identify interpretations made by professionals in the field regarding the nature and objectives of their work. ECEC is a significant public investment that im- pacts both individuals and society. By examining the discussion between professionals, we can deepen the understanding of both the implementation of ECEC and the broader functioning of the Finnish ECEC institution. The research is based on a social constructionist perspective, which observes the reality of ECEC work as continually shaped through interpersonal actions and inter- actions. In this process, ECEC professionals utilize various discussions to adapt and refine their work. According to the study, ECEC work is shaped by conversations arising from national and local policies on ECEC as well as by the historical interpretations of professional ideals within the ECEC field. In addition, the work is framed by the public debate on the importance and role of female-dominated professions. The research data were collected from three Finnish-speaking municipalities. They consist of focus group discussions involving a total of 40 early childhood education and care professionals: 12 ECEC teachers, 12 child-carers, and 16 ECEC center directors. The data were analyzed discursively by examining the linguistic means used by professionals to construct varied interpretations of working life phenomena in the ECEC field. The research demonstrates that fundamentally, early childhood education professionals find their work meaningful. They aim to create pedagogically planned and goal-oriented ECEC and consider their work successful when it allows for sensitive interactions with individual children and groups of children. However, the implementation of ECEC work is shaped by overlapping discussions that create tensions among interpretations of the goals, efficiency, and flexibility of work. These simultaneous yet contradictory expectations influence the way professional autonomy is perceived in the context of educational work. The research demonstrates that early childhood education professionals have the freedom to select pedagogical methods in line with the objectives of ECEC. However, the actual exercise of this autonomy is conditional on the interpretations made by local ECEC providers regarding the efficient utilization of personnel resources. Based on the research, ECEC professionals have embraced the responsibility for upholding the continuous flow of daily routines and a responsive approach to children's needs, despite the difficulties posed by efforts to optimize resource utilization. When discussing the challenges of their work, ECEC professionals describe solutions and practices in the daycare center, while their relationship with higher decision-making levels within the ECEC organization is depicted as distant. These results indicate that expectations of flexibility and efficiency associated with the female-dominated profession shape ECEC work. Professionals must continually balance the work-related goals with the management of resources. The findings align with the broader discussion surrounding the structure of the Finnish labor market and the position of professions primarily occupied by women, which consequently affects salaries within the ECEC field. The research emphasizes that ensuring the quality of early childhood education involves conversations between various levels of early childhood education organizations. This dialogue is essential for establishing a shared understanding of the conditions needed to create and maintain impactful ECEC work. Furthermore, it would be helpful to have intense discussions at both the national and local levels to identify and prioritize the key aspects of ECEC. These discussions should acknowledge how heightened efficiency expectations can affect the ability of the ECEC institution to function successfully. Strengthening the appeal and retention of ECEC work is a matter of national importance. It calls for a broad policy discussion that primarily focuses on the significance and value of work that contributes to the renewal of society