Verkostonalyysiä soveltamalla voidaan tutkia kuinka opettajaopiskelijat näkevät yhteydet opetttajantiedon osa-alueiden välillä

In this article we present a new approach to investigating teacher knowledge. The essay data related to Finnish future teachers' (N = 18) perceptions of the "knowledge required for teaching mathematics" were transformed into a network. We classified the knowledge topics using the Mathematical Knowledge for Teaching (MKT) framework and examined the relationships between the issues raised with the aid of network analysis. According to the results, the future teachers see the six MKT domains in a hierarchical sequence. As it is not subject specific, this approach is also applicable in the investigation of teacher knowledge of other subjects. (C) 2018 The Authors. Published by Elsevier Ltd. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).Peer reviewe

Teachers and their Educators - Views on Contents and their Development Needs in Mathematics Teacher Education

Finland has scored well in international assessments (e.g. PISA, TIMSS), and the pressure to attain excellent scores has activated a drive toward even more effective mathematics teacher education. This article presents the results of a qualitative assessment of the mathematics teacher education provided by the University of Eastern Finland. In this study, the views held by practicing teachers (N=101) and teacher educators (N=19) are compared so that the outstanding development needs of mathematics teacher education in terms of their contents can be revealed. The data was gathered via an electronic survey and was mainly analyzed using data-driven methods. In addition, framework provided by Mathematical Knowledge for Teaching (MKT) was used to categorize the respondents’ views regarding the contents of mathematics teacher education and to develop general guidelines for the reform of mathematics teacher education. The results indicate that mathematics teacher education should include pure mathematical content (Common Content Knowledge, CCK) and mathematical content that will have been designed only for future teachers (Specialized Content Knowledge, SCK). Teacher educators and practicing teachers both held the view that the relevance of CCK studies depend on the connections between university and school mathematics. Pedagogical studies should also be reformed because practicing teachers have realized that effective teaching (Knowledge of Content and Teaching, KCT) requires knowledge about learning mathematics (Knowledge of Content and Students, KCS) that is not offered in the current educational system on a sufficiently broad basis. In this study, suggestions for developing mathematics teacher education were mostly connected to four domains of MKT: (CCK, SCK, KCT and KCS). Interestingly those domains are the same domains which has been empirically tested and better conceptualized

ARGUMENTOINTIA PAINOTTAVA LUONNONTIETEEN KOULUOPETUS – KATSAUS TAVOITTEISIIN

Tässä artikkelissa tarkastellaan argumentointia painottavan luonnontieteen kouluopetuksen tavoitteita kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tarkasteluun valittiin 14 luonnontieteen kouluopetuksen kansainvälistä tutkimusartikkelia, joissa esiintyvät kuvaukset argumentoinnin tavoitteista luokiteltiin niissä esiintyvien teemojen perusteella. Tavoitekuvauksista erottui kolme pääteemaa: koulussa opetettavien luonnontieteiden autenttisuuden lisääminen, oppilaiden ajattelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen sekä sisältötiedon osaamisen ja luonnontieteellisen sivistyksen syventäminen. Autenttisen kuvan välittäminen luonnontieteistä oppilaille näyttäytyi edellytyksenä muiden oppimistavoitteiden saavuttamiselle. Tavoitteiden tunnistaminen edesauttaa argumentoinnin painottamista suomalaisessa luonnontieteen opetuksessa.Tässä artikkelissa tarkastellaan argumentointia painottavan luonnontieteen kouluopetuksen tavoitteita kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tarkasteluun valittiin 14 luonnontieteen kouluopetuksen kansainvälistä tutkimusartikkelia, joissa esiintyvät kuvaukset argumentoinnin tavoitteista luokiteltiin niissä esiintyvien teemojen perusteella. Tavoitekuvauksista erottui kolme pääteemaa: koulussa opetettavien luonnontieteiden autenttisuuden lisääminen, oppilaiden ajattelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen sekä sisältötiedon osaamisen ja luonnontieteellisen sivistyksen syventäminen. Autenttisen kuvan välittäminen luonnontieteistä oppilaille näyttäytyi edellytyksenä muiden oppimistavoitteiden saavuttamiselle. Tavoitteiden tunnistaminen edesauttaa argumentoinnin painottamista suomalaisessa luonnontieteen opetuksessa

Lähiö ja kaupunki - asuinalueen rajat muutoksessa

Julkaisu on Elinvoimaisen alueen tilat (ELINAT) -tutkimushankkeen loppuraportti. Hanke toteutettiin osana Ympäristöministeriön Asuinalueiden kehittämisohjelmaa 2013–2015, jonka tavoitteena oli edistää asuinalueiden elinvoimaisuutta ja ehkäistä eriytymistä. Julkaisussa on johdannon lisäksi neljä artikkelia. Järjestyksessä ne käsittelevät arjen yhteisöllisyyden ja kohtaamispaikkojen problematiikkaa yhdyskuntasuunnittelussa, Espoon keskuksen elävöittämistä muun muassa täydennysrakentamisen keinoin, Pansio-Pernon kehittämisen kysymyksiä ja kehittämiseen ideoitua nk. pyöreän pöydän mallia, sekä lähiöistä käytävää keskustelua ja lähiöön liitettyjen kielteisten mielikuvien pysyvyyttä. Espoon keskus ja Turun Pansio-Perno olivat ELINAT-hankkeen konkreettisia kehittämiskohteita. Kumpikaan ei edusta perinteistä lähiötä vaan laajempaa ja historiallisista syistä erityislaatuista kokonaisuutta. Espoon keskus on alun perin suunniteltu usean lähiön aluekeskukseksi, mutta on jäänyt rakenteeltaan epäyhtenäiseksi. Pansion asutus puolestaan sai alkunsa laivanrakennuksen tarpeista sotakorvausteollisuuden osana, ja teollisuus hallitsee edelleen alueen maisemaa. Kaikkia artikkeleita yhdistävänä teemana ovatkin kysymykset siitä, mihin suuntaan lähiöt ja asuinalueet ovat muuttumassa, miten alueiden luonne voitaisiin tunnistaa paremmin ja miten asuinalueiden kehittämisessä voitaisiin vastata käynnissä olevaan muutokseen

Työkäsitteen oppiminen tutoriaali-intervention aikana

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan missä määrin pienryhmätyöskentelyyn perustuva Tutorials in Introductory Physics –opetusmenetelmä tukee työkäsitteen oppimista luentosaliopetukseen suunnitellun tutoriaali-intervention aikana. Interventio toteutettiin mekaniikan perusopintotason kurssin 90 minuutin luentokerralla, jonka aluksi ja lopuksi 82 opiskelijaa vastasi kirjallisiin testikysymyksiin. Esi- ja jälkitestin välillä opiskelijat tekivät tutoriaalitehtäviä ohjaajien avustamana. Esi- ja jälkitestitehtävien oikeiden vastausten ja perusteluiden määrä kasvoi noin 30 prosenttiyksikköä, mikä vastaa tutoriaaliopetusmenetelmän oppimistuloksia mekaniikan kontekstista. Niinpä luentosalikontekstissa toteutettu tutoriaali-interventio vaikuttaa tukevan työkäsitteen oppimista samansuuruisesti kuin pienryhmätyöskentelyyn nojautuva perinteinen tutoriaaliopetus