Fractional maximal functions in metric measure spaces

We study the mapping properties of fractional maximal operators in Sobolev and Campanato spaces in metric measure spaces. We show that, under certain restrictions on the underlying metric measure space, fractional maximal operators improve the Sobolev regularity of functions and map functions in Campanato spaces to H\"older continuous functions. We also give an example of a space where fractional maximal function of a Lipschitz function fails to be continuous

Sironta kartiokeilatietokonetomografiatutkimuksissa

Joissakin tilanteissa henkilökunta tai potilaan mahdollinen saattaja voivat joutua olemaan valvontaalueella tutkimuksen aikana. Valvonta-alueella olevat henkilöt altistuvat siroavalle röntgensäteilylle, joten on tärkeää kartoittaa siroavan säteilyn annokset, annosnopeudet ja suunta laitteen ympärillä tutkimuksen aikana, jotta siltä osataan suojautua oikein. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa röntgensäteilyn sironnasta annos- ja annosnopeusmittausten avulla, jota voidaan hyödyntää edellä mainituissa tilanteissa jo käytössä olevien laitteiden, mutta myös tulevaisuudessa kehitettävien KKTT-sovellutusten yhteydessä ja niihin liittyvissä säteilyturvallisuusasioissa. Tässä tutkimuksessa käytettyä mittausjärjestelyä ja tulosten esittämistapaa voi hyödyntää yleisesti röntgensäteilyn sirontamittauksia tehtäessä. Tutkimus toteutettiin kevään ja kesän 2017 aikana Oamkin röntgensimulaatiotiloissa. Mittaukset suoritettiin Soredexin valmistamalla Scanora 3D –kartiokeilatietokonetomografialaitteella. Sirontamittaukset tehtiin RaySafe X2 –mittausjärjestelmällä, Survey-sensoria käyttäen. Tutkimuksessa potilasta mallintamaan käytettiin antropomorfista CIRS ATOM 711-HN –pääfantomia. Mittauksia tehtiin kolmella eri korkeudella infektiofokustutkimusta vastaavilla kuvausarvoilla ja yhdellä korkeudella suurimmalla kuvakentän koolla ja korkeimmalla resoluutiolla. Tutkimuksen tuloksena saatiin neljä sirontakarttaa, jotka kuvaavat röntgensäteilyn sironnan aiheuttamaa annosta röntgensimulaatiotilassa. Suurimmat annokset olivat luonnollisesti KKTT-laitteen välittömässä läheisyydessä, säteilykeilan keskipisteen korkeudella. Kenttäkoon ja resoluution nostaminen lisäsivät siroavan säteilyn määrää. Tutkimuksessamme tutkimme annoksen ja maksimiannosnopeuden ohella annosnopeutta laitteen eri pyörähdyksen vaiheissa. Jatkossa voitaisiin tutkia myös sitä, mikä tai mitkä tekijät vaikuttavat annosnopeuden vaihteluun pyörähdyksen aikana. Tuloksena saamamme sirontakartat havainnollistavat hyvin sirontaa röntgensimulaatiotilassa. Saarakkalan ym. tekemää sirontakarttojen laatimiseen tarkoitettua työkalua voitaisiin käyttää enemmänkin havainnollistamaan röntgensäteilyn sirontaa tutkimushuoneissa erilaisissa tilanteissa.In some situations personnel or patients possible escort have to be in the controlled area during the examination. People in the controlled area are exposed to scattered radiation and therefore it’s important to figure out doses, dose rates and directions of scattered radiation around the CBCT machine during the examination to be able to protect oneself from scattering. The aim of this research is to produce information of scattered radiation that can be utilized in aforementioned situations and possibly with future CBCT applications and radiation protection. The information was produced by dose and dose rate measurements. Also the measurement system and the presentation of the results can be commonly utilized on scattering measurements. This research was executed during spring and summer of 2017 in the x-ray simulation room of Ouas. The scattering measurements were performed by RaySafe X2 x-ray measurement system and its survey-sensor. The CBCT machine used was Scanora 3D by Soredex. Antropomorphic CIRS ATOM 711-HN was used as patient-phantom. Measurements were performed on three different heights with normal dental imaging parameters (dental infection) and on one height with the largest FOV and highest resolution. As a result we got four scattering maps that represent the x-ray scattering in the x-ray simulation room. The highest doses were naturally measured in the vicinity of the CBCT machine on the height of the isocenter of the x-ray beam. Increasing FOV and resolution led to increased scattered radiation. In addition to dose and dose rate measurements we examined the dose rate as a function of time during the rotation of the gantry. The factors that affect the dose rate variation during the rotation of the gantry could be researched further in the future. The scattering maps represent well the xray scattering in the x-ray simulation room. The tool for creating scattering maps made by Saarakkala et al. could be used more to demonstrate the scattered radiation in different examination rooms and situations

Ilveskanta Suomessa 2018

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa riista- ja kalavarojen kestävän ja monipuolisen hyödyntämisen säätelyn edellyttämät riista- ja kalavarojen arviot ja ennusteet kantojen tilasta, alueellisen ja ajallisen säätelyn edellyttämät saalistilastot sekä huolehtii kannanarvioinnin kehittämisen edellyttämästä tutkimuksesta. Uusimman kanta-arvion 2018 perusteella ilveskannan laskusuunta jatkuu. Kanta on pienentynyt edellisvuodesta noin 21 prosenttia. Ennen metsästyskautta 2018/2019 Suomessa arvioidaan olevan 1865–1990 yli vuoden ikäistä ilvestä. Pentuehavaintojen perusteella vuonna 2017 arvioidaan havaitun noin 332–375 pentuetta, mikä on 22 % vähemmän kuin 2016. Arviossa ei ole mukana Ahvenanmaan pentuehavaintoja. Se ei myöskään sisällä arviota touko-kesäkuussa 2018 syntyneistä pennuista. Eniten ilveskanta on pienentynyt kuudella Suomen riistakeskuksen alueista: Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Monin paikoin Suomea ilveskannan lasku on ollut loivaa tai kanta on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Edellis-vuoteen verrattuna kanta ei ole kasvanut millään alueella. Ilveskannan laskusuunnan taustalla on merkittävimpänä syynä metsästyskuolleisuus. Ilvesten luontaisessa kuolleisuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden 1.9.2016–28.2.2017 kirjaamien pentuehavaintojen ja erillisten lumijälkilaskentojen pohjalta tehtyyn arvioon pentueiden määrästä. Kaikki ilveshavainnot pitivät sisällään yhteensä ~ 4160 kpl ilvespentueiden näkö- ja jälkihavaintoa, mikä on noin 16 % vähemmän kuin vastaavana aikajaksona kaudella 2016–2017. Havaintoihin pohjautuvan kanta-arvion lisäksi Luonnonvarakeskus on arvioinut ennustemallin avulla ilveskannan kehitystä vuoteen 2021 eri metsästysverotusasteilla.201

Ilveskanta Suomessa 2019

Uusimman kanta-arvion 2019 perusteella ilveskannan laskusuunta näyttäisi pysähtyneen. Kanta on samansuuruinen kuin edellisenä vuonna. Ennen metsästyskautta 2019/2020 Suomessa arvioidaan olevan 1 845 – 1 955 yli vuoden ikäistä ilvestä. Pentuehavaintojen perusteella vuonna 2018 arvioidaan havaitun noin 334 - 373 pentuetta, mikä on samaa luokkaa kuin vuonna 2017. Arviossa ei ole mukana Ahvenanmaan pentuehavaintoja. Se ei myöskään sisällä arviota touko-kesäkuussa 2019 syntyvistä pennuista. Ilveskanta on pienentynyt jonkin verran kahdella Suomen riistakeskuksen alueista: Kaakkois-Suomessa ja Oulun poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella. Pääosin kanta on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Edellisvuoteen verrattuna kanta on kasvanut hieman Etelä-Hämessä ja -Savossa. Ilveskannan laskusuunnan merkittävimpänä syynä on ollut metsästyskuolleisuus. Ilvesten luontaisessa kuolleisuudessa ei ole tapahtunut tiedossaolevia muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden 1.9.2018–28.2.2019 kirjaamien pentuehavaintojen ja erillisten lumijälkilaskentojen pohjalta tehtyyn arvioon pentueiden määrästä. Kaikki ilveshavainnot pitivät sisällään yhteensä ~ 2800 kpl ilvespentueiden näkö- ja jälkihavaintoa, mikä on noin 30 % vä-hemmän kuin vastaavana aikajaksona kaudella 2017–2018. Kannan koon laskiessa on odotettavissa myös havaintomäärien lasku. Havaintoihin pohjautuvan kanta-arvion lisäksi Luonnonvarakeskus on arvioinut ennustemallin avulla ilveskannan kehitystä vuoteen 2021 eri metsästysverotusasteilla.201

Movement patterns and habitat selection during dispersal in Eurasian lynx

Natal dispersal affects the gene flow, distribution, dynamics and social structure of a population. In many solitary mammals, dispersal is often male-biased, while females may remain philopatric. For the Eurasian lynx (Lynx lynx), dispersal distances vary greatly and may be explained by sex or by habitat characteristics, such as fragmentation. Juvenile lynx habitat selection during dispersal has not been studied before, but resident lynx select heterogeneous forested habitats and avoid human settlements and infrastructure through distinct temporal activity patterns. We studied movement patterns and habitat selection during the dispersal of 22 Eurasian lynx (7 females, 15 males) in Finland. We found no differences between the sexes in the onset age, duration, distance, route or route linearity. Dispersal took place mostly during the evening and at night but also during the day. Of the four most used habitats, the mixed forests and transitional woodlands were used more frequently than would be expected according to their availability, and conifer forests and fields less than would be expected. Housing and other human infrastructure, including roads, were the least frequently used categories. There was a highly significant difference between the used and available habitats in general. The lynx selected the habitat more carefully during the day than during the night.Peer reviewe

Bayesian inference for the Brown-Resnick process, with an application to extreme low temperatures

Peer reviewe

Ilmastonmuutos ja vieraslajien leviäminen Suomeen – Tutkimustiedon synteesi ja suurilmastollinen vertailu

Vieraslajit ovat maailmanlaajuinen ympäristöongelma, joilla on huomattavia ekologisia, taloudellisia ja terveydellisiä haittavaikutuksia. Aggressiivisesti leviävät haitalliset vieraslajit ovat elinympäristöjen häviämisen jälkeen toiseksi suurin syy luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Ilmastonmuutos tulee voimistamaan useilla alueilla vieraslajien leviämistä, sekä vahvistamaan niiden kykyä muodostaa elinvoimaisia populaatioita luonnossa ja aiheuttaa merkittäviä haittoja alkuperäiselle lajistolle. Tätä kehitystä voimistaa kasvava kansainvälinen kauppa ja liikenne. Tässä työssä selvitetään ilmastonmuutoksen ja vieraslajien yhteyksiä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen vieraslajien tilanteeseen kolmesta eri näkökulmasta; (1) Laaja kirjallisuusselvitys kokoaa yhteen tuoreen tiedon Euroopan vieraslajeista. Erityisesti tarkastellaan mihin seikkoihin vieraslajien voimakas leviäminen perustuu, minkälaisista lajeista tulee haitallisesti luonnonympäristöihin leviäviä vieraslajeja ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa vieraslajien leviämiseen ja niiden torjuntaan; (2) Euroopan ilmastoskenaarioiden perusteella arvioidaan sitä, miltä alueilta uusia vieraslajeja voi levitä Suomeen ilmastonmuutoksen myötä ja mitkä näistä lajeista ovat haittavaikutuksiltaan merkittävimpiä; (3) Globaalien suurilmastollisten vertailujen avulla selvitetään mitkä maantieteelliset alueet ovat kaikkein todennäköisimpiä haitallisten vieraslajien lähtöalueita eli miltä alueilta voi nykyään ja tulevaisuudessa levitä uusia Suomen luonnossa menestyviä vieraslajeja