Mainettaan parempia – paperityöläisten käsitys asemastaan ja ansioistaan 2020-luvun Suomessa

Sanna Aaltonen analysoi haastattelututkimuksessaan nykyajan massa- ja paperiteollisuuden piirissä työskentelevien suhdetta omaan yhteiskunnalliseen asemaansa, joka on aika ajoin saatettu liittää pilkalliseen käsitteeseen työläisaristokratia. Haastateltujen paperityöläisten piirissä esiintyy paljon vastapuhetta, jossa pyritään oikomaan käsityksiä ”liian suurista palkoista” ja oikeuttamaan omaa yhteiskunnallista asemaa. Samalla paperityöläinen tunnistaa yhä edelleen yhteiskuntaluokan merkityksen ja asemoi itsensä ennen kaikkea työväenluokkaiseen keskiryhmään kuuluvaksi

Making Sense of Sexual Harassment Over Time: Young Women’s and Nonbinary People’s Accounts in 2000 and 2021

The #metoo movement and various other social media campaigns have made sexual harassment increasingly visible in recent years. Such collective practices of naming and thereby resisting sexual harassment have been made possible by feminist discourses that have enabled the linking of personal experiences to gendered social structures. In this paper, we examine temporal shifts in young people’s accounts of sexual harassment based on two datasets generated by 15–16-year-old girls and nonbinary people which were collected 20 years apart (2000 and 2021) in Finland. We draw on poststructuralist discourse theory, intersectionality and Sara Ahmed’s writings on complaints in analysing the participants’ positions in relation to sexual harassment. Notably, in the 2000 dataset, the participants emphasized individual agency and responsibility, whereas in the 2021 dataset, they acknowledged gendered and intersectional patterns in victimization and actively resisted victim-blaming and silencing. We conclude that the positions the participants held in the two datasets differ specifically in the extent to which they are informed by feminist discourses and the extent to which sexual harassment is seen as warranting and legitimating complaint

Sinun naiseutesi ei ole sinun : Mitä on sisäistetty naisviha, miten sitä tuotetaan ja miksi siitä pitää puhua

Tämä pro gradu -työ tutkii sisäistetyn naisvihan ilmiötä kokonaisvaltaisesti naisten näkökulmasta. Tärkeimmät tutkimuskysymykset ovat mitä sisäistetty naisviha on, miten sitä koetaan, miten siitä puhutaan, miten sitä sanoitetaan, ja miten siitä voisi pyrkiä vapautumaan? Tutkimusprosessissa tutkitaan myös sitä, miten sisäistetyn naisvihan kaltaista tiedostamatonta ilmiötä voi ylipäätään tutkia. Tutkimusaineisto koostuu kymmenen kanssatutkijan tuottamasta aineistosta nelivaiheisen tutkimusprosessin aikana vuosina 2021 ja 2022. Aineistokeruun vaiheet olivat verkkokysely, puolistrukturoitu yksilöhaastattelu, ryhmäkeskustelu viiden mediaesityksen pohjalta sekä jälkiseuranta. Tärkeimmät analyysityökalut olivat lähiluku ja teemoittelu. Jokaisella kanssatutkijalla on kokemusta sisäistetystä naisvihasta. Sitä koetaan ja toistetaan itseä ja muita naisia kohtaan. Sisäistetty naisviha ulottuu elämän kaikille osa-alueille, kuten työhön, perhe-elämään sekä ulkonäköön. Osa sisäistetyn naisvihan kokemusta voi joillakin olla sisäinen toiseuttaminen, jolloin perinteisiin sukupuolirooleihin luodaan eroa toiseuttamalla itseään niistä. Kapeat rajat täyttävät hyväksytyn naiseuden normit vaikuttavat jokaisen kanssatutkijan identiteettiin ja elämään huolimatta siitä, identifioituuko naiseksi. Haasteita aiheuttaa muiden ihmisten ja yhteiskunnan sukupuolittuneiden stereotypioiden ja ennakkoluulojen kautta kohdelluksi ja kohdatuksi tuleminen. Yhteiskunnan naisena näkemä ihminen vaikuttaa tulevan arvostelluksi stereotypisen naiseuden normin kautta huolimatta siitä, millainen ihminen hän on. Lisääntynyt tietoisuus aiheesta lisäsi selkeästi tutkimusprosessin aikana kanssatutkijoiden kokemusta sisäistetyn naisvihan tunnistamisesta itsessään ja muissa. Tietoisuuden myötä lisääntyi myös tiedostavuus sekä tietoinen pyrkimys pois sisäistettyä naisvihaa toistavista ajatus- ja käytösmalleista. Tämä ilmeni monella kanssatutkijalla aktiivisella toimintana muiden esittämää sisäistettyä naisvihaa kohtaan. Tietoisuuden lisääntymisessä yksi avaintekijä on se, että negatiivista asioista puhutaan suoraan ja ymmärrettävästi. Vaikeaselkoisuuden etäännyttävää vaikutusta pitää pyrkiä välttämään keskusteluissa, mediaesityksissä ja jopa tutkimuksessa. Samoin on tärkeä tuottaa keskustelua ja sisältöä suomeksi, sillä keskustelua on pääosin käyty englanniksi ja angloamerikkalaisesta näkökulmasta

Kovat kimmat otsikoissa ja otsikoiden takana

Aineisto on Opiskelijakirjaston digitoimaa ja Opiskelijakirjasto vastaa aineiston käyttöluvist

A need to be recognised: On the importance of shared semantics for young adults while not in education or employment

publishedVersionPeer reviewe

The feasibility of an online discussion group as a component of targeted youth work in Finland

The aim of this paper is to investigate the potential of online group activities alongside one-to-one offline counselling in youth work targeted toward young adults not in employment or education. The study examines the feasibility of moderated anonymous online group (MAOG) discussions from a comprehensive standpoint, with reference to the perspectives of end-users, service providers and further research. The paper is based on a two-arm, quasi-experimental and mixed methods study. To this end, the data consists of group interviews with young adults and youth workers arranged at the beginning of the study, baseline and follow-up interviews, online discussion threads, as well as evaluations of the online group activities. The piloted intervention was most acceptable to young adults who suffered from loneliness and had difficulties in joining face-to-face groups. Most youth work professionals considered the pilot viable. Finally, several modifications are suggested prior to implementing an experimental setting to study the effectiveness of the intervention.Peer reviewe

The continuous laryngoscopy exercise test in severe or in difficult-to-treat asthma in adults: a systematic review

Objective: A systematic review was performed to determine if the continuous laryngoscopy exercise test (CLE) has been used in the diagnostics of exercise dyspnea in adults with asthma, and whether inducible laryngeal obstruction (ILO) is found in those with asthma or with severe or difficult-to-treat asthma. Data Sources: We used Scopus and PubMed databases. The articles published up to 13 August 2019 were considered. Study Selections: We excluded manuscripts that did not contain information about adult patients with asthma. We included six studies from 59 search results in Scopus and none from the 17 search results in PubMed. Results: The articles included 455 study individuals. Of these, 229 (50.3%) had diagnosed asthma or were treated with asthma medication. Altogether 31/229 (13.5%) subjects with diagnosis of asthma or previous asthma treatment had exercise-induced laryngeal obstruction (EILO) as comorbidity. The CLE test was performed on 229 patients with asthma. The method was used only for differential diagnosis of exercise-induced dyspnea to confirm EILO. At least 10/455 (2.2%) out of the 455 subjects experienced adverse events. Conclusions: This systematic review revealed that only a small proportion of patients with asthma had undergone the CLE test to assess exercise-induced dyspnea. None of the selected manuscripts reported severity of asthma. Whether CLE provides a valuable diagnostic tool for patients with severe or difficult-to-treat asthma cannot be determined according to this review.Peer reviewe