Aaltonen, Sanna

Berg, Päivi

Ikäheimo, Salla

Julkari

  TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI  3   ●     HELMIKUU 2015    Nuoret luukulla – Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä                                           Päätulokset   Syrjäytyneet nuoret ovat muita sairaampia eivätkä palvelut kohtaa niitä nuo-ria, joiden työkyky on alen-tunut. Syrjäytyminen on yh-teydessä erityisesti mielen-terveysongelmiin.  Nuoret kaipaavat päivystys-luonteisia ja henkilökohtai-sia palveluja ja työntekijöi-den näkemyksen mukaan olisi tarvetta yhdelle henki-lölle, joka koordinoisi asiak-kuutta palvelujärjestelmäs-sä.  Työntekijät kokevat vaiku-tusmahdollisuutensa heik-koina ja nykyiset mittarit suuntaavat työtä tavoilla, jotka eivät aina vaikuta tar-koituksenmukaisilta  Nuorilla on halu päästä eteenpäin elämässään ja mahdollisuudet tähän on turvattava jokaisessa elä-mänvaiheessa. TAUSTA ”Kun ne ei oo mitään postipaketteja, että vaikka me rakennettais minkälaiset sys-teemit jos nimenomaan me ei sit kuulla, mitä ne nuoret oikeesti haluaa, niin taval-laan mitä se hyödyttää rakentaa näitä rakenteita.” (Työntekijä)  Syrjäytyneet nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä, ja syrjäytyminen voi olla usein vain väliaikainen tila. Tämän vuoksi tutkimuksessa ei ole pitäydytty yh-dessä syrjäytymisen määritelmässä, vaan kussakin osiossa on muodostettu erilaisia ryhmiä ja luokiteltu nuoria elämänpolkujen ja syrjäytymisen keston mukaan. Suomessa syrjäytymisen kustannuksia on arvioitu lähinnä tuotannonmenetyk-siin perustuvilla laskelmilla, olettaen työttömyyden tai työllisyyden kestävän koko työuran ajan (esim. Valtiontalouden tarkastusvirasto 2007). Syrjäytymi-seen liittyy työmarkkinoilta syrjäytymisen lisäksi myös muita ulottuvuuksia ja tutkimuksessa on laajennettu näkymää syrjäytyneiden terveyspalvelujen käy-töstä aiheutuvien kustannusten kautta. Nuorten omaa kokemustietoa on hyödynnetty melko vähän syrjäytymisen tutkimuksessa ja kehittämistoiminnassa, vaikka juuri sen kautta olisi mahdollis-ta lisätä ymmärrystä ehkäisytoimenpiteiden saavutettavuudesta ja toimivuu-desta (Suurpää 2009). Tämän tutkimuksen ytimessä ovat nuorten kokemukset kohtaamisista syrjäytymistä ehkäisevien ja korjaavien virallisten instituutioi-den, kuten sosiaalitoimen ja työvoimapalvelujen, kanssa. Lisäksi elämänkerral-liset haastattelut avaavat näkökulmaa palveluista osana nuorten arkea ja sen rakentumista. TULOKSET Syrjäytyneet nuoret muita nuoria sairaampia Palvelut eivät kohtaa niiden nuorten tarpeita, joilla on alentunut toimintakyky ja jotka eivät näin ollen ole työ- tai opiskelukykyisiä. Nämä nuoret käyttävät paljon terveyspalveluita ja kustannukset kasvavat suuriksi – kroonisesti syrjäy-tyneiden nuorten terveyspalvelujen kokonaiskustannukset ovat jopa seitsen-kertaiset verrattuna vain peruskoulun suorittaneisiin nuoriin, jotka eivät ole syrjäytymisvaarassa. Syrjäytymisen kestolla on yhteys suurempiin kustannuk-siin. ”Piipahtelijoiksi” luokitellut nuoret, jotka liikkuvat syrjäytymisen ja yhteis-kuntaan kiinnittymisen välillä, käyttävät palveluita paljon.  Kirjoittajat:  Sanna Aaltonen Erikoistutkija, NTS  Päivi Berg Erikoistutkija, NTS  Salla Ikäheimo Tutkimusassistentti, THL     Tutkimus toteutettiin THL:n ja NTS:n konsortiohankkeena, jossa pyrittiin yhdistämään taloustie-teen ja nuorisotutkimuksen lähestymistapoja. Konsortiohankkeessa tarkasteltiin yhtäältä kunta-taloutta, toisaalta nuorten kokemuksia palvelujärjestelmästä käyttäen rekisteriaineistoa sekä nuorten ja nuorten kanssa asiakastyötä tekevien ammattilaisten haastatteluita.       Sanna Aaltonen, Päivi Berg, Salla Ikäheimo  Nuoret luukulla – Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 3/2015            2                                 Syrjässä olevat nuoret ovat muita samanikäisiä sairaampia ja erityisesti psykiat-riset sairaudet, vammat ja myrkytykset sekä tartunta- ja loistaudit ovat selvästi yleisempiä syrjäytyneiden ryhmissä. Sairaudet ja terveydentila nousevat esiin molemmissa aineistoissa, ja niin nuoret kuin työntekijätkin painottavat niiden olevan tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä korjattavien tai puuttumista vaati-vien asioiden listalla.  050010001500200025003000350040004500KAIKKIKROONISESTISYRJÄYTYNEETSYRJÄYTYNEETSYRJÄYTYMISVAARAPIIPAHTELIJATKIINNITTYNEETVAIN PERUSKOULU,EISYRJÄYTYMISRISKIÄVAIN PERUSKOULU,TYÖSSÄKESKIASTEEuroa  Kuvio 1.  Terveyspalvelujen kokonaiskustannukset (kts. ryhmien kuvaukset vasemmalta)  Mielenterveyden ongelmiin tarvitaan päivystysluontoisia palveluita Jopa 60 prosenttia kroonisesti syrjäytyneiksi luokitelluista nuorista on käyttä-nyt mielenterveyslääkkeitä tutkimusaikana ja mielenterveysongelmat nousevat selvästi myös haastatteluissa esiin. Toisaalta aktivointitoimien piirissä oleville nuorille tarjotaan myös psykologin/psykiatrin palveluita, mikä voi johtaa diag-nosoinnin lisääntymiseen. Mielenterveyspalveluissa akuutin hoidon piiriin pää-seminen on hankalaa ja niin työntekijät, kuin nuoretkin kokevat päivystysluon-toisten palvelujen puutteen ja pitkät jonot ongelmallisena.  ”En mä varsinaisesti ehkä muuta koe kaipaavani, koska sit jos mä [terapiasuhteen] saisin, niin sit mulla ois jotain mahdollisuuksia siihen, et sit mä voisin tehä vaikka työtä tai käydä koulussa niin, se on se tavoite.” (Nuori)  050100150200250KAIKKIKROONISESTISYRJÄYTYNEETSYRJÄYTYNEETSYRJÄYTYMISVAARAPIIPAHTELIJATKIINNITTYNEETVAIN PERUSKOULU,EISYRJÄYTYMISRISKIÄVAIN PERUSKOULU,TYÖSSÄKESKIASTEEuroa  Kuvio 2.  Mielenterveyslääkkeiden kustannukset  Rekisteriaineisto:  Helsinkiläisten vuosina1982-1984 syntyneiden nuorten terveyspalvelujen ja lääkkeiden käyttöä tutkittiin vuosina 2006-2011. Palvelujen käyttötietoi-hin yhdistettiin THL:n tuotta-mat yksikkökustannukset.  Syrjäytynyt määritellään henki-löksi, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta, joka ei käy töissä, ei ole suorittamassa varusmiespalvelusta tai hoida lapsia kotona, eikä hän ole pitkäaikaisella sairaslomalla tai eläkkeellä.  Syrjäytyneet nuoret luokitel-laan kolmeen ryhmään syrjäy-tymisen keston mukaan: ”kroonisesti syrjäytyneisiin”, ”syrjäytyneisiin” ja ”syrjäyty-misvaarassa oleviin”. ”Krooni-sesti syrjäytyneet” ovat koko tutkimusajan syrjässä, kun taas ”syrjäytyneet” ja ”syrjäytymis-vaarassa olevat” tekevät alku-vuosina jotain muuta tai hei-dän toiminnastaan ei ole tie-toa. Heistä ”syrjäytyneet” ovat olleet syrjässä pidempään kuin ”syrjäytymisvaarassa olevat”.  Lisäksi tarkasteltiin ”piipahteli-joita” ja ”kiinnittyneitä. Piipah-telijat ovat nuoria, jotka liik-kuivat tutkimusaikana syrjäy-tymisvaaran ja jonkinlaisen yhteiskuntaan kiinnittymisen välillä. Kiinnittyneet nuoret olivat tutkimusajan lopussa kiinnittyneet yhteiskuntaan, mutta he ovat olleet aiemmin syrjäytymisvaarassa.      Sanna Aaltonen, Päivi Berg, Salla Ikäheimo  Nuoret luukulla – Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 3/2015            3                                 Haastattelut:   Tutkimushaastattelut tehtiin Espoossa ja Kouvolassa Haastatel-luista 19 on 18–29-vuotiaita eri palveluissa asioivia nuoria ja kymmenen asiakastyötä tekeviä ammattilaisia TE-toimistoista, työvoiman palvelukeskuksista, sosiaalityöstä, etsivästä nuoriso-työstä, Vamoksesta ja nuorten tieto- ja neuvontapisteestä (N=29).  Nuoret luokiteltiin kolmeen ryh-mään: ”elämän kolhimiin”, ”puoli-valmiisiin” ja ”taantuman uhrei-hin”.  Elämän kolhimiksi luokiteltujen nuorten elämässä on tekijöitä, jotka hankaloittavat vakavasti heidän osallistumistaan opiske-luun tai työhön.  Puolivalmiiden ryhmään luokitel-lut ovat nuoria, jotka ovat olleet matkalla työntekijäkansalaisiksi; he ovat aloittaneet yhden tai useita ammatillisia koulutuksia, mutta keskeyttäneet ne. Heillä on kuitenkin nykyisessä elämäntilan-teessaan kiinnostusta ja valmiuk-sia hankkia tutkinto tai työpaikka.  Taantuman uhrit -ryhmässä olevil-la nuorilla on koulutus, työkoke-musta ja motivaatiota, mutta ei koulutustaan vastaavaa työtä. Työllisyyspalvelujen saavutettavuus nähdään ongelmana Haastatellut nuoret olivat pääosin tyytyväisiä palveluihin. Ongelmia tuottivat kuitenkin nuorten näkökulmasta pitkät odotusajat, työntekijöiden näkökulmas-ta puolestaan käyttämättömät ajat. Monet nuorista kaipaavat päivystysluonteista, henkilökohtaista asiointimah-dollisuutta. Sähköpostia ei välttämättä haluta käyttää ja puhelinasiointi saate-taan nähdä epävarmana tai ruuhkaisena. Päivystysluonteisia voisi kehittää tarjolla olevilla uusilla sähköisillä, nuorille helposti lähestyttävillä palvelumuo-doilla. Työntekijät kokivat, että heidän työnsä vaikuttavuuden mittaamisessa oli puut-teita. Mittarit ohjasivat työtä väärään suuntaan, eikä todellinen palvelun vai-kuttavuus näkynyt tuloksissa. Tarve palvelukoordinaattorille Työntekijät korostivat luottamuksen syntymistä nuoren ja työntekijän välille palvelujen vaikuttavuuden ehtona ja sen rakentamisessa erityisesti henkilö-kohtaiseen palveluun tulisi panostaa. Tarve samalta luukulta saataville palve-luille tulee esiin haastatteluissa. Sitäkin enemmän haastatteluissa korostuu se, että yhden ja saman henkilön pitäisi olla vastuussa nuoren palvelukokonaisuu-desta. Näin varsinkin silloin, kun nuorella on moninainen tuen tarve.   ”Et ne ois toistensa asioista enemmän perillä, mä näkisin ainaki, et se ois todella hyödyllistä niin ei tarvis sit yhtä paljon juosta paikasta toiseen jos joku toinen osaa sen kertoo laajasti eikä vaan omasta työpisteestä, et näin meillä toimitaan.” (Nuori)  Aktivoinnin rinnalle hyvinvoinnin vahvistamista Viimeaikaisissa keskusteluissa on painotettu varhaista puuttumista sekä var-haiskasvatukseen ja lapsuuteen investoimisen merkitystä syrjäytymisen ehkäi-syssä. Nämä pyrkimykset ovat kannatettavia, niiden rinnalla on kuitenkin huo-lehdittava siitä, että mahdollisuuksia päästä pois syrjäytymisen kierteestä on olemassa jokaisessa elämänvaiheessa. Yksipuolisen, kurssitusten ja sanktioiden avulla tapahtuvan työelämään ”aktivoinnin” sijasta tulisi pohtia hyvinvoinnin vahvistamista. Terveyteen ja mielenterveyteen liittyvää tukea on lisättävä. Haastatteluaineistossa nousi esiin pyrkimys nuorten aktivointiin, ja oma aktiivi-suus on edellytyksenä esimerkiksi psykiatriseen hoitoon pääsylle. Haastatellut nuoret olivat kuitenkin juuri niitä, joilla on heikosti aineellisia, sosiaalisia tai mielenterveydellisiä voimavaroja olla aktiivinen tai saada aikaan muutoksia oman toiminnan kautta. Niinpä tutkimus antaa aihetta varauksiin sen suhteen, missä määrin aktivointi on yleispätevä avain nuorten tilanteen parantamiseen. ”Tavallaan pitäs olla jotain sellasia välimaastoja olemassa täs yhteiskunnassa ja mä nään, et ne on enemmän ehkä sen sosiaalisen kuntoutuksen puolella […] meil on paljon kaikkee jos nuori pystyy niitä käyttämään […] Mut et se edellyttää sitä, et sul on ne valmiudet. ” (Työntekijä)       Sanna Aaltonen, Päivi Berg, Salla Ikäheimo  Nuoret luukulla – Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 3/2015            4                                LÄHTEET:  Valtiontalouden tarkastusvirasto (2007): Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Valtiontalouden tarkas-tusviraston toiminnantarkastus-kertomus 146/2007. Helsinki: Valtiontalouden tarkastusvirasto.  Suurpää, Leena (toim.) (2009): Nuoria koskeva syrjäytymistieto. Avauksia tietämisen politiikkaan. Nuorisotutkimusverkoston verkko-julkaisuja 27. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/syrjaytymistieto.pdf (Viitattu 18.3.2014.)   KIRJALLISUUTTA  Sanna Aaltonen, Päivi Berg & Salla Ikäheimo: Nuoret luukulla. Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjes-telmässä. 2015. Nuorisotutkimus-verkosto/Nuorisotutkimusseura,  julkaisuja 160, sarja: Kenttä, 153 s., 26 euroa, ISBN (nid.) 978-952-5994-77-3, ISBN (pdf) 978-952-5994-78-0  Kirjatilaukset: www.nuorisotutkimusseura.fi/catalog      Verkkoversio: http://wwww.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkojulkaisut     Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pl 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000  ISBN 978-952-302-441-0 (painettu) ISBN 978-952-302-442-7 (verkko) ISSN 2323-5179  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-442-7  www.thl.fi JOHTOPÄÄTÖKSET Nuorten tilat ja tilanteet eivät ole stabiileja, vaan he liikkuvat edestakaisin työt-tömästä opiskelijaksi/työlliseksi/toimenpiteessä olevaksi ja mahdollisesti jäl-leen työttömäksi. Niin rekisteriaineiston perusteella kuin nuorten haastattelu-jen pohjalta rakennetut polut kertovat pitkäkestoisista ongelmista, joiden rat-kaiseminen voi yhteiskunnan näkökulmasta olla hidasta ja kallista ja nuorten näkökulmasta taas turhauttavaa ja lannistavaa. Heikko terveydentila ja hatara työelämään kiinnittyminen voivat vahvistaa toisiaan ja viedä nuorta entistä syrjempään, ei vain työn ja koulutuksen valtavirrasta, vaan myös sosiaalisista suhteista ja mielekkäästä vapaa-ajasta.  Syrjäytymiseen liittyy usein heikko terveydentila ja kustannukset terveyspalve-luista nousevat muita nuoria korkeammiksi. Ei kuitenkaan voida sanoa, että syrjäytyminen aiheuttaa korkeammat kustannukset terveydenhuoltojärjestel-mässä, sillä voi olla, että syrjäytyneet sairastuvat tai sairastuneet syrjäytyvät, eikä syys-seuraussuhdetta voi tutkimuksen perusteella todistaa.  Jos syrjässä olevien tilannetta halutaan parantaa, monesti voi olla tarpeen tarjota muita palveluita kuin työllistymistä edistäviä palveluita tai työnhakuun ohjaamista. Ehkäisevän työn rinnalle kaivataan myös korjaavaa työtä, kuten kuntouttavia työpaikkoja.  Samaan aikaan nuoret koulutetut työnhakijat kai-paavat työtä, josta saa kohtuullisen korvauksen ja joka mahdollistaa tulevai-suuden suunnittelun.  Luottamuksellisen asiakassuhteen rakentamiseen tarvitaan aikaa. Sekä työnte-kijöiden että nuorten haastattelujen perusteella sitä ei ole tarpeeksi. Eri taho-jen työntekijöiden asiakasmäärät poikkeavat suuresti toisistaan niin. Vähiten aikaa nuorta kohden on niissä palveluissa, joissa tehdään nuoren elämäntilan-teen kannalta ratkaisevia päätöksiä.     Sanna Aaltonen, Päivi Berg & Salla Ikäheimo: Nuoret luukulla - Kolme näkökulmaa syrjäytymi-seen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Tutkimuksesta tiiviisti 3, helmikuu 2015. Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.  

Nuoret luukulla - Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125695/URN_ISBN_978-952-302-442-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Nuoret luukulla - Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari