Esipuhe

publishedVersio

Tyttöjääkiekkoilijoiden lonkan koukistajien ja takareisien lihasten liikkuvuus sekä niiden mittaaminen : Suomen Jääkiekkoliiton Leijonanpennut kesäleiri 9.-12.6.2011

Opinnäytetyö toteutettiin projektiluontoisena. Projekti sai alkunsa helmikuussa 2011 ja se päättyi lokakuussa 2011. Projektin tarkoituksena on perehtyä kirjallisuuden ja tutkimusten pohjalta lonkan koukistajien ja takareisien lihasten liikkuvuuden merkitykseen jääkiekossa. Toiminnallisena tavoitteena on suorittaa kesäkuussa 2011 Kuortaneella tyttöjääkiekkoilijoille lonkan koukistajien ja takareisien lihaskireyksien mittaaminen. Projektin tulostavoitteena on tuottaa valmennukselle tietoa 1996–1997 syntyneiden tyttöjääkiekkoilijoiden lonkan koukistajien ja takareisien lihasten tämän hetkisestä tilanteesta liikkuvuuden suhteen. Pit-källä aikavälillä tavoitteena on kehittää tietämystä liikkuvuusharjoittelun merkityksestä nais-ja tyttöjääkiekossa. Projektin kohderyhmänä olivat Suomen Jääkiekkoliiton Leijonanpennut leirille 9.-12.6.2011 osallistuneet neljäkymmentä tyttöjääkiekkoilijaa. Jääkiekko lajina vaatii pelaajalta monipuolisia fyysisiä ominaisuuksia. Jääkiekon pelitilanteissa vaaditaan pelaajalta toistuvasti ominaisuuksia, jotka ovat nopeus, ketteryys, tasapaino, kimmoisuus ja liikkuvuus. Alaraajojen heikot liikelaajuudet rajoittavat luistelusuoritusky-kyä. Osana urheilijan valmennuskokonaisuutta on otettava huomioon liikkuvuusharjoittelu, koska hyvä liikkuvuus mahdollistaa laajojen liikeratojen käytön suorituksissa. Laajojen liikeratojen seurauksena pystytään saavuttamaan suurempi voimantuotto, rentous, nopeus ja taloudellisuuden taso. Projektissa päädyttiin valitsemaan Modifioitu Thomasin testi ja SLR eli suoran jalan nosto testi mittausmenetelmiksi niiden takaaman hyvän sisäisen validiteetin vuoksi. Modifioitu Thomasin testi ja SLR testi soveltuvat hyvin lonkan koukistajien ja taka-reisien lihaskireyksien mittaamiseen. Lihaskireyksien minimoimisella luistelijan liikkuvuus paranee vaikuttaen käytettävään maksimivoimaan sekä luistelijan nopeuteen. Leiriltä saatujen mittaustulosten perusteella voidaan sanoa, että leirille osallistuneiden tyttöjääkiekkoilijoiden takareiden lihakset kiristävät. Tulokset siis antavat viitteitä siitä, että nuorten jääkiekkoilija tyttöjen tulisi kiinnittää huomiota erityisesti takareisien liikkuvuuden lisäämiseen.Thesis was executed as project minded. The project began in February 2011 and ended in Oc-tober 2011. The function of this project was to find out, based on literature and researches, what kind of meaning are iliopsoas muscles and hamstrings movements for ice hockey. The aim of this project is to produce knowledge of condition of iliopsoas muscles and hamstrings within girl hockey players born in 1996-1997 at the moment. Aim at long term is to produce knowledge of mobility training’s importance in girls’ and women’s ice hockey. Target group of the project was forty players who participated in Finnish Ice Hockey Association’s Leijonanpennut camp in June 9-12, 2011. Ice hockey as a sport requires versatile physical qualities. Game situations in hockey demand continually abilities such as speed, agility, balance, suppleness and mobility. Inadequate range of movement in lower limbs restricts one’s skating performance. Mobility training has to be reckoned as a part of athlete’s training as a whole, because good mobility enables the use of larger ranges of mobility in performances. As a result of wide range of mobility one is capable of achieving higher grade of power generation, ease, speed and economical rate. In project were Modified Thomas test and SLR as known as Straight leg raise chosen to be methods of measurement as they assure a good internal validity. Modified Thomas test and SLR test are suitable for measuring of the muscle tension in iliopsoas muscles and hamstrings. Skater’s mobility improves by minimizing muscle tension, which has effect to the amount of maximum strength and skating speed available. Based on the results, girl hockey players ham-strings muscles are tight. The results told that girl hockey players must pay attention especially to increase the movement of their hamstrings muscles

Vertaisryhmästä tukea vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen : äitien kokemuksia Tanssitan vauvaa-ryhmästä

Varhainen vuorovaikutus on yksi elämän peruskäsitteistä. Turvallinen kiintymyssuhde luo positiiviset olosuhteet kehitykselle jo vastasyntyneellä. Vanhemmuus on ajankohtainen aihe, joka puhuttaa. Yhä useammin puhutaan hukassa olevasta vanhemmuudesta ja mietitään, mikä siihen on syynä. Vanhemmuuden tukeminen jo raskausaikana on ensiarvoisen tärkeää, jotta vanhempi pystyy antamaan tulevalle täysin vanhemmasta riippuvaiselle pienokaiselle tämän tarvitseman turvan, ravinnon ja lämmön. Vertaistuki ja sosiaalinen tuki ovat avainkäsitteitä tukemassa varhaista vuorovaikutusta ja vanhemmuutta. Tutkimukseni yhteistyökumppani on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n ylläpitämä perhekeskus Marakatti sekä Vauvaperhe-hankkeen osana kehitetty Tanssitan vauvaa – ryhmätoiminta vuodelta 2006. Ryhmässä yhdistyvät sekä tanssillinen liikunta, johon äiti osallistuu yhdessä vauvansa kanssa sekä vertaistuki, joka ilmenee jokaisen tapaamiskerran päättävällä yhteisellä kahvitteluhetkellä. Toukokuussa 2012 toteutin teemahaastattelun yhteensä kuudelle ryhmään osallistuneelle äidille. Teemoikseni nousivat varhainen vuorovaikutus, vanhemmuus, vertaistuki sekä ryhmän kehittäminen. Halusin selvittää, miten ryhmä tukee varhaista vuorovaikutusta, vanhemmuutta ja kuinka tärkeänä äidit kokevat vertaistuen merkityksen. Tavoitteeni oli korostaa ryhmässä vertaistuen merkitystä. Painotin tutkimuksessani nimenomaan äitien kokemuksia. Tulokset olivat hyvin positiivisia. Äideille oli kehittynyt turvallinen ja lämmin vuorovaikutussuhde vauvansa kanssa jo ennen ryhmän aloitusta. Äidit kokivat hallitsevansa vanhemmuuden ja heillä oli laajat sosiaalisen tuen verkostot tukemassa heidän omaa hyvinvointiaan. Ryhmä tuki varhaista vuorovaikutusta äidin ja lapsen yhdessäolon, musiikin ja kosketuksen kautta. Vanhemmuuden tukemisessa korostui ryhmän mahdollistama luonnollinen paikka vertaistuelle. Jokainen äiti piti vertaistuen merkitystä erittäin tärkeänä ja ryhmää hyvänä paikkana sosiaaliselle kanssakäymiselle samassa elämäntilanteessa olevien äitien ja vauvojen kanssa. Äidit eivät osanneet mainita asioita, joita ryhmässä tulisi kehittää.Early mother-infant interaction is one of life`s basic concepts. Safe attachment relationship creates positive circumstances on growing since the new born. Parenthood is a topical subject. Even more often people talk about parenthood in lost and what is the reason on that. Supporting parenthood already during pregnancy is very important because that is how a parent is able to give the baby to come all the safe, nutrition and warmth that the baby relies on. Peer support and social support are key concepts in supporting early mother-infant interaction and parenthood. My study´s partner is Mannerheim League for Child Welfare´s Varsinais-Suomi district ry´s maintained family center Marakatti and Tanssitan vauvaa –group activity which has been developed during Vauvaperhe-project in 2006. Group includes dancing and movement where mothers can participate with the baby. In group combines also peer support which occurs every assemblage closing shared coffee moment. In May 2012 I executed theme interviews on six mothers who had participated on group. My themes were early mother-infant interaction, parenthood, peer support and group´s development. I wanted to find out how important mothers think peer support is. My goal was to underline peer supports meaning in the group. My emphasis in the study was on mothers´ experiences. Results were very positive. Mothers had developed safe and warm mother-infant interaction with their baby even before they had started the group. Mothers thought they can handle parenthood and they had wide social support networks supporting their own well-being. Group supported early mother-infant interaction through being together, music and touch. In supporting parenthood underlined peer support which group was very natural place to create. Every single mother thought that peer support is very important and that group is a good place for social intercourse with the mothers and babies in same situation in life. Mothers could not mention things that should be developed in the group

Interplay between European regulation and national policies in biodiversity conflict reconciliation

Successful public conservation policies at various governmental levels have increased some populations of protected species to the extent that they are causing damage to human activities. As a reaction public authorities are developing biodiversity reconciliation policies. Finland and Germany have both created reconciliation policies including a package of measures like management of population, support of technical measures and compensation for damage. All these measures are affected by European policy and law, though no special reconciliation policy has been adopted at European level. This article explores the options European legislation offers and the restrictions it imposes on member states. Based on experiences with German and Finnish biodiversity reconciliation policies, the interrelationship between European and national regulation is elaborated, leading to suggestions for better coordination of reconciliation policies between different governmental levels. --Biodiversity conflict reconciliation,European regulation,fisheries and aquaculture,local damage management,nature conservation,policy instruments

Säkert överförande av vårdansvaret från den prehospitala akutvården till jourpolikliniken

Överlåtandet av en patient från den prehospitala akutvården till en jourpoliklinik är en situation som innebär hög risk för patienten eftersom en stor mängd kritisk information om patientens tillstånd på en kort tid skall överföras två vårdare emellan. Eftersom dagens prehospitala akutvård utför krävande undersökning och vård redan ute på fältet, finns en risk att information om patientens tidigare tillstånd och den redan administrerade vården går förlorad vilket utgör ett hot för en oavbruten vårdkedja. Med detta examensarbete ämnade skribenterna införa en arbetsmodell på jourpolikliniken i Jorv sjukhus för att försäkra en oavbruten informationskedja från fältet till vårdpersonalen på jourpolikliniken. Utgångsläget var att ingen överenskommen arbetsmodell för mottagandet av en patient fanns och i och med att akutvården på området tog i bruk en elektronisk akutvårdsberättelse föll den muntliga rapporteringen bort nästan helt. Skribenterna utvecklade en arbetsmodell för mottagandet av en patient från akutvården och utbildade den till den personal som fungerade som ansvariga sjukvårdare. Efter en en månads testperiod utfördes observationer med vilka skribenterna uppskattade till vilken grad ibruktagandet av arbetsmodellen lyckats. Resultaten var för det mesta positiva, och mottagningstillfällena var för det mesta strukturerade och effektiva. På basis av observationerna och den tidigare utförda litteraturgenomgången kan slutsatsen att standardiserade handlingsmodeller effektiverar överförings- och rapporteringstillfällen och förbättrar patientsäkerheten dras.Potilaan siirtyminen sairaalan ulkopuolisesta ensihoidosta päivystyspoliklinikalle on riski potilasturvallisuudelle ensihoitajan siirtäessä suuren määrän kriittistä tietoa potilaan tilasta seuraavalle hoitajalle. Nykyaikaisessa ensihoidossa potilaalle suoritetaan jo kentällä vaativia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä ja näitä kuvaavien tietojen häviäminen uhkaa katkaista potilaan hoitoketjun. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on luoda Jorvin sairaalan päivystyspoliklinikalle malli potilaan vastaanottamiselle ensihoidolta jotta tiedonkulku kentältä sairaalaan voitaisiin turvata. Lähtötilanteessa päivystyksessä ei ollut ennalta sovittua käytäntöä potilaan vastaanottamiselle ja alueen ensihoidon otettua käyttöön sähköisen ensihoitokertomuksen suullinen raportointi loppui lähes kokonaan. Tekijät kehittivät päivystyksen tarpeisiin sopivan toimintamallin joka koulutettiin vuorovastaavina toimiville sairaanhoitajille. Malli otettiin käyttöön kuukauden ajaksi jonka jälkeen mallin käyttöönoton onnistumista tutkittiin vastaanottotilanteita havainnoimalla. Tulokset olivat pääosin positiivisia ja lähtötilanteeseen verrattuna vastaanottotilanteissa henkilökunnan toiminta vaikutti järjestelmälliseltä ja tehokkaalta. Havaintojen ja ja aiemmin suoritetun kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan vetää johtopäätös että ennalta sovituille toimintamalleilla luovutus- ja raportointitilanteita voidaan tehostaa ja täten parantaa potilasturvallisuutta.The transmission of responsibility as a patient arrives at an emergency clinic is a high risk situation for patient safety as a lot of critical information about the patients status is passed between two professionals. Since modern emergency care professionals are able to conduct advanced medical examination and treatment in the field before reaching the hospital, losing information about the patients oiginal state and administered treatments poses a real threat for the continuity of care. The goal of this thesis was to incorporate a standard model for admitting a patient brought in by paramedics at the emergency clinic at Jorvi hospital to secure an undisturbed flow of information from the field to the nursing staff at the hospital. The initial situation was that no standard way of admitting these patients or receiving a report existed at the facility, and as the Emergency Medical Service in the area incorporated an electronic chart oral reporting ceased almost completely. The authors developed a model for the admission of patients brought in by the Emergency Medical Service and nursing staff was trained in the usage of the model. After a one month testperiod the staff was observed and the success of the incorporation of the new model was assessed. The results were mostly positive and workflow at the emergency clinic seemed structured and effective in relation to the initial situation. Based on the results of the observation and the literature study conducted earlier, it seems that standardized workmodels may streamline transitional and reporting situations and thus increase patient safety

Social licence for the utilization of wild berries in the context of local traditional rights and the interests of the berry industry

Everyman’s right, as applied in Finland and other Nordic countries, allows the picking of natural products (wild berries, mushrooms, etc.) regardless of land ownership. Harvesting and selling natural products has been an important source of income in rural areas of northern Finland. As household berry picking has more or less replaced small-scale commercial berry picking, foreign seasonal pickers are now supplying raw material for the berry industry. This has aroused vivid discussions about the limits of everyman’s right and inhabitants’ rights to local natural resources. Critics claim that commercially organized berry picking makes it difficult for inhabitants to fully use natural resources. In this article, we present the results of a survey aimed at natureoriented, mainly northern residents of Finland and a telephone and e-mail service to which residents of northern Finland sent feedback regarding foreign berry pickers. The results of the survey and the feedback show that, in general, organized berry picking by foreign labourers is accepted if some basic guidelines or rules are respected. These guidelines may stem from local customary laws or traditions which have regulated berry picking. Another factor which would improve local acceptance and promote social licence for organized berry picking by foreign and non–local labourers is the distribution of benefits. At present, the advantages of organized berry picking are seen as benefiting stakeholders outside the local community, whereas local communities have to bear the costs: for example, increased berry picking activity in areas which they have utilized for a prolonged time, sometimes through generations

Justice, Mining, and Legal Reforms in the Finnish Arctic

This paper assesses the extent to which the justice concerns of local stakeholders in the Arctic region of Finland are reflected in recent legal reforms. The reforms concern the Mining Act, the Act on a Mined Minerals Tax, the Nature Conservation Act, the Environmental Damages Fund, and the Act on the Sámi Parliament. The assessment is made from the perspectives of distributive, procedural, recognition, and intergenerational justice. We identified the justice concerns by conducting 21 interviews and a workshop, after which we analysed the legal reforms and discussed whether they reflected the justice concerns expressed by local stakeholders. We concluded that most of the justice concerns had been addressed, but only to a certain extent. Still, the most fundamental features of the governance of mining activities have not changed. By its very nature, the Finnish system of mineral ownership has remained a claim system, albeit not an entirely pure one. The reforms were not designed to limit the total volume of mining activities, and the mineral industry, backed by the EU and national policies, is likely to grow in the region. The most important legal change concerns the position of the municipal council. Today, a local land use plan is a precondition for granting a mining permit. The national Parliament did not approve a government proposal to reform the Sámi Parliament Act, which was a significant failure in recognition justice

The importance of knowledge transfer for firm behavior

publishedVersio