Lähiesimiesten työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Tutkimukseni tarkoitus on selvittää lähiesimiesten omaa kokemusta työhyvinvoinnistaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusaineistoni koostuu kahdessa eri vaiheessa kerätystä aineistosta, jotka on kerätty keväällä 2010 sekä syksyllä 2011. Tutkimuskysymykseni on: Mitkä tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin lähiesimiestyössä? Tuloksista ilmenevät työhyvinvointia heikentäviä tekijät olivat kiireeseen sekä palkkaukseen liittyvät asiat. Vaikka kiireen kokemiseen liittyvät tulokset olivat hieman muiden osa-alueiden tuloksia heikompia, ei työuupumukseen viittaavia tuloksia ollut nähtävillä, eikä kiire nykyisellä tasollaan aiheuta uhkaa tutkimusjoukkoni lähiesimiesten työhyvinvoinnille. Palkkaus nousi toisella tutkimuskerralla merkittäväksi tekijäksi, johon lähiesimiehet toivoivat muutosta. Työhyvinvointia vahvistavia tekijöitä olivat oman toimipisteen hyvä työilmapiiri, vaikutusmahdollisuudet, sekä vastuu omasta työstä sekä vertaistuen saaminen muilta ketjun lähiesimiehiltä. Ylemmältä johdolta saatu tuki ja arvostus olivat valtaosassa vastauksista työhyvinvointia parantava tekijä, vaikka se ilmeni osassa vastauksista myös työhyvinvointia heikentävänä tekijänä. Tutkimusjoukkoni lähiesimiesten työhyvinvointi oli tutkimustulosten valossa molemmilla tutkimuskerroilla hyvä. Tutkimuksen kannalta on merkittävää, että osa tutkimusjoukon lähiesimiehistä ei toivoisi lainkaan muutoksia nykyiseen työhönsä. Uskoakseni saatavilla oleva tuki, arvostuksen tunne ja hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä kompensoivat kiireen tunnetta. Mikäli nämä tekijät eivät olisi tutkimusjoukollani niin vahvasti läsnä, vaikuttaisi kiireen kokeminen enemmän heidän työhyvinvointiinsa

Exploring Healthcare Simulation Facilitators’ Conceptions of Teaching and Learning

This study aimed to investigate healthcare simulation facilitators’ conceptions of teaching and learning because they influence the approaches and strategies used in teaching and learning and ultimately influence learning outcomes. The study was conducted using a phenomenographic methodology to identify the variation in conceptions. This study included 37 healthcare simulation facilitators. The data were collected using both thematic and semi-structured individual and paired interviews. The iterative phenomenographic data analysis process revealed four categories of conceptions of learning: 1) learning as acquiring and reproducing knowledge and skills, 2) learning as applying and advancing knowledge and skills, 3) learning as transformation of individual thinking and behaviour and 4) learning as co-constructing knowledge and skills. Three categories of conceptions of teaching were also revealed: 1) teaching as transmission of knowledge, 2) teaching as development of students’ professional skills and 3) teaching as facilitation of learning. Based on the results of this study, we argue that, by changing teaching conditions, we may also affect the underlying conceptions of teaching and learning as well as approaches to teaching and ultimately learning outcomes. The results of this study can also be used to develop healthcare educators’ pedagogical training. However, approaches to teaching and learning are not necessarily aligned; therefore, in future studies, our aim will be to continue the research by investigating how these self-perceived conceptions are related to approaches to teaching and learning within actual educational practices

Maaseudun uusiutuvan energian innovaatioympäristöt

Maaseudun yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksien (CHP) perustamiseen liittyvän innovaatioprosessin hahmottaminen luo mahdollisuuksia tukea yrittäjiä laitosten perustamiseen liittyvissä ongelmissa, kehittämistoimissa ja tulevaisuuden haasteissa. Maaseudun uusiutuvan energian laitosten perustamiseen liittyvää innovaatioprosessia on selvitetty Usva-hankkeessa tehtyjen haastattelujen avulla, joissa kohteina olivat sekä biokaasulla että puuhakkeella toimivia CHP-laitoksia. Haastattelujen perusteella innovaatioprosessi ja sen tuloksena CHP-laitoksen rakentaminen lähtee useimmiten maaseudulla liikkeelle käytännön ongelman ratkaisusta ja omakohtaisesta kiinnostuksesta asiaan. Suurimpina haasteina ovat tiedon puute tai sen hajanaisuus sekä tuen puute uusiutuvan energiantuotannon innovaatioprosessiin ja kehittämiseen. Maaseudun innovaatioverkoston toimintaa voitaisiin tehostaa välittäjätahon, kuten esimerkiksi teematukihenkilön avulla. Hän toimisi linkkinä verkoston toimijoiden välillä. Myös lainsäädännön esteitä tulisi poistaa. Muun muassa investointituen ehtojen takia laitoksessa on käytettävä pelkästään uusia osia, koska käytetyille osille ei saa investointitukea, mikä nostaa rakennuskustannuksia

Inter-firm cooperation in entrepreneurial networks: Case Likiliike

Recently, the research field in entrepreneurship has experienced an increase in studies concentrating on networks. Networks are crucial for entrepreneurs, since they provide access to important tangible and intangible resources. Entrepreneurs’ capability to establish and maintain cooperative relationships is critical for entrepreneurial success. The existing literature on how, when, and why ties change and become cooperative is scarce, and more evidence is needed on network capabilities in the context of micro- and small-sized enterprises. This re-search studies development of inter-firm cooperation in entrepreneurial networks and aims to fulfill the gap in the existing literature. This research examines the barriers, risks, and opportunities for developing inter-firm cooperation in entrepreneurial networks and suggests what network capabilities are needed to enable development of inter-firm cooperation. The research was conducted as a single case study using a qualitative method. The case of the study is a large and multisectoral entrepreneurship society operating in the Finnish Lapland in the city of Rovaniemi. The empirical data was collected in seven semi-structured interviews and from other secondary sources. The findings indicate that development of inter-firm cooperation in a large and heterogeneous network is unlikely. There should be enough similarities between actors so that development of cooperation is possible, but also differences so that heterogeneous resources exist in the network. Furthermore, inter-firm cooperation does not develop on its own; network manager should provide conditions in order to enable development of inter-firm cooperation. Main barriers for development of cooperation were lack of interest, scarce resources, and skepticism towards cooperation. However, inter-firm cooperation can lead to multiple opportunities, such as joint problem-solving arrangements, complex information exchange, and competitive advantage. Most important network capabilities needed to develop inter-firm cooperation for network members were cooperation-orientation, social competence, capability to initiate relationships, and information exchange capability. Network members also need visioning and coordination capability, but these capabilities are especially important for network manager. Future research possibilities could be conducting a longitudinal study in order to provide insight on how entrepreneurial networks develop over time. Also, conducting more research on information exchange capability could be useful, since the existing literature on the capability is limited.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Syrjinnänvastaisuutta, kilpailuetua ja maineenhallintaa : Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus Suomen suurimpien työnantajien vastuullisuusraporteissa vuonna 2017

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, kuinka neljässä henkilöstömäärältään suurimman Suomeen rekisteröidyn yrityksen vuoden 2017 vastuullisuusraporteissa käsitellään henkilöstöön liittyviä tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja monimuotoisuuskysymyksiä. Tarkastelemani yritykset ovat: tietoliikennealalla toimiva Nokia Oyj; hissejä, liukuportaita ja -ovia valmistava KONE Oyj; metsäteollisuusyritys Stora Enso Oyj; ja vähittäistavarakaupan alalla toimiva Kesko Oyj. Lähdeaineistonani toimii neljän edellä mainitun yrityksen vastuullisuusraportit vuodelta 2017. Tieteen kentässä tutkielmani sijoittuu tutkimuskysymyksensä ja teorian osalta sukupuolentutkimuksen kenttään. Käyttämäni aineiston ja liike-elämään sijoittuneen toimintaympäristönsä vuoksi tutkielmani on myös viestinnällisesti ja kauppatieteellisesti orientoitunut. Olen analysoinut vastuullisuusraportteja teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Menetelmän avulla olen ensin kartoittanut, kuinka aineistossani käsitellään tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyviä aiheita. Lisäksi olen kartoittanut, millaisiin sosiaalisiin luokitteluihin ja erontekoihin aineistossani on yhtäältä kiinnitetty huomiota ja toisaalta mihin ei ole kiinnitetty huomiota tai on ainakin päätetty vaieta käsiteltäessä tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyviä teemoja. Tämän olen toteuttanut käymällä läpi vastuullisuusraportit ja saattamalla aineistoni vuoropuheluun intersektionaalisen teorian kanssa, joka on toiminut analyysiäni ohjaavana teorianani. Intersektionaalisuuden avulla olen analysoinut, tarkastellaanko sosiaalisia luokitteluja ja erontekoja samanaikaisesti ja suhteessa toisiinsa. Intersektionaalisuuden ja sisällönanalyysin lisäksi olen ammentanut diskurssianalyyttistä lähestymistapaa tavassani suhtautua aineistooni. En oleta raporttien kuvaavan todellisuutta sinänsä vaan samanaikaisesti myös tuottavan ja rakentavan kuvaamaansa ilmiötä. Johtopäätösosiossa vertailen eri organisaatioiden dokumentteja keskenään ja etsin niistä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä selitän miksi toiset aiheet on nostettu esiin ja miksi tietyt teemat on jätetty vähemmälle huomiolle tai kokonaan huomiotta. Tutkielmani perusteella voidaan todeta, että tarkastelemieni organisaatioiden raporteissa on kiinnitetty huomiota seuraaviin sosiaalisiin kategorioihin edes maininnan tasolla: sukupuoli, ikä, kansallisuus, ”rotu”, kulttuuri, etninen tausta, vammaisuus/kykenevyys, seksuaalinen suuntautuminen, kuuluminen sukupuolivähemmistöön, uskonto, mielipide, jäsenyys esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeessä, taidot, koulutustausta, persoonallisuus tai muu henkilökohtaiseen taustaan liittyvä ominaisuus. Eniten huomiota kuitenkin kiinnitetään huomiota sukupuoleen ja siinä erityisesti naisten osuuteen henkilöstössä ja johtotason tehtävissä, ikään ja kansallisuuteen. Sukupuoleen, ikään ja kansallisuuteen on kiinnitetty huomiota todennäköisesti siksi, että ne ovat suhteellisen helposti tilastoitavissa olevia attribuutteja. Miesten ja naisten välinen tilastointi sukupuolten osalta korostaa naisten osuutta ja jättää kokonaan huomioimatta sukupuolivähemmistöt. Monimuotoisuus on monissa raporteissa ymmärretty ennen kaikkea naisten osuutena henkilöstössä. Sukupuolen, iän ja kansalaisuuden jälkeen eniten huomiota on kiinnitetty ”rotuun”, etnisyyteen tai kulttuuriseen taustaan, vammaisuuteen/kykenevyyteen ja seksuaaliseen suuntautumiseen. Yhteiskuntaluokkaan tai sosioekonomiseen luokkaan ei kiinnitetä aineistossani huomiota edes maininnan tasolla. Aineistossani ei juurikaan hyödynnetä intersektionaalista lähestymistapaa eli tarkastella monia eri sosiaalisia erontekoja tai luokitteluja samanaikaisesti ristiinvalottaen. Tarkastelemani organisaatiot vakuuttavat vain ansioiden ja osaamisen vaikuttavan henkilövalinnoissa ja palkkauksessa, joten ne haluavat profiloitua meritokraattisiksi organisaatioiksi. Tarkastelemani organisaatiot perustelevat tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistämistä syrjinnänvastaisuuden, maineenhallinnan ja kilpailuedun kautta. Kaikki neljä tarkastelemaani organisaatiota sanoutuvat irti syrjinnästä, joten ne eksplisiittisesti kertovat noudattavansa syrjintäkieltoa ja lakia ja siten kantavansa yhteiskuntavastuuta. Maineenhallinnan osalta organisaatiot tuovat esiin ulkoisten sidosryhmien ja etenkin asiakkaiden odotuksia yhteiskuntavastuun kantamiselle. Monimuotoisuuden edistäminen nähdään aineistossani myös keinona parantaa kilpailukykyä, sillä eri taustoista tulevien ihmisten ajatellaan ymmärtävän paremmin taustakulttuurejaan ja samoista taustoista tulevien asiakkaiden odotuksia ja toiveita tuotteille ja palveluille ja siten auttavan organisaatiota uusien markkina-alueiden saavuttamisessa ja vanhojen ylläpitämisessä

Towards a Culturally Inclusive, Integrated, and Transdisciplinary Media Education Curriculum— A Case Study of an International MA Program at the University of Lapland

Internationalization presents both opportunities and challenges for higher education policies and curricula, as well as for teaching and learning methods. This article describes and discusses ongoing exploration and development of the planned curriculum of the MA in Media Education at the Faculty of Education at the University of Lapland, Finland in terms of cultural inclusion and the integration of disciplines. The study concludes that the planned curriculum now includes new content that better supports cultural inclusion. Nevertheless, it was established that several steps are needed to move toward a more inter- and even transdisciplinary media education higher education curriculum

Media Literacy Education for All Ages

This special issue of the Journal of Media Literacy Education explores the role of media literacy across the lifespan. Media literacy education interventions must be designed to meet the needs of individuals of different ages by understanding the life roles and goals that they have across the lifespan. Different pedagogical strategies are required to effectively address the media literacy competencies of young children, teens, adults, parents, and older adults. In old age, media literacy education may support cognitive functioning and social relationships and help people critically assess health-related information and services. Adopting a life course perspective enables the examination of media literacy competencies which unfold over time in response to changing historical conditions, social institutions and policies. This article reviews the literature to identify the current state of media literacy for different age groups, the present and future needs, and the media education content and instructional methods that have been used with children and adolescents, adult, and older people