Yrittäjyyskasvatuksen ”ehjän polun” rakentuminen yrittäjyyskasvatuksen strategioissa

Although the spreading of entrepreneurship education (EE) onto different levels and fields of education has been considered positive, problematic issues are also related to promoting entrepreneurship. In this article, I take up on the need identified by critically oriented scholars to study the assumptions within EE. One such assumption within developing the field of EE is the idea that there needs to be continuity in EE aims and activities from one level of education to another – a “systematic EE path.” I take part in the conversation on the effects of language use within EE by studying language use regarding the idea of such a path within regional and local EE strategy and other development related documents. I lean on Critical Discourse Analysis to study language use assumptions within in 12 documents. I also interpret how these produce different meanings of entrepreneurship. The results of this study highlight the assumption that entrepreneurship is important for everyone and self-evidently results in positive effect. The idea of a systematic EE path appears as a tool for luring different actors to join the mission of entrepreneurship education. The tendency to use entrepreneurship discourse as all-encompassing and ambiguous is thus reproduced within talk about a systematic EE path. This helps in legitimating the field of EE, but the different interpretations of entrepreneurship might not be open for all and the effects of entrepreneurship might not be unambiguously positive. Scrutinizing the idea of an EE path also raises the questions of how innovative the field of entrepreneurship education itself is.Vaikka yrittäjyyskasvatuksen leviämistä eri oppiasteille ja aloille on pidetty positiivisena asiana, liittyy yrittäjyyden edistämiseen myös ongelmallisuuksia. Tartun tässä tutkimuksessa kriittisesti orientoituneiden tutkijoiden esille nostamaan tarpeeseen tarkastella yrittäjyyskasvatuksen sisällään pitämiä oletuksia. Yksi yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyvä oletus on se, että yrittäjyyskasvatuksen tulisi muodostaa oppiasteelta toiselle jatkuva ”ehjä polku.” Jatkan keskustelua yrittäjyyskasvatukseen liittyvän kielenkäytön seurauksista tutkimalla yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua koskevaa kielenkäyttöä yrittäjyyskasvatuksen alueellisissa ja maakunnallisissa strategia- ja muissa kehittämisdokumenteissa. Nojaan kriittiseen diskurssianalyysiin. Analysoin 12 dokumentin kielenkäyttöä ja sen sisällään pitämiä oletuksia sekä tulkitsen, mitä seurauksia tällä on yrittäjyyden saamille merkityksille. Analyysin tulosten mukaan yrittäjyys näyttäytyy ”kaikkia” opiskelijoita koskettavana ilmiönä sekä itsestään selvästi positiivisena asiana, jota tarvitaan aina lisää. Ehjä polku puolestaan näyttäytyy välineenä, jolla houkutellaan eri toimijoita yrittäjyyskasvatuksen pariin. Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua koskevassa kielenkäytössä siis uusiintuu yrittäjyysdiskurssin kaiken kattavuus ja monitulkintainen käyttö. Tämä auttanee yrittäjyyskasvatuksen kentän legitimoinnissa, mutta yrittäjyys ei ole välttämättä eri merkityksissään avointa kaikille eikä seurauksiltaan yksiselitteisen hyvää. Ehjän polun suhteen tarkastelu herättää myös kysymyksen yrittäjyyskasvatuksen kentän innovatiivisuudesta

Työhyvinvointi sosiaalisena konstruktiona suomalaisessa liiketoimintamediassa

Pro gradu –tutkimukseni tarkoitus on ymmärtää työhyvinvointia sosiaalisena konstruktiona, suhteissa rakentuvana työhyvinvointina suomalaisessa liiketoimintamediassa. Työhyvinvointi on paljon esillä mediassa, mutta sitä merkityksellistetään jopa ristiriitaisin tavoin. Työhyvinvointia on tutkittu runsaasti, mutta tutkimus on pitkälti yksilökeskeistä ja kvantitatiivista. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys sosiaalinen konstruktionismi tarjoaa vaihtoehtoisen, kriittisen näkökulman tutkimukseen. Tutkimus kiinnittyy johtamis- ja organisaatiotutkimukseen. Tuon esille, miten työhyvinvointia merkityksellistetään eri tutkimustraditioissa. Analysoin diskurssianalyysin avulla sitä, mitä merkityksiä työhyvinvoinnin ilmiölle rakentuu kiinnittäen huomiota eri diskurssien tarjoamiin merkityksiin ja toimijuuksiin. Aineistona toimii 60 Faktassa, Talouselämässä sekä Taloussanomissa aikavälillä 1.1.2010–8.12.2011 julkaistua kirjoitusta. Tuloksena esitän kolme vallitsevaa työhyvinvoinnin ymmärtämistapaa: talous-, johtamis- ja kokemusdiskurssi. Näistä jokainen rakentaa työhyvinvoinnille erilaisia merkityksiä ja määrittää toimijuutta eri liiketoimintamaailman toimijoille. Kokemus-diskurssi on jossain määrin vastadiskurssi kahdelle muulle ja niillä kaikilla on erilaisia seurauksia työhyvinvoinnille ja työhyvinvointiin vaikuttamiselle. Yhdessä ne rakentavat kuvaa työhyvinvoinnista tuottavana sijoituksena, johon johto voi vaikuttaa välinein, mutta joka on kuitenkin yksilön kokemus

Role of market intelligence in foreign market entry decision-making : case study in a multinational industrial service company

Siirretty Doriast

Doing entrepreneurship promotion : a critical, practice theoretical study of entrepreneurship

Entrepreneurship is a hot topic in the 2010s, with measures taken to encourage people to consider it as an option and to produce people with entrepreneurial mindsets. But what happens within organizations that promote entrepreneurship? Even though there seems to be a non-negotiable mandate to promote entrepreneurship, this study calls for critical scrutiny of how entrepreneurship promotion is being done. This study brings attention to practical accomplishment of entrepreneurship promotion, because promoting entrepreneurship has effects on what kind of entrepreneurship is seen as desirable and on the cultural images of entrepreneurship. This study contributes to entrepreneurship research through bringing together the practice theoretical and critical approaches to entrepreneurship. The practice approach sees practices as consequential for social reality and it brings attention to how entrepreneurship gains meanings in and through routinized ways of doing and talking. This approach can be used to address how entrepreneurship is constructed. The critical approach, on the other hand, questions dominant images and conceptualizations of entrepreneurship. It can be used to address what or who should be studied and to critically address what is constructed in and through the studied practices. This study urges to go beyond people labelled as entrepreneurs and onto ethnographically studying organizations that promote entrepreneurship. It reports the results of a three-year ethnographic study of Finnish student- and other volunteer-led Entrepreneurship Society organizations that promote entrepreneurship. It analyses the practices enacted within these organizations and what is constructed in and through these practices. This study discusses how promoting entrepreneurship serves to both reproduce and challenge images of entrepreneurship. Start-up entrepreneurship was constructed as the desired kind of entrepreneurship to be promoted within the studied organizations. As this happened, the stereotypical heroic and individualized images of entrepreneurship and team-based understandings of entrepreneurship were both constructed. Promoting entrepreneurship became understood as the pursuit of creating new companies and jobs, but also the pursuit of bringing people together and enhancing the entrepreneurial atmosphere. This study also discusses how promoting entrepreneurship contributes to cultural image of entrepreneurship as desirable. Whilst within the studied organization the mandate to promote entrepreneurship came from the needs of regional development, the informal network of Finnish Entrepreneurship Societies was constructed as a student-led social movement that works to inspire students towards start-up entrepreneurship. Working around the idea of entrepreneurship seemed to enable a sense of community and belonging, gaining pleasurable feelings, experiences and learning and, importantly, a sense of ‘doing’ and making a change in the world. This contributes to the lucrativeness of entrepreneurship. A belief in individual agency and the power of entrepreneurship to change the world also emerged. The study argues that whilst promoting entrepreneurship risks over-emphasizing individual agency, it also enables bringing people together, which in turn might enable collective action.Yrittäjyys on suosittu aihe 2010-luvulla. Ihmisiä kannustetaan harkitsemaan sitä vaihtoehtona, ja ihmisille pyritään luomaan yrittäjämäistä ajattelutapaa erilaisten toimien kautta. Mutta mitä tapahtuukaan yrittäjyyttä edistävissä organisaatioissa? Vaikka yrittäjyyden edistämiseen usein suhtaudutaan itsestään selvänä tavoitteena, tutkimus penää kriittistä tarkastelua ja se tuo huomion yrittäjyyden edistämisen käytännön toimiin. Tämä on tärkeää, koska yrittäjyyden edistäminen vaikuttaa siihen, millainen yrittäjyys nähdään haluttavana ja millainen kulttuurinen asema yrittäjyyden ilmiöllä on. Tutkimus tuo antinsa yrittäjyystutkimukseen yhdistämällä käytäntöteoreettisen ja kriittisen otteen. Käytäntöteoreettinen ote näkee, että käytännöt tuottavat sosiaalisen todellisuuden ja se tuo tutkimuksessa huomion vakiintuneisiin puhumisen ja tekemisen tapoihin. Sen avulla voidaan tarkastella, miten yrittäjyys rakentuu erilaisissa käytännöissä. Kriittinen ote puolestaan kyseenalaistaa ja haastaa vallitsevia ymmärryksiä yrittäjyydestä. Sen avulla voidaan kriittisesti pohtia, mitä tai ketä voidaan yrittäjyystutkimuksessa empiirisesti tutkia sekä sitä, mitä tutkittavissa käytännöissä rakentuu. Tämä tutkimus kehottaa siirtämään huomion yrittäjiksi nimettyjen ihmisten toiminnasta kohti yrittäjyyden edistämisen etnografista tarkastelua. Tutkimus raportoi opiskelijoiden ja muiden vapaaehtoisten vetämissä suomalaisissa Entrepreneurship Society yrittäjyysyhteisöissä tehdyn kolmivuotisen etnografisen tutkimuksen tulokset. Tutkimuksessa analysoitiin näiden yrittäjyysyhteisöjen käytäntöjä ja sitä, mitä niissä rakentui. Tutkimus esittää, että yrittäjyyteen liittyvät ymmärrykset sekä uusiintuvat että tulevat haastetuiksi yrittäjyyden edistämisessä. Tutkittujen organisaatioiden käytännöissä startup-yrittäjyydestä rakentui halutunlaista edistettävää yrittäjyyttä. Tähän liittyen rakentui sekä stereotyyppinen kuva sankarillisesta yksilöyrittäjästä että kuva tiimiperustaisesta yrittäjyydestä. Yrittäjyyden edistämisellä tavoiteltiin niin uusien yritysten ja työpaikkojen luomista kuin ihmisten yhteen tuomista sekä yrittäjäilmapiirin parantamista. Tutkimus esittää myös, että yrittäjyyden edistäminen ylläpitää kulttuurista kuvaa yrittäjyydestä haluttavana ilmiönä. Tutkimuksen kohdeorganisaatioissa yrittäjyyden edistäminen lähti aluekehittämisen tarpeista, mutta suomalaisten Entrepreneurship Society -yhteisöjen epävirallinen verkosto rakentui opiskelijavetoiseksi yhteiskunnalliseksi liikkeeksi, joka inspiroi opiskelijoita startup-yrittäjyyteen. Yrittäjyyden ympärillä työskentely tuntuu mahdollistavan miellyttäviä kokemuksia, kuten yhteisöllisyyden tunteen, uuden oppimista ja uusiin ihmisiin tutustumista sekä tunteen siitä, että ollaan tekemässä asioita ja muuttamassa maailmaa. Tämä tuottaa yrittäjyydestä haluttavan ja houkuttelevan ilmiön. Yrittäjyys näyttäytyi tapana muuttaa maailmaa, mikä ylläpitää uskoa yksilön yrittäjämäiseen toimijuuteen. Yrittäjyyden edistäminen siis toisaalta saattaa ylikorostaa yksilön toimijuutta, mutta toisaalta myös mahdollistaa ihmisten tuomisen yhteen ja sitä kautta saattaa mahdollistaa kollektiivisen toiminnan

Suicide by crashing into a heavy vehicle : a focus group study of professional drivers

Professional heavy vehicle drivers can experience a traumatic event at work when suicidal drivers deliberately crash into their vehicles or a pedestrian jumps in front of them. This study adopts a qualitative approach, aiming to gain an understanding about the psychological and other consequences that these crashes have liar this occupational group. We organized a semi-structured focus group meeting with six drivers who reported experiencing a deliberate crash into their vehicle. The meeting was moderated by two psychologists. The participants reported that avoiding the crash was difficult. These events can have long-lasting effects on drivers' well-being although individual differences in the response to the event and coping strategies do exist. Participation in our meeting was regarded as a positive experience. This encourages us to believe that organizing similar meetings that allow drivers under the supervision of professionals to share their own experiences with those who experienced similar events, could perhaps be one way of providing support to such drivers who experienced a traumatic event at work.Peer reviewe