Energiametabolian ja glymfaattisen järjestelmän vaikukset TrkB signalointireittiin

Ketamiinin masennusta lievittävät vaikutukset havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2000, jonka jälkeen lukuisat tutkimukset ovat todistaneet sen nopean tehon lievittää masennusoireita jopa tuntien sisällä hoidon aloittamisesta. Tämän on todettu olevan suuri etu verrattuna yleisesti käytössä oleviin perinteisiin masennuslääkkeisiin, joiden kliinisen tehon tiedetään alkavan vasta viikkojen kuluttua lääkehoidon aloituksesta. Ketamiini on N-metyyli-D-asparagiinihappo reseptorin antagonisti ja sen päävaikutusmekanismin on ajateltu olevan sen kyvyssä vahvistaa ja lisätä synapsien määrää aivoissa (synaptinen muovautuvuus) sekä täten vaikuttavan mielialan paranemiseen. Molekulaarisella tasolla, ketamiinin antidepressiiviset vaikutukset on osoitettu olevan riippuvaisia erityisesti tropomyosin reseptori kinaasi B (TrkB) signalointi reitin aktivoitumisesta. Ketamiinin masennusta lievittävää vaikutusmekanismia tosin todennäköisesti ei vielä täysin ymmärretä, sillä uusia masennuslääkkeitä ei olla pystytty kehittämään viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kliiniseen käyttöön lukuisista yrityksistä huolimatta. Tämän vuoksi onkin esitetty, että ketamiinin teho saattaisikin perusta niiden kykyyn muokata unen rakenteita ja sirkadiseen rytmiin vaikuttavia molekyylejä. Ketamiinin on etenkin havaittu lisäävän hidasaaltoaktiivisuuden määrää seuraavana yönä sen annostelusta ja tämä näyttäisi vahvasti korreloivan lääkehoidon onnistumisen kanssa vakavasti masentuneilla potilailla. Hidasaaltoaktiivisuus on aivosähkökäyrällä havaittavaa matala taajuista ja korkea amplitudista aaltoa, jota esiintyy erityisesti syvän unen aikana. Hidasaaltoaktiivisuuden määrä on usein huomattu vähentyneen vakavasti masentuneilla potilailla. Sen lisäksi että hidasaaltoaktiivisuuden on havaittu lisääntyneen seuraavana yönä hoidon aloituksesta, ketamiini näyttäisi lisäävän hidasaaltoaktiivisuutta myös heti lääkkeen annon lopettamisen jälkeen. Erityisen kiinnostavaa onkin, että ketamiini näyttäisi tänä aikana aktivoivan spesifisesti TrkB reseptorin signalointireittiä. Perustuen jälkimmäiseen havaintoon, tutkimuksemme tavoitteena oli tutkia TrkB reseptorin mekanismia ja sen yhteyttä kahteen syvän unen aikana tapahtuvaan prosessiin. Syvä uni on aivojen aktiivisuuden hitain tila, jonka aikana tiedetään (1) aivojen energiametabolian laskevan ja (2) glymfaattisen järjestelmän aktivoituvan. Glymfaattinen järjestelmä on imu- ja verisuoniverkosto, joka vastaa aivojen siivoamisesta aineenvaihdunta tuotteista. Täten, tässä tutkimuksessa päämääränämme oli tutkia aktivoiko adenosiini-trifosfaatin (ATP) äkillinen lasku tai glymfaattinen kierto samoja hermoston muovautuvuuteen liittyviä signalointireittejä kuin ketamiinin tiedetään aktivoivan hiirien etuaivokuorella. Tämän tutkimuksen perusteella äkillisen energia-aineenvaihdunnan lasku näyttäisi stimuloivan hermoston muovautuvuuteen liittyviä signalointireittejä. 2-deoksy-D-glukoosi ja merkaptoasetaatti (2DG+MA), jotka estävät energia aineenvaihdunnan toiminnan, vaikuttaisivat fosforyloivan TrkB reseptoria ja sen signalointiketjun molekyylejä, GSK3β ja p70S6K sekä vähentävän MAPK2 fosforylaatiota tutkimuksemme mukaan. Nämä tulokset korreloivat ketamiinilla havaittuihin vaikutuksiin hidasaaltoaktiivisuuden aikaan (lääkkeen annon jälkeen). Lisäksi havaitsimme MAP2 proteiinin aktivoituneen voimakkaasti 2DG+MA vaikutuksesta, mikä viittaisi, että 2DG+MA:lla on yllättävää vaikutus hermoston muovautuvuuteen. Nämä tulokset antavat lupaavia viitteitä siihen, että ketamiinin molekulaarisilla mekanismeilla on yhteisiä signalointireittejä energia aineenvaihdunnan kanssa. Tulokset voisivat mahdollisesti auttaa tulevaisuudessa uusien parempien masennuslääkkeiden kehittämisessä. Nämä tulokset ovat kuitenkin alustavia, sillä tutkimuksessamme emme selvittäneet suoraa nopeavaikutteisten masennuslääkkeiden tai masennuksen kaltaisten käyttäytymismallien vaikutusta hiiriin.Since the discovery of ketamine’s antidepressant response, numerous of studies have been observed it to alleviate depressive symptoms rapidly and effectively within hours. This is a significant advantage compared to traditional antidepressants, which take weeks to show treatment efficacy. Ketamine is a N- methyl-D-aspartate receptor (NMDA) antagonist and its underlying mechanism of is proposed to be in its ability to increase synaptic plasticity and this is ultimately believed to improve mood. On a molecular level, the antidepressant effects have been observed to be dependent on the activation of tropomyosin receptor kinase B (TrkB) signalling pathway. However, the antidepressant mechanism of ketamine remains still poorly understood as no new NMDA-antagonist or other rapid-acting antidepressants have been successfully developed for clinical use despite many years of effort. Therefore, some have proposed that the missing pieces of understanding its antidepressant effects might be linked to ketamine’s ability to modify sleep patterns and circadian-related molecules. Ketamine has especially been demonstrated to increase slow-wave activity during the following night of treatment and these changes have been shown to predict the clinical outcome in patients with major depressive disorder (MDD). Slow-wave activity is a low-frequency and high-amplitude wave seen in electroencephalography, which is highly expressed during the deepest stage of sleep, and this has been prominently found to be reduced in MDD patients. Even more intriguing, there are indications that ketamine might increase slow-wave activity also immediately after its administration. During this time, TrkB signalling is observed to became active. Following these molecular findings, we sought to investigate the link between the TrkB signalling pathway and two prominent processes occurring during slow-wave sleep. During slow-wave sleep processes such as (1) reduction of brain’s energy expenditure and (2) the activation of glymphatic system is known to occur. The glymphatic system is as lymphatic-perivascular network, which is responsible for clearing the brain from the metabolic waste. Thus, in this study, our objective was to investigate whether by causing an acute decline in adenosine-triphosphate (ATP) production or by stimulating the glymphatic network, we could activate the same plasticity-related pathways as ketamine is capable of activating in mice prefrontal cortex. The results of this study suggest that acute metabolic reduction can trigger pathways regarding synaptic plasticity. The metabolic inhibitor, 2-deoxy-D-glucose and mercaptoacetate (2DG+MA), was found to phosphorylate the TrkB receptor and its downstream signalling molecules GSK3β and p70S6K, while MAPK was dephosphorylated. These results correlate with the previous findings of ketamine’s effect after its administration. We also found a plasticity-related marker, MAP2, to be heavily phosphorylated by 2DG+MA, indicating 2DG+MA having a surprising role on neuroplasticity. These results are promising indication of understanding the rapid effects of ketamine and might even give important insight to developing novel antidepressants. However, these findings are only preliminary, and more research is needed to directly link antidepressant effects and energy metabolic inhibition together, as our study did not directly investigate antidepressants and depression-like behaviour in mice

Spin-offs: Corporate Social Responsibility Perspective

This thesis investigates the impact of corporate social responsibility on the firm’s success in a corporate spin-off. The scope of this study is to explore whether spin-offs announced and completed in the 21st century are able to produce abnormal returns and whether firms with high corporate social responsibility are capable to gain even greater returns around the announcement date. In addition to short-term performance, this thesis also examines how the firms do in the long-term. An event study is used to investigate stock market reactions to spin-off announcements. In addition to announcement returns, the long-term returns are also computed for the parent companies to determine whether the performance is sustainable. Data used in the study consists of 164 U.S. market spin-offs that were announced and completed between the years 2002 and 2018. To provide new insights on how corporate social responsibility impacts the stock returns, the parent firms initiating the spin-offs are divided into high and low ESG portfolios to analyze how corporate social responsibility affects firms’ performance. The resulted cumulative average abnormal returns are regressed against different variables to identify sources of the value. Consistent with the previous research, this study finds evidence on spin-offs generating abnormal returns around the announcement date. Moreover, the firms with high corporate social responsibility seem to exhibit higher abnormal returns in the short term than low ESG firms. When breaking down the ESG factor to its sub-components and regressing these variables against resulted CAAR, the study finds the environmental and social components to express positive and significant association with announcement returns. Although the study finds high ESG firms to gain superior returns to low ESG firms in the long term, these results appear statistically insignificant. Overall, the results from this study contribute to the existing literature by suggesting that investors do benefit from the company’s high corporate social responsibility during the spin-offs and firms should actively manage their responsible image

GDP-L-fucose : synthesis and role in inflammation

GDP-L-fucose: synthesis and role in inflammation The migration of leukocytes from intravascular locations to extravascular sites is essential to the immune responses. The initial attachment of leukocytes to the endothelium and the rolling step of the leukocyte extravasation cascade are mediated by selectins, a family of cell adhesion molecules on cell surfaces. Selectins are able to recognize glycoproteins and glycolipids containing the tetrasaccharide sialyl Lewis x (sLex, Neu5Acα2-3Galβ1-4(Fucα1-3)GlcNAc). Several glycosyltransferases are involved in the biosynthesis of sLex, fucosyltransferase VII (Fuc-TVII) being the last enzyme to modify the sLex structure. Fuc-TVII transfers L-fucose from GDP-L-fucose to sialylated N-acetyllactosamine. GDP-L-fucose is synthesized in the cytosol via two different metabolic pathways. The major, constitutively active de novo pathway involves conversion of GDP-α-D-mannose to GDP-β-L-fucose. In the alternative salvage pathway, L-fucokinase synthesizes from free fucose L-fucose-1-phosphate, which is further converted to GDP-L-fucose by GDP-L-fucose pyrophosphorylase. GDP-L-fucose is translocated from the cytosol to Golgi for fucosylation via the GDP-fucose transporter. This thesis involved the study of the synthesis of GDP-L-fucose via the salvage pathway: cloning and expression of murine L-fucokinase and GDP-L-fucose pyrophosphorylase. The gene expression levels of these enzymes were found to be relatively high in various tissues; the mRNA levels were highest in brain, ovary and testis. This study also describes molecular cloning of rat fucosyltransferase VII (FUT7) and its expression as a functional enzyme. Gene expression levels of GDP-L-fucose synthesizing enzymes, GDP-fucose transporter and FUT7 were determined in inflamed tissues as well as cancer cells. Our results revealed a clear upregulation of the enzymes involved in the synthesis of GDP-L-fucose via de novo pathway, GDP-fucose transporter and FUT7 in inflamed tissues and in cancer cells. On the contrary, the GDP-L-fucose salvage pathway was found to be irrelevant in inflammation and in tumorigenesis. Furthermore, our results indicated the transcriptional coregulation of Golgi transporters involved in the synthesis of sulfo sLex, i.e. CMP-sialic acid, GDP-fucose and 3 phosphoadenosine 5 -phosphosulfate transporters, in inflammation.GDP-L-fukoosi: synteesi ja merkitys tulehduksessa Verenkierron mukana kulkeutuvien valkosolujen eli leukosyyttien on päästävä kudokseen tulehduspaikalle. Tämä tapahtuma alkaa leukosyyttien heikolla lyhytaikaisella tarttumisella verisuonen seinämään, mikä johtaa niiden vauhdin hidastumiseen ja kierimiseen verisuonen seinämää pitkin johtaen edelleen tiukempaan sitoutumiseen ja lopulta kulkeutumiseen verisuonen seinämän läpi kudokseen. Leukosyyttien tarttumista ja sitoutumista verisuonen seinämään välittää tietyt adheesiomolekyylit, joista selektiinit ovat vastuussa leukosyyttien löyhästä tarttumisesta verisuonen seinämään. Verisuonen seinämän tai leukosyytin pinnalla ilmentyvät selektiinit tarttuvat spesifisesti sokerivastinrakenteisiinsa, joista eräs tärkeimpiä on sialyl Lewis x-tetrasakkaridi (sLex, Neu5Acα2-3Galβ1-4(Fucα1-3)GlcNAc). Fukosyylitransferaasi VII on entsyymi, mikä osallistuu sLex:n rakentumiseen solun Golgissa siirtämällä fukoosin aktivoidusta nukleotidisokerista GDP-L-fukoosista sialyloituun N-asetyylilaktosamiiniin. GDP-L-fukoosi voidaan rakentaa solun sytosolissa kahta eri synteesireittiä pitkin. Pääasiallinen de novo-reitti käsittää GDP-L-fukoosin rakentumisen solun GDP-D-mannoosista kahden entsyymin katalysoimien reaktioiden avulla. Vaihtoehtoinen reitti käyttää lähtöaineena solun ulkopuolelta saatua fukoosia, joka muunnetaan GDP-L-fukoosiksi L-fukokinaasin ja GDP-L-fukoosi pyrofosforylaasin katalysoimien reaktioiden kautta. Sytosolissa syntetisoitu GDP-L-fukoosi kuljetetaan Golgiin GDP-fukoositransportterin kautta. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin GDP-L-fukoosin vaihtoehtoista synteesireittiä: kloonattiin hiiren L-fukokinaasi ja GDP-L-fukoosi pyrofosforylaasi sekä tutkittiin näiden geenien ilmentymistä eri kudoksissa. Tässä työssä kloonattiin myös sLex:ä rakentava rotan fukosyylitransferaasi VII. Molempien GDP-L-fukoosin synteesireittien entsyymien, fukosyylitransferaasi VII:n ja GDP-fukoositransportterin ilmentymistä tutkittiin akuutissa tulehduksessa sekä syöpäsoluissa, sillä sLex:llä tiedetään tulehduksen lisäksi olevan merkitystä myös syöpäsolujen tarttumisessa verisuonen seinämään ja etäispesäkkeiden leviämisessä. Tutkimuksessa havaittiin, että L-fukokinaasin ja GDP-L-fukoosipyrofosforylaasin ilmentymisen taso oli suhteellisen korkea useissa hiiren kudoksissa, erityisesti aivoissa, munasarjoissa, kiveksissä ja munuaisessa. Näiden entsyymien geeniekspression taso ei noussut tulehduksessa eikä syöpäsoluissa. Sen sijaan GDP-L-fukoosin de novo-reitin entsyymien, fukosyylitransferaasi VII:n sekä GDP-fukoositransportterin ilmentyminen nousi huomattavasti sekä tulehduksessa että syöpäsoluissa

Artificial Ribonucleases: Oligonucleotides Conjugated with Metal Ion Chelates of Azacrowns

Ribonucleic acid (RNA) has many biological roles in cells: it takes part in coding, decoding, regulating and expressing of the genes as well as has the capacity to work as a catalyst in numerous biological reactions. These qualities make RNA an interesting object of various studies. Development of useful tools with which to investigate RNA is a prerequisite for more advanced research in the field. One of such tools may be the artificial ribonucleases, which are oligonucleotide conjugates that sequence-selectively cleave complementary RNA targets. This thesis is aimed at developing new efficient metal-ion-based artificial ribonucleases. On one hand, to solve the challenges related to solid-supported synthesis of metal-ion-binding conjugates of oligonucleotides, and on the other hand, to quantify their ability to cleave various oligoribonucleotide targets in a pre-designed sequence selective manner. In this study several artificial ribonucleases based on cleaving capability of metal ion chelated azacrown moiety were designed and synthesized successfully. The most efficient ribonucleases were the ones with two azacrowns close to the 3´- end of the oligonucleotide strand. Different transition metal ions were introduced into the azacrown moiety and among them, the Zn2+ ion was found to be better than Cu2+ and Ni2+ ions.Siirretty Doriast

Diabetesohjaus päiväkodissa

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, joka puhkeaa tavallisimmin lapsuus- tai nuoruusiässä. ‎Suomessa tyypin 1 diabeetikoita on noin 40 000 ja alle 15-vuotiaita sairastuu vuosittain yli 600. ‎Suomen väkilukuun suhteutettuna lapsidiabeetikoita on enemmän kuin muualla maailmassa. ‎Diabetes on yleistyvä sairaus ja sen hoitomuodot kehittyvät tutkimuksia tehtäessä koko ajan. ‎Diabeteksen yleistymisen vuoksi tieto sairaudesta ja sen hoidosta on tarpeen myös päiväkodeissa, ‎joiden hoitoryhmissä on diabeetikkolapsia. Tarkoituksena oli kehittää ohjausmateriaalia Hyvinkään ‎kaupungin Vehkojan päiväkodille lapsidiabeetikoiden arjen hoitotoimenpiteiden helpottamiseksi. ‎Aihe työllemme lähti päiväkodin tarpeesta saada tukimateriaalia diabetestietouden lisäämiseksi ‎päiväkodissa. Työmme on toiminnallinen opinnäytetyö, joka koostuu teoriaosasta, toiminnallisesta ‎osuudesta ja raportista.‎ Teorian perusteella suunnittelimme päiväkodin henkilökunnalle ja lapsille tarinan ja kuvasarjan ‎Pikkunallesta, joka palaa päiväkotiin sairastuttuaan diabetekseen. Tarinassa käsitellään ‎diabeteksen hoitoa ohjauksen näkökulmasta ja lasten ikätason mukaisesti. Tarina rakennettiin ‎teoriatiedon perusteella ja kirjoitettiin päiväkodin henkilökunnan avustuksella. Tarinaan liitettiin ‎hoitotoimenpiteistä ja verensokeriseurannasta kuvia, joiden avulla voidaan konkreettisesti käsitellä ‎yhdessä arjen hoitotoimenpiteitä. Tarinan kuvituksessa on käytetty isoja, selkeitä ja värikkäitä ‎kuvia elävöittämään tarinaa sekä kuvaamaan hoitotoimenpiteitä ja niissä käytettyjä välineitä.‎ Tarinan ja kuvasarjan toimivuutta arvioitiin pilotoimalla tuotoksia päiväkodissa. Lasten ja ‎päiväkodin henkilökunnan antaman palautteen perusteella olemme onnistuneet kehittämään ‎lapsille suunnattua ohjausmateriaalia, joka auttaa lasta ymmärtämään ja käsittelemään dia‎betesta heidän ikätasoaan vastaavalla tavalla. Tarinamme toimii pohjana diabetesohjaukselle. Sen ‎tukena toimivat värityskuvat, joiden avulla lapset voivat palata diabetesaiheeseen päiväkodin ‎henkilökunnan kanssa. Työssämme liitteinä ovat tarina ja sen kuvat. Ohjauksessa käytettävä ‎materiaali on luovutettu Vehkojan päiväkotiin. Toivomme, että tuotoksemme auttaa myös muita ‎päiväkoteja, joissa on lapsidiabeetikkoja.‎Diabetes guide for a day care center Type 1 diabetes is an autoimmune disease which usually occurs in childhood or adolescence.‎ There are about 40 000 diabetics in Finland and more than 600 children under the age of 15 fall ‎ill each year. In proportion to Finland’s population there are more diabetic children in the country ‎than anywhere else in the world. Diabetes is increasingly becoming a more common disease and ‎its treatment is improving when we get more information about the diabetes. ‎ The knowledge of disease and its treatment in the day care center are necessary because of the ‎prevalence of diabetes and because there are a few diabetic children in the day care center. The ‎aim was to develop guidance material to ease the treatment measures for everyday living in the ‎Vehkoja day care center in Hyvinkää. The subject of this thesis came from day care center which ‎had need for support material to increase awareness of diabetes. Our thesis is practice-based and ‎it consists of a theoretical part, an empirical part and a report.‎ Based on the theory we planned a story and a picture book for day care center’s employees and ‎the children. The story is about a little teddy bear called Pikkunalle, who comes back to the day ‎care center after having fallen ill with diabetes. The story deals with treatment of diabetes from ‎the perspective of guidance and according to the age of the children. The story was written with ‎the help of day care center’s employees and based on the theory. The pictures of treatment ‎measures and blood glucose monitoring were added to the story to help dealing with everyday ‎treatment measures together with a diabetic child. Large, clear and colorful pictures were chosen ‎for the story in order to clarify treatment measures and to describe the tools used there.‎ The practicability of the story and picture book were assessed by piloting the outputs in day care ‎center. Based on the feedback from day care center and the children, we have succeeded in ‎developing guidance material aimed at children to help children understand and deal with ‎diabetes. Our story is the foundation for diabetes counseling. Coloring pictures help children return ‎to the topic of diabetes together with the employees in the day care center. The story and pictures ‎are included in the appendix. The material that we used in our guidance is disposed on Vehkoja ‎day care center. We hope that our output will also help the other day care centers that have ‎diabetic children.

PDSA-kehän käytettävyys ikääntyneiden Intoa elämään -ryhmätoiminnassa Espoossa

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää PDSA-kehän käyttöä Espoossa järjestetyssä Intoa elämään -ryhmätoiminnassa. Tarkastelimme erityisesti sitä, kuinka PDSA-kehän tapaisella jatkuvalla laadunparantamismallilla voidaan tukea ikääntyneiden elämäntapojen arviointia ja muutosta Intoa elämään -ryhmätoiminnassa. Ryhmätoiminta oli tarkoitettu kolmannessa iässä oleville, kotona asuville eläkeläisille. Intoa elämään -ryhmätoiminnan toteuttamisesta vastasi yhteistyökumppanimme Espoon kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palvelut. Toteutimme opinnäytetyömme hyödyntäen kvalitatiivisia menetelmiä. Kartoitimme Intoa elämään -ryhmätoimintaan osallistuneiden kokemuksia PDSA-kehästä teemahaastattelui-den avulla. Haastatteluita oli yhteensä kuusi. Haastateltavat olivat kaikki kotona asuvia ja eläkkeelle jääneitä espoolaisia. Haastattelut toteutettiin toukokuussa 2012. Opinnäytetyömme toi esille, että PDSA-kehän tapaisen jatkuvan laadunparantamismallin avulla voidaan tukea ikääntyneiden oman elämän arviointia ja muutosta. Intoa elämään -ryhmätoiminta ja PDSA-kehä yhdessä tarjoavat ryhmätoimintaan osallistuneelle monia eri mahdollisuuksia tulla vaikutetuksi ja sitä kautta vaikuttaa itse omaan elämäänsä. Jatkuva laadunparantaminen näkyy opinnäytetyössämme siten, että ryhmätoimintaan osallistunut voi innostua kehittämään elämäänsä missä tahansa PDSA-kehän vaiheessa tai sen jälkeen. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan sanoa, että PDSA-kehän avulla voidaan tukea ikääntyneen voimavaroja ja kotona asumista ennaltaehkäisevästä näkökulmasta Intoa elämään -ryhmätoiminnassa. PDSA-kehän avulla toimiminen on yksilöllistä ja sillä voidaan saada ikääntynyt kiinnostumaan omasta terveydenedistämisestä. Johtopäätöksenä opinnäytetyössämme ovat motivaation, vaikutteen saamisen ja vertaistuen tärkeys, jolla on vaikutusta siihen, kuinka paljon Intoa elämään -ryhmätoimintaan osallistuneet hyötyvät PDSA-kehän tapaisesta laadunparantamismallista.The aim of our thesis was to find out the usability of the PDSA (Plan, Do, Study and Act) cycle in Passion for Life -group activity in Espoo and more closely how this kind of method can support the assessment and change of elderly people's lifestyle. The group activity was meant to pensioners in third age who live at home. Our cooperation partner was Espoo city social and health services for elderly people. We based our thesis on qualitative research methods. We surveyed the group activity participants' experiences of the PDSA cycle using thematic interviews. There were six interviewees who were all pensioners living at home in Espoo. We conducted the in-terviews in May 2012. Our thesis showed that the PDSA cycle can support elderly people's assessment and change of their own lives. Together the Passion for life -group activity and the PDSA cycle offer the participants many different possibilities to become influenced and to affect their own life. The participants can become inspired to develop their life at any stage of the PDSA -cycle. According to our results, the PDSA cycle can support elderly people's resources and living at home through a preventive perspective in Passion for life -group activity. Using the PDSA cycle is individual and that can make elderly people interested in their own health promotion. The conclusion in our thesis is the importance of motivation, being influenced and peer support through which the participants benefit of the PDSA cycle

Siirtokarjalainen identiteetti – tila ja etnisyys arjen musiikkitoiminnassa

Tutkimuksen aiheena on arjen musiikkikäytännöissä rakentuva siirtokarjalainen identiteetti. Tutkimus kysyy, miten karjalaisuuden kokemus ja karjalainen identiteetti rakentuu arjen musiikkikäytännöissä, ja miten musiikkia käytetään välineenä identiteettityössä. Työn tavoitteena on eritellä, miten siirtokarjalainen identiteetti rakentuu musiikkikäytännöissä eri tavoin sukupolvesta riippuen. Lisäksi se havainnoi, miten karjalaisuutta ja karjalaiseksi rakentunutta musiikkia hyödynnetään eri tavoin kussakin siirtokarjalaissukupolvessa. Etnografinen aineisto on kerätty vuosina 2010 – 2012. Aineistona tutkimuksessa käytetään yksilöhaastatteluaineistoja, toimintatutkimuksellisesti orientoitunutta audiovisuaalista musiikki-iltamateriaalia, sekä musiikki-, lehti-, internet- ja havainnointipäiväkirjamateriaalia. Laadullinen aineisto rajautuu 1–4 haastatteluun kussakin sukupolvessa. Musiikkipuheeseen rajautuva haastatteluaineisto saatetaan keskustelemaan muun musiikkiaiheisen aineiston kanssa ja tästä keskustelusta nostetaan myös työn keskeiset teoreettiset välineet. Näitä ovat identiteetin lisäksi arki, tila, paikka ja etnisyys. Tilan ja sen alakäsitteiden kautta analysoidaan siirtokarjalaisuuden vahvasti paikkaan ja paikallisuuksiin orientoitunutta tapaa rakentaa identiteettiä musiikkikäytännöissä. Etnisyyden käsitteen avulla jäsennetään identiteetin sisä- ja ulkopuolisesti määräytyvää luonnetta, sekä identiteetin toiminnallista ja rituaalista puolta. Tutkimus osoittaa, että siirtokarjalainen identiteetti muotoutuu arjen musiikkikäytännöissä erityisillä tavoilla. Lisäksi se näyttää, että nämä tavat ovat sekä sukupolvisesti eriytyneitä, että suhteessa toisiinsa. Tutkimus myös osoittaa, että siirtokarjalainen musiikki rakentuu osana arjen musiikkikäytäntöjä omalakiseksi ja kronologisesti muuntuvaksi kokonaisuudeksi

Wild - Searching for Finnish high-fire clay

Artists and designers across the world are showing interest in local natural materials. Locality has become a big trend and a selling point in an ever-changing world where material flows are guided not only by international market forces but also by wars and pandemics. Regional raw materials that have been taken for granted are now seen as vivid options for industrially produced highly processed and homogenized substances. For me, the starting point for studying Finnish materials was the anxiety about not knowing the ecological and ethical origins of the ingredients that I used in my making. I decided to search for an answer to the questions: “Would it be possible to make a hand-building clay body from Finnish natural clays that could be high-fired in a reduction atmosphere? And how would this be made?” My goal was to get acquainted with these “wild” clays and their different characters and properties. I was aiming to find a combination of different raw materials that can be fired above 1200°C in a wood fired kiln but also has enough plasticity as a clay body that it can be sculpted by using hand-building techniques. My intention is also to find a clay body that fits to my purposes and is relatively easy to work with but is as minimally processed as possible. The thesis has three distinct components: the empirical material research, the written part, and the artistic production of a set of hand-built ceramic sculptures. In this thesis, I am also questioning: “What kind of effects does the collection and processing of the used material have on the artwork and the artistic process?” I am particularly inspecting what is the meaning and value of the clay material that I have collected myself. The answers are discovered through reflecting on my own practice and a literature review. Through this study, I gather information on how materials are interpreted, valued, and appreciated differently based on their origins. My main audiences for this thesis are Finnish ceramicists and designers, but the part of this study that refers to locality and appreciation of any material in use can appeal to an even wider audience.Taiteilijat ja muotoilijat ympäri maailman ovat osoittaneet kiinnostusta paikallisia luonnonmateriaaleja kohtaan. Paikallisuudesta on tullut suuri trendi ja myyntivaltti jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa materiaalivirtoja ohjaavat paitsi kansainväliset markkinavoimat myös sodat ja pandemiat. Itsestään selvinä pidetyt lähiraaka-aineet nähdään nyt elävinä vaihtoehtoina teollisesti tuotetuille pitkälle jalostetuille ja homogenisoiduille aineille. Minulle suomalaisten materiaalien tutkimisen lähtökohtana oli huoli siitä, etten tunne käyttämieni ainesosien ekologista ja eettistä alkuperää. Opinnäytetyössäni etsin vastauksia kysymyksiin: "Voisiko suomalaisista luonnonsavista tehdä korkeapolttoista käsinrakennussavea, joka voidaan pelkistyspolttaa? Ja kuinka tämä tehdään?" Tarkoituksena oli tutustua näihin "villeihin" saviin ja niiden erilaisiin luonteisiin ja ominaisuuksiin. Tavoitteena oli löytää erilaisten raaka-aineiden yhdistelmä, joka voidaan polttaa yli 1200°C:ssa puupolttouunissa, mutta jolla on myös tarpeeksi plastiset ominaisuudet, jotta se voidaan muotoilla käsinrakentamalla. Tavoitteenani oli myös löytää käyttötarkoituksiini sopiva savi, jota on suhteellisen helppo työstää, mutta joka on mahdollisimman vähän prosessoitu. Opinnäytetyössä on kolme erillistä osaa: empiirinen materiaalitutkimus, kirjallinen osa ja käsinrakennettujen keraamisten veistosten taiteellinen tuotanto. Tässä opinnäytetyössä kysyn myös: "Millaisia vaikutuksia käytetyn materiaalin keräämisellä ja käsittelyllä on taideteokseen ja taiteelliseen prosessiin?" Tarkastelen erityisesti itse keräämäni savimateriaalin merkitystä ja arvoa. Vastaukset löytyvät oman työskentelyni ja kirjallisuuskatsauksen kautta. Tämän tutkimuksen avulla kerään tietoa siitä, miten materiaaleja tulkitaan, arvostetaan ja arvotetaan eri tavalla niiden alkuperän mukaan. Tämän opinnäytetyön kohdeyleisö on suomalaiset keraamikot ja muotoilijat, mutta se osa tutkimuksesta, joka käsittelee materiaalien paikallisuutta ja arvostusta, voi vedota vielä laajempaan yleisöön