Essays on Firm Dynamics

In this doctoral dissertation, I explore the determinants of aggregate productivity. The essays in the field of macroeconomics examine how the business environment and firms’ actions shape aggregate outcomes such as output, employment, and productivity. In the first essay, I examine the connection between worker reallocation and economic growth. First, I provide empirical evidence that establishments hiring from their more productive counterparts tend to experience productivity gains in the following years. Then, to explore the aggregate significance of the finding, I set up a quantitative framework where establishments can increase their productivity through hiring. The calibrated model suggests that worker transmitted knowledge increases annual productivity growth by 0.14 percentage points and welfare by 2.5% compared to an economy without knowledge spillovers. Additionally, I find that the mechanism amplifies the adverse effects of firing costs by a factor of 1.2-3. In the second essay, we explore the implications of early life-cycle uncertainty of firms for aggregate productivity. First, we develop a static measure of misallocation that separates uncertainty from misallocation generated by tax-like distortions. Using the measure, a key empirical finding is that uncertainty accounts for most of the expost misallocation in the Finnish firm-level data. Second, to understand the aggregate significance of the uncertainty, we set up a life-cycle model of firm growth where new firms slowly learn their true productivity. Our calibrated model suggests that the uncertainty alone has a 38% negative effect on output, and the corresponding effect for the misallocation is 26%. The third essay examines why firm sizes and revenues display considerable differences even when producing relatively similar goods. To answer the question, I utilize a flexible static model of firm heterogeneity, which decomposes the differences between firms into differences in productivity, demand, markups, revenue wedges and capital wedges. Applying the decomposition to the data reveals that differences in sizes and revenues almost entirely stem from differences in demand shifter. In contrast to earlier findings, I also show a significant role for the markups in explaining the differences between firms. Tässä väitöskirjassa tarkastelen kansantalouden tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Esseet käsittelevät sitä, miten yritystoiminta ja yritysten toimintaympäristö vaikuttavat aggregaattitason tulemiin, kuten tuotantoon, työllisyyteen ja tuottavuuteen. Ensimmäisessä esseessä tutkin työntekijöiden liikkuvuuden ja talouskasvun välistä yhteyttä. Toimipaikat, jotka palkkaavat työntekijöitä tuottavammista toimipaikoista, näyttävät kasvattavan tuottavuuttaan tulevina vuosina. Tarkastelen havainnon kokonaistaloudellista merkitystä kehittämällä mallin, jossa yritykset voivat kasvattaa tuottavuuttaan palkkaamalla työntekijöitä itseään tuottavammista yrityksistä. Aineistoon sovitetun mallin perusteella työntekijöiden siirtämä tietotaito kasvattaa vuosittaista talouskasvua 0.14 prosenttiyksiköllä ja sosiaalista hyvinvointia kahdella ja puolella prosentilla. Lisäksi kyseinen mekanismi voimistaa irtisanomiskustannusten negatiivisia vaikutuksia jopa kolminkertaisiksi. Toisessa esseessä arvioimme yritysten alkuvaiheeseen liittyvän epävarmuuden kokonaistaloudellisia tuottavuusvaikutuksia. Kehitämme staattisen mittarin, jolla pystymme erottelemaan veronkaltaisten kitkojen aiheuttaman resurssien huonon sijoittumisen ja epävarmuuden toisistaan. Keskeinen tulos on, että se mikä lopulta näyttää kitkojen aiheuttamalta resurssien huonolta allokaatiolta, on suurimmaksi osaksi yritysten epävarmuutta suomalaisessa aineistossa. Ymmärtääksemme epävarmuuden aiheuttamia aggregaattivaikutuksia, rakennamme yritysten elinkaarimallin, jossa yritykset oppivat hiljalleen todellisen tuottavuutensa. Aineistoon sovitetun mallin mukaan epävarmuus alentaa tuottavuutta jopa 38 %, kun taas kitkojen aiheuttama resurssien huonon sijoittumisen negatiivinen vaikutus tuottavuuteen on 26 %. Kolmannessa esseessä tarkastelen, miksi yritysten koot ja liikevaihto eroavat toisistaan merkittävästi jopa silloin kun ne tuottavat lähes samanlaisia hyödykkeitä. Hyödynnän tutkimuksessa joustavaa staattista yritysheterogeenisuutta kuvaavaa mallia, joka mahdollistaa yritysten välisten erojen purkamisen eroihin tuottavuudessa, kysynnässä, voittomarginaaleissa, liikevaihto- ja pääomakitkoissa. Empiirinen tarkastelu paljastaa, että erot selittyvät lähes kokonaan kysyntäeroilla. Lisäksi, toisin kuin aikaisemmassa kirjallisuudessa, voittomarginaalierot näyttävät selittävän yritysten välisiä eroj

Carbon dioxide level prediction for indoor air using neural networks

Abstract. Indoor air quality is important for our health and well-being. It has been proven that the air quality affects the performance of the workers. One way to achieve better air quality, would be to adjust the air conditioning and heating. By predicting the room conditions one can react faster to changes and ensure that the room conditions stay favourable. The existing machine learning (ML) models that are used for CO2 prediction are rather basic. This study aims to improve upon the performance of the models compared to earlier studies. The focus of this thesis is to study what type of model would give the best results, what type of training data should be used, and how long history should be fed into the model. One of the goals of this thesis is to examine whether a deep neural network is better than a wider one. The used data consists of indoor air measurements from nine variables: CO2, temperature, pressure, illuminance, volatile organic compound (VOC), movement detection, humidity, door state. The data was gathered in VTT’s Oulu office (in Finland). Different combinations of input variables are experimented on, to find out, which inputs should be fed into the network. The performance is compared to other models commonly used in prior studies. These models include previous value forward (PPV), line fit, and a Multilayer perceptron with one hidden layer (MLP1). Several hyperparameters are tested to find out which combination of parameters has the lowest error. Compared to earlier studies, the developed deep Multilayer Perceptron (MLP) model improved root mean squared error (RMSE) by 0,997 ppm. This indicates that deep models perform better for CO2 prediction tasks. The total root mean squared error was 6.07 ppm. This improvement makes it possible to give more accurate readings for the air conditioning control system, which in turn makes it easier to keep CO2 levels low. A history length of seven minutes is used as the input, and the model predicts ten minutes ahead

Äidin ja vauvan ihokontaktin toteuttaminen Naistenosastolla

Ihokontaktilla on suuri merkitys äidin ja vauvan kiintymyssuhteen, sekä vuorovai-kutuksen kehittymiselle. Läheisyys ja ihokosketus muistuttavat kohtuajasta. Ihokontaktilla on paljon positiivisia vaikutuksia vauvan ja äidin hyvinvoinnin sekä maidon erityksen kannalta. Vauvan ollessa äidin rinnalla hän on virkeämpi ja valmiina hamuilemaan rintaa. Imetys on näin ollen vauvantahtista ja lähtee luonnollisesti käyntiin. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata varhaisen ihokontaktin merkitystä äidille ja vauvalle, sekä sen toteutumista Naistenosastolla hoitajien näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa ihokontaktin merkityksestä Naistenosastolle, hoitotyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Empiirinen aineisto kerättiin opinnäytetyöhön teemahaastatteluina, jotka toteutettiin Seinäjoen keskussairaalan Naistenosaston hoitohenkilökunnan yksilöhaastatteluina huhtikuussa 2018. Haastatteluihin osallistuivat kolme kätilöä, sairaanhoitaja ja lastenhoitaja. Vauvamyönteisyyssertifikaatin saamisen myötä osastolla noudatetaan WHO:n Vauvamyönteisyysohjelman kymmentä askelta. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat; Miten ihokontakti toteutuu Naistenosastolla? Millaisia kokemuksia hoitajilla on ihokontaktin toteuttamisesta? Miten vauvamyönteisyyssertifikaatti on vaikuttanut hoitotyön käytäntöön Naistenosastolla? Ihokontakti äidin ja vauvan välillä on lisääntynyt vuosien mittaan. Ihokontaktin toteutumisen kannalta hoitajien antamalla ohjauksella ja kannustuksella, sekä hyötyjen perustelulla on suuri merkitys. Vanhemmat ovat tietoisempia ihokontak-tista ja sen tuomista eduista kuin aikaisemmin. Hoitajien läsnäolo sekä heidän saamansa koulutus vaikuttavat ihokontaktin toteuttamiseen. Hoitotyötä ohjaavat vahvasti vanhempien yksilölliset tarpeet. Suuri muutos sertifikaatin myötä on tapahtunut lisämaidon antotavassa. Myös täysimetettyjen vauvojen määrä on lisääntynyt.The development of interaction and bonding between mothers and their new-born infants requires skin-to-skin contact. Closeness and skin-to-skin contact remind the baby about the time spent in the womb. Skin-to-skin contact improves the wellbeing of both the mother and the child. Moreover, skin-to-skin contact plays an important role in supporting the breastfeeding by improving the milk production. As the baby is placed on the mother's bare chest, he is more lively and ready to look for the breast. This thesis shows the nurse point of view to the implementation of the early skin-to-skin contact between mothers and their new-born infants and how it is carried out in the maternity department. The goal is to give information based on evidence about the meaning of early skin-to-skin contact to maternity departments to maintain and develop the nursing plan. The empirical data was collected in the hospital of Seinäjoki which has the WHO's certificate of The Baby-friendly Hospital Initiative (BFHI). The data of this thesis was collected by theme interviews that were carried out with the staff of the maternity department. The participants were interviewed separately in April 2018. The empirical data led to the following research questions: How skin-to-skin contact between mothers and new-borns infants is carried out at the maternity department? What kind of experiences do you have about carrying out skin-to-skin contact? How the certificate of Baby-Friendly Hospital Initiative has affected the practices at the maternity department? As a conclusion, it was found out that skin-to-skin contact between mothers and new-born infants has increased during recent years. The education of the nurses and their attendance have a positive impact on the implementation of early skin-to-skin contact. The educated nurses guide and encourage the families in the implementation of it and therefore the parents are more aware of the benefits of it. The nursing plan is led by the individual needs of the parents. Since the hospital received the BFHI certificate the amount of exclusively breastfed babies has risen and the practices on complementary feeding have developed

PAINAD -mittarin hyödynnettävyys dementiapotilaiden kivun arvioinnissa

Dementiapotilaiden kivunarviointi voi olla haasteellista, koska potilaan omaa arviota hänen kivustaan pidetään kaikkein luotettavimpana keinona kivunarvioinnissa ja dementianpotilaat eivät välttämättä pysty kommunikoimaan. Siksi dementiapotilaiden kipu on usein alidiagnosoitua ja -hoidettua. Tutkimuksen tarkoituksena on testata PAINAD -mittarin hyödynnettävyyttä hoitotyössä kivun arvioinnissa dementiaa sairastavilla potilailla. Tutkimus on osa Turun ammattikorkeakoulun Kivun hoidon potilasohjaus -hanketta. Hanke toteutetaan Turun ammattikorkeakoulun terveysala-tulosalueen ja Turun sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. PAINAD- mittari esiteltiin kolmen geriatrisen sairaalahoidon osaston ja neljän ympärivuorokautisenhoidon osaston hoitohenkilökunnalle. He käyttivät PAINAD -mittaria neljän viikon ajan dementiapotilaiden kivun arvioinnissa. Neljän viikon jälkeen hoitohenkilökuntaa haastateltiin heidän kokemuksistaan PAINAD -mittarin käytöstä. Tutkimusta ohjasi kolme tutkimuskysymystä, jotka olivat; Miten hoitohenkilökunta voisi hyödyntää PAINAD -mittaria dementiapotilaan kivun arvioinnissa? Miten hoitajien mielipiteet PAINAD -mittarista eroavat toisistaan eri osastoilla? Mitä kritiikkiä ilmeni PAINAD -mittarin käytössä? Tulokset osoittivat hoitohenkilökunnan kokevan PAINAD- mittarin helpottavan todentamaan kipua. Kipulääkkeen käyttö koettiin perustellummaksi ja mittarista koettiin olevan apua myös kivun ja ahdistuksen erottamisessa. Mielipide eroja oli myös lähihoitajien ja sairaanhoitajien mielipiteissä. Kritiikkiä ilmeni PAINAD- mittarin raja-arvojen epäselvyydestä ja arviointi koettiin vaikeaksi niiden potilaiden kohdalla, jotka olivat jatkuvasti levottomia tai jäykkiä. PAINAD- mittarista näytti kuitenkin ollevan hyötyä dementiapotilaiden kivun arvioinnissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää, kun etsitään hyvää kivunarviointia ja -hoitoa dementiapotilaille. PAINAD- mittari osoittautui hyväksi apuvälineeksi kivunarviointiin dementiapotilailla vaikka kritiikkiä ja eroavaisuuksia hoitohenkilökunnan mielipiteissä ilmeni. PAINAD- mittarin hyödynnettävyyttä, luotettavuutta ja soveltuvuutta dementiapotilaiden kivunarviointiin tulee kuitenkin vielä tutkia.Normally, persons’ self-report is kept as the most reliable measurement of pain. Pain assessment in people with dementia can be challenging because demented patients are often unable to communicate, and therefore their pain can often go under-recognized and/or under-treated. The purpose of the study was to test the usefulness of the observational tool PAINAD in pain assessment in patients with dementia. This Bachelor’s thesis is part of the Patient education in pain management project. This project was ran by the Turku University of Applied sciences the Faculty of Health Care and the Department of Health Care and Social Services of the city of Turku. This thesis is a qualitative research. The PAINAD was presented to nursing staff in three geriatric hospital wards and four long term care wards. These wards used the PAINAD- scale for four weeks in assessment of the pain in demented patients. After four weeks, a group interview was held and the nurses' opinions of the PAINAD and its use were clarified. Three questions were used as to help in the research, and they were: How could the nursing staff utilize the PAINAD- scale in evaluating the pain of dementia patient? How do the nurses' opinions of the PAINAD- scale differ from each other in different wards? What criticism did become apparent in the use of the PAINAD- scale? The results of this study showed that nursing staff felt that the PAINAD-scale helped them in their work as it made it easier to register the pain which in turn helped to justify when to use medication for that pain. It also helped them to separate pain from anxiety which isn’t always easy with demented patents. The opinions of the PAINAD varied in different wards quite a lot. The opinions between the nurses and practical nurses were also distinctly different. Criticism was shown in the unclarity of the values of the PAINAD. The assessment of pain was also regarded to be difficult if the patient was constantly restless or stiff. PAINAD- scale, however, seemed to be beneficial in pain assessment in patients with dementia. The results of this study can be utilized when seeking a good pain assessment and care of pain in demented patients. PAINAD proved to be a good tool for the assessment of demented patients' pain even though criticism and differences in opinions appeared. The benefit, reliability and suitability of the PAINAD should still be further examined in demented patients

Sympatiasta tappouhkauksiin : japanilaisten rock-muusikkojen parisuhdestatusta koskevat verkkokeskustelut faniyhteisöissä

Fanius on populaarikulttuurin keskeisimpiä ilmiöitä. Sosiaalisen median aikakaudella fanius on yhä näkyvämpää niin positiivisessa kuin negatiivisessa merkityksessä. Tässä pro gradu -työssä tutkitaan verkkokeskusteluja, joita japanilaisen visual kei -musiikkityylin fanit käyvät artisteja koskevista parisuhdehuhuista. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Millaista keskustelua parisuhdehuhuista käydään? Millä tavoin huhut esitetään? Miten huhuihin suhtaudutaan? Millaisia tunteita aihe keskustelijoissa herättää? Tutkimusaineisto koostuu 25 verkkokeskustelusta, jotka koskevat neljää eri japanilaista yhtyettä. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka tähtää fanien toiminnan ja ajatusmaailman syvälliseen ymmärtämiseen. Artistien parisuhde-elämää koskevat huhut herättävät faniyhteisöissä suuria tunteita. Fanien yleinen odotus on, että artisti pysyisi musiikkiurallaan romanttisesti sitoutumattomana. Mielikuvat artisteista muodostuvat artistien mediaesiintymisen ja käyttäytymisen myötä. Faneille syntyy parasosiaalisia suhteita, eli he kokevat tuntevansa artistin henkilökohtaisesti. Toisinaan fanit kokevat romanttisia tai seksuaalisia tunteita artisteja kohtaan. Fanit kokevat pettymyksen ja mustasukkaisuuden tunteita artistin parisuhteen tullessa julki. Faneja kiinnostaa artistien parisuhde-elämä, mahdolliset lapset, seksuaalinen suuntautuminen, seksielämä sekä mahdollisten tyttöystävien henkilöllisyystiedot. Fanit tekevät artistien seksuaalisesta suuntautumisesta olettamuksia ulkonäön ja käyttäytymisen perusteella. Toisinaan he fantasioivat artistien homoseksuaalisuudesta. Artistien huhuttuihin tyttöystäviin fanit suhtautuvat kriittisesti. Kokonaisuutena verkkokeskustelut osoittavat fanien intohimoisuuden artisteja kohtaan

A Lightweight Hyperspectral Imager

Tässä työssä suunniteltiin ja toteutettiin ohjauselektroniikka hyperspektrikameraa varten. Hyperspektrikamera on spektrometri, jolla voidaan mitata spektri jokaiselle kuvan pikselille. Työssä käytetyn hyperspektraalisen kameran toiminta perustuu Fabry-Perot-interferometrin päästökaistojen ja värikuvasensorin pikseleiden toisistaan eroavien herkkyyksien hyödyntämiseen. Ohjaamalla interferometrin päästökaistoja sopivasti voidaan kuvasensorin eri pikseleiden avulla selvittää yhdestä kuvasta jopa kolmen spektrikaistan sisältö. Tutkittava spektrialue voidaan mitata muuttamalla transmissiokaistoja perättäisten kuvien välillä. Toteutettu hyperspektraalinen kamera tarvitsee menetelmän, jolla interferometrin peilejä voidaan ohjata tarkasti. Interferometrin peilien välistä ilmarakoa tuli ohjata nanometrin tarkkuudella 600 nm - 3000 nm alueella. Työssä hyödynnettiin Fabry-Perot-interferometria, jonka ilmarakoa ohjataan kolmen pietsosähköisen aktuaattorin avulla. Interferometrin ilmarakoa mitataan kapasitiivisesti kolmesta kohdasta, mikä mahdollistaa takaisinkytketyn säädön toteuttamisen. Lisäksi aiemmin VTT:llä kehitettyyn kuvauselektroniikkaan lisättiin flash-muisti hyperspektraalisen tiedon tallentamiseksi. Toteutetun hyperspektraalisen kameran tehon kulutus on vain 1.6 W. Kameran paino on noin 350 g. Työssä mitattiin myös interferometrin ja ohjauselektroniikan suorituskykyä. Interferometrin ilmaraon asettumisaika 200 nm askelmaiselle muutokselle on noin 0.6 ms. Kohinan aiheuttamaa ilmaraon muutosta arvioitiin mittaamalla kohina virhesignaalin esivahvistimen lähdössä ja laskemalla tätä kohinajännitettä vastaava ilmaraon muutos. Tämän arvioitiin olevan tehollisarvoltaan noin 0.1 nm. Ympäristön vaikutusten todettiin aiheuttavan suurimmat ongelmat ilmaraon ohjauksen tarkkuudessa. Varsinkin lämpötila ja kosteus vaikuttavat ohjauksen tarkkuuteen ja säätöalueeseen. Kosteus muuttaa lähinnä säätöaluetta, mutta lämpötila vaikuttaa myös ilmaraon asetusarvojen tarkkuuteen. Lämpötilan todettiin muuttavan ilmarakoa enimmillään 0.5 nm/°C.In this work a control platform was designed for a hyperspectral imager. A hyperspectral imager is a spectrometer that can be used to obtain spectral data for each pixel in the image. The hyperspectral imager concept used in this work utilizes multiple transmission orders of a Fabry-Perot interferometer together with the different spectral sensitivities of RGB-image sensor pixels. With the built hyperspectral imager it is possible to acquire 2D spatial images at one, two or three selected wavelength bands simultaneously. By adjusting the transmission bands of the Fabry-Perot interferometer it is possible to measure the reflectance spectrum of the observed area. The hyperspectral imager requires an accurate control mechanism for the interferometer mirrors as the air gap is controlled over a range of 600 nm to 3000 nm with one nanometre accuracy. The interferometer module used in this work is controlled with three piezoelectric actuators and the air gap is measured near each actuator to provide position information for the control system. A three channel closedloop control system was designed and built for the interferometer module to control the parallelism and spacing between the mirror plates. A previous imaging system was modified to accommodate a flash memory which is used for saving the hyperspectral data. The power consumption of the imager was measured to be 1.6 W and the total mass of the imager including the battery is 350 g. Several measurements were made to provide information on the system performance. The settling time for a 200 nm step change in the air gap was measured to be 0.6 ms. The noise induced air gap variation was estimated from the noise in the amplified error signal. The root-mean-square value of this movement was approximately 0.1 nm. The performance of the air gap control is decreased by the changes in the environment. The humidity of the environment changes the useful control range of the air gap. Temperature changed the air gap approximately 0.5 nm/°C

Economic Growth through Worker Reallocation: The Role of Knowledge Spillovers

</p

From Pressure Politics to Influencing the EU. Conceptual History of Lobbying in the Finnish Political Language.

Tutkielma tarkastelee lobbauksen käsitettä Suomen poliittisessa kielessä. Käsitehistorialliseen tutkimusperinteeseen asettuvassa työssä kysytään, miten lobbaus tuli osaksi suomalaista yhteiskuntaa rakentavaa ja heijastavaa kieltä. Tavoitteena on selvittää, millaisia merkityksiä ja arvolatauksia lobbaukseen liitettiin ja millaisen sanaston ja käsitteiden joukkoon lobbaus asettui, kun se tuotiin Suomen kielelliseen ja poliittiseen kulttuuriin. Tulkintoja vertaillaan osin englanninkieliseen aineistoon, jota analysoidaan tutkielman pääosion taustaksi. Työ on ensimmäinen avaus lobbauksen käsitehistorialliselle tutkimukselle. Se tuottaa uutta tietoa suomalaisesta ja osin englanninkielisestä poliittisesta sanastosta, joka kuvastaa ja luo tulkintoja poliittisiin päättäjiin kohdistuvasta vaikuttamisesta. Tutkielman käsitehistoriallinen näkökulma ja menetelmä perustuu Reihart Koselleckin (1923–2006) ja Quentin Skinnerin (1940–) näkemyksiin ja metodologisiin kuvauksiin. Analyysin ytimessä on tutkijoiden ajatus käsitteiden historiallisuudesta ja niihin liittyvien puhetapojen alati muuttuvasta luonteesta. Työn pääasiallinen aineisto koostuu lehtiartikkeleista ja valtio-opillisesta tutkimuskirjallisuudesta. Tulosten mukaan lobbaus tuli osaksi suomalaista yhteiskuntaa käsittelevää kieltä 1980–1990-luvuilla, jolloin Suomen hakeutuminen osaksi eurooppalaista yhteisöä nosti lobbauksen ajan kirjoittajien agendalle. Sekä yhdysvaltalaiskirjallisuudessa että suomalaisaineistossa lobbaus merkitsi useimmiten ryhmien tai niiden puolesta toimivien yksilöiden vaikutuspyrkimyksiä, jotka kohdistuivat päättäjien työhön. Suomen julkisessa keskustelussa lobbauksen arvolataukset olivat kiittäviä silloin, kun toimintaa harjoitettiin ”Suomen etujen” puolesta EU-areenalla ja negatiivisia silloin, kun lobbaus kohdistui suomalaisiin päättäjiin. Lobbaavat ryhmät nähtiin 1950-luvun suomalaistutkimuksissa yhdysvaltalaiskirjallisuuden tavoin ulkoisesti painostavina toimijoina, joilla oli tarpeellinen tehtävä pluralistisessa järjestelmässä. Erot yhdysvaltalaistulkintoihin nousivat esille korporatismin aikakaudella 1960-luvun jälkeen, jolloin järjestöt eivät olleet ulkoisesti lobbaavia ryhmiä, vaan päättäjien yhteistyökumppaneita. Seuraava orastava muutos tapahtui 1990-luvulla, jolloin lobbauksen käsitettä tarvittiin kuvaamaan entistä moninaisempaa poliittisen vaikuttamisen kenttää. Tuolloin osa ajan kirjoittajista pyrki uudelleenmäärittelemään käsitteen arvolatauksia korostamalla lobbauksen muuttuneita toimintatapoja ja ammattimaisuutta. Tutkielma osoittaa, kuinka käsitehistoriallisesta näkökulmasta Suomessa kiistellään siitä, mitä lobbaus on, ketkä lobbaavat, minkälaisissa tilanteissa lobbausta tapahtuu ja mikä on lobbauksen toivottavuus yhteiskunnassa. Vaikka käsitteen merkitykset ja arvolataukset vaihtelevat merkittävästi puhujasta toiseen, kiistat käydään pitkälti pluralistisen ideaalin kehyksessä, jossa lobbaavat ryhmät nähdään kiistattomana osana demokraattista päätöksentekojärjestelmää. Jaettua ideaalia rakentavat puhe- ja ajattelutavat pitävät yllä lobbaavien tahojen toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassa

Investigation of the microwave signatures of the Baltic Sea ice

It is essential for winter shipping in the Baltic Sea to get reliable and up-to-date information of its rapidly changing ice conditions. Spaceborne synthetic aperture radar (SAR) images are the only way to produce this information operationally in fine scale independent of daylight and nearly independent of weather conditions. Currently, classification algorithms for the RADARSAT-1 and ENVISAT SAR images utilize mainly the image structure and only limited information on sea ice geophysics and empirical statistics of backscattering signatures of various ice types are utilized. Therefore, interpretation of the classification results is often difficult. Both classification results and their interpretation should very likely improve with the addition of this information. Spaceborne microwave radiometer data are not suitable for the operational Baltic Sea ice monitoring aiding ship navigation due to their coarse spatial resolution, but they can provide an independent data source on the sea ice conditions for validation of the SAR classification algorithms. Both SAR and radiometer data based sea ice products can also be utilized in the geophysical studies of the Baltic Sea ice. In order to support development of operational classification algorithms for SAR and radiometer data, basic research on the microwave remote sensing of the Baltic Sea ice has been conducted in this work. The research work included the following topics: (1) statistics of C- and X-band backscattering signatures of various ice types, (2) statistics of L- and C-band polarimetric discriminants of various ice types, (3) radar incidence angle dependence of backscattering coefficient (σ°) in RADARSAT-1 SAR images, (4) dependence between standard deviation and measurement length for σ° signatures and its usability in sea ice classification, (5) comparison between SAR σ° time series and results from a thermodynamic snow/ice model, and (6) statistics of passive microwave signatures of various ice types. Additionally, a comprehensive literature review of the previous work on the microwave remote sensing of the Baltic Sea ice is presented. The main results of this work include the following. It is not possible to discriminate open water and various ice types using the level of σ°, co- or cross-polarization ratio, or standard deviation of σ°. C-band VH-polarized σ° at high incidence angle provides slightly better ice type discrimination accuracy than any other combination of C- and X-band radar parameters. VH-polarization is more suitable for estimating the degree of ice deformation than co-polarizations. Snow wetness has a large effect on the σ° statistics. Notably, when snow cover is wet then the σ° contrasts between various ice types are smaller than in the dry snow case. Incidence angle dependence of the C-band HH-polarized σ° was derived for level ice and deformed ice. It is utilized in the operational SAR classification algorithms developed by Finnish Institute of Marine Research. The method for deriving the σ° incidence angle dependence is applicable for any SAR sensor. There is a large variation of level ice σ° with changing weather conditions. A 1-D high-resolution thermodynamic snow/ice model generally helps to interpret changes in the σ° time series. The modeled snow and ice surface temperature, cases of snow melting, and evolution of snow and ice thickness are related to the changes in σ°. It was found out that the standard deviation of σ° for various ice types depends on the length of measurement. This may be utilized in the SAR image classification. It is not possible to resolve concentrations of thin new ice and all other ice types combined in the Baltic Sea using radiometer data as has been done for the Arctic seasonal ice zones.Talvimerenkulku Itämerellä tarvitsee luotettavaa ja ajantasaista informaatiota Itämeren nopeasti muuttuvista jääoloista. Synteettisen apertuurin tutkan (SAR) kuvat ovat ainoa tapa tuottaa operatiivisesti tarvittavaa jääinformaatiota riippumatta päivänvalon määrästä ja lähes riippumatta sääolosuhteista. RADARSAT-1 ja ENVISAT SAR-tutkakuvien luokittelualgoritmit perustuvat tällä hetkellä lähinnä kuvien rakenteeseen, eikä merijään geofysiikkaa ja empiiristä tilastotietoa eri jäätyyppien sirontavasteista hyödynnetä kuin rajallisesti. SAR-kuvien luokittelutulosten tulkitseminen on siten usein vaikeaa. Sekä itse luokittelutulokset, että niiden tulkinta parantuisivat, jos luokittelualgorimit hyödyntäisivät edellä mainittua tietoa. Satelliittiradiometrien kuvat eivät sovellu Itämeren jään operatiiviseen monitorointiin niiden karkean spatiaalisen resoluution vuoksi. Niillä kuitenkin voitaisiin validoida SAR-kuvien luokittelualgoritmeja, koska ne ovat SAR-kuvista riippumaton datalähde Itämeren jääoloista. Tässä työssä on suoritettu seuraavaa perustutkimusta Itämeren jään mikroaaltokaukokartoituksessa, minkä tarkoituksena on tukea SAR- ja radiometrikuvien operatiivisten luokittelualgoritmien kehitystyötä: (1) eri jäätyyppien C- ja X-kanavien sirontakertoimien (σ°) statistiikka, (2) eri jäätyyppien L- ja C-kanavien polarimetristen diskriminanttien statistiikka, (3) σ°:n mittauskulmariippuvuus RADARSAT-1 SAR-kuvissa, (4) σ°:n keskihajonnan ja mittausmatkan välinen riippuvuus ja hyödyntäminen jäätyyppiluokittelussa, (5) SAR-kuvien sirontakerroinaikasarjojen vertailu merijään termodynamiikkamalliin, ja (6) eri jäätyyppien kirkkauslämpötilojen statistiikka. Työssä saavutettiin seuraavia merkittäviä tuloksia. Eri jäätyyppien ja avoveden luokittelu ei ole mahdollista käyttäen sirontakerrointa, yhdensuuntais- ja ristipolarisaatiosuhdetta tai σ° keskihajontaa. C-kanavan VH-polarisaation σ° suurella mittauskulmalla luokittelee eri jäätyypit hieman paremmin kuin mikään muu C- ja X-kanavan tutkaparametrikombinaatio. Merijään deformoitumisasteen estimointiin sopii paremmin VH-polarisaation σ° kuin yhdensuuntaispolarisaation. Lumipeitteen kosteudella on suuri vaikutus sirontakerroinstatistiikkaan; erityisesti, kun lumipeite on märkä on sirontakerroinkontrasti eri jäätyyppien välillä pienempi kun lumipeite on kuiva. C-kanavan HH-polarisaation σ°:n mittauskulmariippuvuus määritettiin tasaiselle ja deformoituneelle jäälle. Mittauskulmariippuvuuden laskentamenetelmää voidaan käyttää mille tahansa SAR-tutkakuvalle. Muuttuvat sääolosuhteet aiheuttavat suuria muutoksia tasaisen jään σ°:ssa. Merijään termodynamiikkamalli yleensä auttaa selittämään muutoksia σ°:n aikasarjassa. σ°:n muutokset ovat yhteydessä termodynamiikkamallilla laskettuihin lumen ja jään parametreihin. σ°:n keskihajonnan havaittiin riippuvan etäisyydestä. Tätä riippuvuutta voitaneen hyödyntään SAR-kuvien luokittelussa. Itämerellä satelliittiradiometridatalla pystytään määrittämään vain merijään kokonaiskonsetraatio, toisin kuin arktisten merien kausiluontoisilla merijääalueilla, missä myös eri jäätyyppien konsentraatioiden määrittäminen on mahdollista.reviewe