Green supply chain management practices and firm performance : evidence from Finland

In order to address the increasing stakeholder requirements for environmentally sustainable products and processes, firms often need the participation of their supply chain partners. Green supply chain management has emerged as a set of managerial practices that integrate environmental issues into supply chain management. If implemented successfully, green supply chain management can be a way to achieve competitive advantage while enhancing the environmental sustainability of the firm. The overall purpose of this dissertation is to contribute to the discussion on green supply chain management practices from the perspective of their drivers and performance implications. The theoretical background arises from the literature on competitive strategy, firm performance and green supply chain management. The research questions are addressed by analysing firm-level data from manufacturing, trading and logistics firms operating in Finland. The empirical data comes from two consecutive Finland State of Logistics surveys in 2012 and 2014, combined with financial reporting data from external databases. The data is analysed with multiple statistical methods. First, the thesis contributes to the discussion of the drivers of GSCM practices. To enhance the understanding of the relationship between competitive strategy and GSCM practices, a conceptual tool to describe generic competitive strategy approaches was developed. The findings suggest that firms pursuing marketing differentiation are more likely to be able to compete by having only small environmental effects and by adopting a more advanced form of external green supply chain management, such as a combination of strong environmental collaboration and the increased environmental monitoring of suppliers. Furthermore, customer requirements for environmental sustainability are found to be an important driver in the implementation of internal GSCM practices. Firms can respond to this customer pressure by passing environmental requirements on to their suppliers, either through environmental collaboration or environmental monitoring. Second, this thesis adds value to the existing literature on the effects of green supply chain management practices on firm performance. The thesis provides support for the idea that there is a positive relationship between GSCM practices and firm performance and enhances the understanding of how different types of GSCM practices are related to 1) financial, 2) operational and 3) environmental performance in manufacturing and logistics. The empirical results suggest that while internal GSCM practices have the strongest effect on environmentalperformance, environmental collaboration with customers seems to be the most effective way to improve financial performance. In terms of operational performance, the findings were more mixed, suggesting that the operational performance of firms is more likely to be affected by firm characteristics than by the choices they make regarding their environmental collaboration. This thesis is also one of the first attempts to empirically analyse the relationship between GSCM practices and performance among logistics service providers. The findings also have managerial relevance. Management, especially in manufacturing and logistics industries, may benefit by gaining knowledge about which types of GSCM practice could provide the largest benefits in terms of different performance dimensions. This thesis also has implications for policy-makers and regulators regarding how to promote environmentally friendly activities among 1) manufacturing; 2) trading; and 3) logistics firms.Vihreä toimitusketjun johtaminen ja yrityksen suorituskyky: tuloksia suomalaisesta yritysaineistosta Yritykset tarvitsevat usein toimitusketjukumppaneitaan vastatakseen eri sidosryhmien kasvaneisiin vaatimuksiin ottaa huomioon tuotteiden ja toimintojen ympäristövaikutukset. Vihreällä toimitusketjun johtamisella pyritään huomioimaan ympäristönäkökulma toimitusketjun kaikissa vaiheissa tuotteen tai palvelun suunnittelusta aina elinkaaren loppuun. Vihreä toimitusketjun johtaminen on osa laajempaa kestävän kehityksen viitekehystä, jossa tarkastellaan ympäristön lisäksi taloudellista ja sosiaalista ulottuvuutta. Yrityksen on mahdollista lisätä sekä ympäristöystävällisyyttään että kilpailuetuaan vihreällä toimitusketjun johtamisella. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on osallistua keskusteluun vihreän toimitusketjun johtamisen syistä ja yrityksen suorituskykyyn liittyvistä seurauksista. Väitöskirja pohjaa kilpailustrategia-, suorituskyky- ja vihreän toimitusketjun johtamisen kirjallisuuteen. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan analysoimalla yritystason empiiristä aineistoa Suomessa toimivista valmistavan teollisuuden, kaupan ja logistiikan alan yrityksistä. Aineistolähteinä käytetään kahden kansallisen Logistiikkaselvityksen aineistoa vuosilta 2012 ja 2014, johon yhdistetään tilinpäätösaineistoa ulkoisista tietokannoista. Aineiston analyysiin käytetään monimuuttujamenetelmiä. Väitöskirjan ensimmäinen kontribuutio liittyy vihreän toimitusketjun johtamisen syitä käsittelevään kirjallisuuteen. Tutkimus lisää ymmärrystä yrityksen kilpailustrategian ja vihreän toimitusketjun johtamisen käytäntöjen välisestä yhteydestä kehittämällä työkalun yleisten kilpailustrategioiden kuvaamiseen. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että markkinointidifferointia kilpailustrategianaan käyttävät yritykset kilpailevat todennäköisemmin pienillä ympäristövaikutuksilla ja käyttävät muita yrityksiä todennäköisemmin monimutkaisempia vihreän toimitusketjun johtamisen käytäntöjä, kuten laajaa ympäristöyhteistyötä ja -valvontaa toimittajasuhteissaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että asiakkaan ympäristövaatimukset ovat merkittävä vaikutin yritysten sisäisessä toiminnassa. Yritykset voivat vastata tähän asiakkailta tulevaan paineeseen siirtämällä vaatimukset omille toimittajilleen joko ympäristöyhteistyön tai -valvonnan keinoin. Väitöskirjan toinen pääkontribuutio on lisätä tietoa vihreän toimitusketjun johtamisen yhteydestä yrityksen suorituskykyyn. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten erilaiset vihreän toimitusketjun johtamisen käytännöt vaikuttavat valmistavan teollisuuden ja logistiikkayritysten 1) taloudelliseen, 2) operationaaliseen ja 3) ympäristösuorituskykyyn. Tutkimuksen tulokset tukevat näkemystä, ettävihreän toimitusketjun johtamisen käytäntöjen ja suorituskyvyn välillä on positiivinen yhteys. Tulokset osoittavat, että yrityksen ympäristösuorituskykyyn voidaan vaikuttaa eniten yrityksen sisäisillä toimilla, kun taas taloudellinen suorituskyky on eniten yhteydessä asiakkaiden kanssa tapahtuvaan ympäristöyhteistyöhön. Operationaaliseen suorituskykyyn, kuten logistiikkakustannuksiin, palvelutasoon ja käyttöpääoman tehokkuuteen, liittyvät tulokset olivat ristiriitaisempia, ja aineiston perusteella vaikuttaisikin siltä, että operationaaliseen suorituskykyyn vaikuttavat ennemmin yrityksen erityispiirteet kuin sen tekemät vihreään toimitusketjuun liittyvät päätökset. Väitöskirja on myös yksi ensimmäisistä tutkimuksista, jossa tarkastellaan vihreän toimitusketjun johtamisen ja suorituskyvyn välistä yhteyttä logistiikkapalveluntarjoajien näkökulmasta. Erityisesti valmistavan teollisuuden ja logistiikan alalla toimivien yritysten johto voi hyötyä väitöstyössä saaduista tuloksista erilaisten vihreän toimitusketjun johtamisen käytäntöjen yhteyksistä taloudelliseen, operationaaliseen ja ympäristösuorituskykyyn. Myös päättäjät ja viranomaiset voivat käyttää saatua tietoa edistämään ympäristöystävällistä toimintaa teollisuuden, kaupan ja logistiikan alalla.Siirretty Doriast

Elvytyspotilaan hengityksen turvaaminen Larynx-tuubilla : Oppimateriaali sairaanhoitajaopiskelijoille

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa oppimateriaalia sairaanhoitajille sekä sairaanhoitajaopiskelijoille. Opintomateriaalin tavoitteena on opettaa elvytystilanteessa hengityksen turvaaminen Larynx-tuubin avulla. Sairaanhoitajan tehtäviin kuuluu osata elvytys ja siihen liittyvät toimenpiteet. Tutkimuksissa on todettu, ettei osaamistaso ole riittävä. Hengityksen turvaaminen ei ole onnistunut riittävän hyvin, joten elvytys suositusten laatijat ovat muuttaneet ohjeistusta. Perinteisesti hengityksen turvaaminen on suoritettu intubaatiota käyttäen. Oppimateriaalissamme toimenpide suoritetaan Käypä hoito –suosituksen 2011 mainitsemalla vaihtoehtoisella menetelmällä joka on Larynx-tuubi. Oppimateriaali on tuotettu tuotekehitysmenetelmällä. Opetustapahtuma sisältää PowerPoint-teoriaosuuden ja demonstraation Larynx-tuubin laitosta elvytyspotilaalle ja sen harjoittelemisen nukella. Opetustapahtumassamme on huomioitu myös Larynx-tuubin laitossa mahdollisesti esiintyviä ongelmia sekä niiden korjaaminen. Materiaalin esitestaus suoritettiin sairaanhoitajaopiskelijaryhmälle, jonka palautteen perusteella oppimateriaali todettiin käyttökelpoiseksi.The objective of our thesis was to provide training material for nurses and nursing students. The aim of the training material is to teach how to secure a patient´s airway using a Larynx tube in a resuscitation situation. A nurse is required to know how to resuscitate as well as all the steps involved in resuscitation. It has been shown in several surveys that the level of skills is not sufficient. Securing the airway has not succeeded well enough and thus the guidelines on how to resuscitate have been renewed. Traditionally the airway has been secured by using intubation. The training material we have provided applies an alternative method mentioned in the Current Care 2011 recommendations using a Larynx tube. The training material has been produced using the method of product development. A teaching session consists of a theoretical PowerPoint presentation, a demonstration of placing the Larynx tube into a patient in a resuscitation situation and practising the placement of the tube into a dummy. The teaching session also takes into consideration some of the problems possibly occurring when placing the Larynx tube and steps to correct them. The training material was pretested by a group of nursing students and on the basis of their feedback the material was proven applicable

Analysing utilisation of a self-directed clinical skills laboratory by undergraduate nursing students in higher education: a mixed methods design.

Master of Nursing in Nursing Education. University of KwaZulu-Natal, Durban, 2016.Background Nursing qualifications at institutions of higher learning have a strong focus on knowledge acquisition to ensure that the students are well equipped to know both how and why to maximise patient care. This knowledge needs to be balanced with clinical skills, acquired through both supervised and self-directed experiences, the latter being an increasingly important part of student learning in higher education institutions clinical skills laboratories. Aim The study aimed to analyse the utilisation of the self-directed clinical skills laboratory by undergraduate nursing students in a selected higher institution, and make recommendation on how teaching and learning in this area can be strengthened as a learning space. Methods A non-experimental convergent parallel design was used. A sample of 118 nursing students was collected through systematic random sampling for the quantitative questionnaire survey, semi-structured interviews were conducted using purposive sampling of six clinical facilitators, and focus group discussions were conducted with 32 nursing students, one group from each of the 4 undergraduate years. Results The findings suggested that students using the self-directed clinical skills laboratory applied the self-directed learning principles in their learning. The learning space is perceived to be used in line with the South African Nursing Council requirement, and the students using the learning space were positive about its use as a learning environment. Conclusion While both staff and students found the self-directed clinical skills laboratory to be a useful learning environment, its use would be improved by providing adequate human and material resources, and ensuring that what was taught was in line with clinical practices in hospitals

Joustavuus - pienen maan vastaus tulevaisuuden taistelukentän haasteisiin

Kirjoittaja toteaa johdannossa perustelujensa jälkeen, että "tässä kirjoituksessa oletetaan kaaosteorian ja sen sovellutusten hallitsevan sodankäyntiä." Ensimmäisessä luvussa, "Kaaosteoria ja Clausewitziläinen epävarmuus tulevaisuuden taistelukentällä", tarkastellaan tulevaisuuden sodan kuvaa todeten muun muassa, että " Vähäisin voimavaroin ei kehittämistä siis kannata suunnata yleisen trendin mukaisesti, vaan tulisi etsiä perusluonteeltaan yllättäviä toimintatapamalleja tai välineitä." Lisäksi selvitellään kaaosteoriaa ja sen soveltamista sodankäyntiin. Toisessa luvussa käsitellään teemaa "Joustavat joukkojen käyttöperiaatteet". Siinä selvitellään aluksi 2000-luvun alueellista puolustusjärjestelmää, sen teoriapohjaa ja taistelun periaatteita. Joustavia joukkojen käyttöperiaatteita tarkasteltaessa, aihetta lähestytään sotataidon teoreetikkojen avulla. Kolmannessa luvussa käsittelyyn tuodaan joustava rakennemuutos ja kokoonpanot, tarkastellen ensin organisointiperiaatteita. Ylimmän johdon jakautumisesta toiminnallisiin linjoihin käsiteltäessä esitellään muutamia periaatteellisia organisointimalleja. Seuraavaksi tarkastellaan yhtymien esikuntien toiminnallisen organisointia, taistelujoukkojen uudelleen jaottelua ja selvitetään modulaaristen taistelujoukkojen muodostamisperiaatteita. Päätännässä todetaan lopuksi, että " Joustavien toimintamenetelmien ja organisaatioiden tärkein tavoite on estää puolustuksen romahtaminen väistämättömän ensimmäisen strategisen tuli-iskun aikana ja jo etukäteen minimoida nopeiden tilannevaihteluiden ja taistelujaotusten muutosten aiheuttamat sekaannukset.

Yksilö organisaatiomuutoksessa : Sopeutuminen ketteriin menetelmiin

Yritysten on nykypäivänä kyettävä jatkuvasti kehittymään vastatakseen ympäristön haasteisiin. Kasvava kilpailu ja teknologian jatkuva kehitys vaativat yrityksiltä ketteryyttä ja dynaamisuutta. Ketterä toimintamalli on ohjelmistoalalta lähtöisin oleva kehitystiimien työskentelymalli, jonka pääpiirteitä ovat itseohjautuvat tiimit, yhteistyö, vähäinen dokumentaatio, muutoksien hyväksyminen ja asiakasyhteistyö. Loikkaus perinteisestä organisaatiomallista ketteryyteen ja matalaan organisaatioon on yksilöille iso asia. Kyse ei ole vain työskentelytapojen muutoksesta, vaan muutokset ulottuvat syvälle kulttuuriin ja yksilöiden identiteettiin. Tässä tutkielmassa selvitetään, miten yksilöt sopeutuvat organisaatiomuutokseen. Aihetta on kirjallisuudessa tutkittu paljon eri näkökulmista. Muutokseen sopeutuminen on yksilöllinen prosessi, jossa aluksi irtaannutaan ja poisopitaan vanhoista työskentelytavoista, jonka jälkeen tehdään tarvittavat muutokset ja lopulta vakiinnutetaan uudet työskentelytavat. Jotta prosessi voi alkaa yksilön on ymmärrettävä muutostarve ja sitä kautta motivoiduttava tekemään muutoksia. Yleisesti yksilö voi olla muutosmyönteinen, muutosvastainen tai muutostekijän mukaan siltä väliltä. Muutosvastaisuuden takana on usein epävarmuus ja pelko tulevasta. Myös poisoppimisen haasteet selittyvät epävarmuudella ja uusien asioiden pelkäämisellä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti ja fenomenologisella tutkimusotteella. Aineisto koostui kohdeyrityksen toimihenkilöiden haastatteluista, jotka kerättiin keväällä 2020 yritysprojektin yhteydessä. Yritysprojektissa selvitettiin, miten ketterän oppimisen kulttuuria on onnistuttu kehittää. Suurin osa haastateltavista oli toimihenkilöitä ja muita esihenkilöitä. Haastattelu oli puolistrukturoitu ja analyysi suoritettiin aineistopainotteisena sisällönanalyysinä. Analyysin tuloksena voitiin nostaa neljä keskeistä teemaa: muutosmyönteisyys, muutosvastaisuus, poisoppimisen haasteet sekä turhautuminen jatkuviin muutoksiin. Tutkimuksen perusteella yksilöt sopeutuivat muutokseen hyvin ja kokivat uusien toimintatapojen olevan edeltäjiään parempia. Yhteistyö oli lisääntynyt ja tavoitteet selkeämpiä. Muutoksen alkuvaiheessa muutosvastaisuutta oli enemmän johtuen liian teoreettisesta lähestymistavasta. Tämä näkyi turhautumisena ja muutoksen onnistumisen epäilemisenä, mikä muokkausten jälkeen väheni. Tämän jälkeen muutosvastaisuutta oli huomattavissa vielä vähän, mikä ilmeni negatiivisena asenteena ja vanhojen tapojen haikailuna. Myös vanhoista tavoista poisoppimisessa koettiin haasteita rutiinien ollessa juurtuneet monien työvuosien aikana. Pilottiryhmän ulkopuolella koettiin muutosväsymystä jatkuvien muutoksien tuloksena. Tämä tutkimus vahvistaa, että yksilöiden sopeutuminen muutokseen on hyvin yksilöllinen kokemus. Toisia huolettaa muutoksien mahdolliset uhkakuvat ja toiset näkevät mahdollisuuksia. Yksilön on kyettävä ymmärtämään, miksi muutosta tarvitaan ja näkemään muutoksen positiiviset tulokset. Yksilöltä vaaditaan sopeutumiskykyä ja muutosvalmiutta tarvittavien muutosten tekemiseen

Assessing the impacts of illegal small-scale mining (galamsey) on cocoa farming and rural livelihood: The case of Amenfi West District of Ghana

Thesis submitted to the Department of Business Administration, Ashesi University, in partial fulfillment of Bachelor of Science degree in Business Administration, April 2018For years, Ghana has been confronted with illegal small-scale mining commonly known as galamsey. It is alleged that cocoa farmers are relinquishing their farmlands for galamsey, however, as many people in the cocoa farming communities depend on cocoa farming as their primary source of income, it raises questions as to why farmers would want to abandon their farms for galamsey. As a result, this thesis is aimed at investigating the motivations for galamsey and how the practice impacts cocoa farming as well as the living conditions of people in the mining communities. The study was undertaken in Amenfi West District in the Western Region of Ghana where both cocoa farming and illegal mining operations coexist. The data for the study was collected from cocoa farmers in the mining communities using qualitative research techniques such as interviews and questionnaires. The results revealed that cocoa farmers face challenges because of galamsey such as; labor shortages, water pollution and bites from harmful insects bred from the abandoned mining sites. Also, galamsey operations reduce land quality and cause black pod disease which ultimately reduce the output of cocoa farms close to the mining sites. On the positive side, galamsey provides employment and improves transportation network in the mining communities. The major reasons that encourage galamsey were identified as higher short-term income, availability of idle lands, poor cocoa yield, and low price of cocoa. Recommendations from the study include; supporting farmers to maintain healthy cocoa farms, land reclamation, and public education, but also facilitating the process to ease acquisition of mining license by the galamsey operators.Ashesi Universit

”Jokainen oppilas on yksilö. Tuntosarvet on jatkuvasti ylhäällä” Survey-tutkimus opettajien eriyttämisen keinoista ja perusteista

Inkluusion myötä luokat ovat yhä heterogeenisempia, jolloin opettajan on osattava muokata opetusta yhä monipuolisemmin jokaisen oppilaan tarpeet huomioiden. Eriyttävä opetus pohjaa oppilaiden valmiuksiin, kiinnostuksenkohteisiin ja oppimisprofiileihin ja sitä tulisi toteuttaa sisällössä, prosessissa ja tuotoksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten peruskoulun opettajat eriyttävät. Tutkimuksen toteutin survey-tutkimuksena, jota varten loin mittariston Roihan ja Polson (2018) kehittelemän Viiden O:n mallin osa-alueisiin pohjautuen. Nämä osa-alueet olivat opetusjärjestelyt, oppimisympäristö, opetusmenetelmät, oppimisen tukimateriaalit ja oppimisen arviointi. Näin sain tietoa siitä, kuinka paljon opettajat kiinnittävät huomiota kuhunkin osa-alueeseen. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, millä perusteella opettajat tekevät opetuksellisia ratkaisuja ja millaisissa tilanteissa ja millaisia oppilaita he eriyttävät. Kyselyyn kertyi vastauksia 40 opettajalta. Aineiston analyysimenetelminä olivat teoriaohjaava sisällönanalyysi ja erilaiset tilastolliset menetelmät. Opettajien arviot siitä, kuinka useasti he kunkin osa-alueen erilaisia keinoja käyttivät, osoittivat, että kaikkein eniten opettajat huomioivat opetusmenetelmien osa-alueen. Seuraavaksi tulivat oppimisympäristö ja oppimisen arviointi. Vähiten opettajat kiinnittivät huomiota erilaisiin oppimisen arvioinnin keinoihin ja opetusjärjestelyihin. Erilaisia osa-alueisiin liittyviä ratkaisuja opettajat perustelivat pääsääntöisesti oppilaslähtöisesti ja ulkopuolisten tekijöiden mukaan. Oppilaslähtöisyys näkyi muun muassa oppilaan tuen tarpeen huomioimisena ja ulkopuoliset tekijät liittyivät vahvasti koulun resursseihin. Opettajat eriyttivät tuen tarpeessa olevia, lahjakkaita sekä keskittymisvaikeuksista kärsiviä oppilaita. Näiden luokittelujen lisäksi osa opettajista mainitsi eriyttävänsä kaikkia oppilaita. Eriyttämistilanteet olivat kaikki oppilaslähtöisiä, mutta ne voitiin luokitella alaluokkiin oppitunnit, tehtävät, osa opetusta ja oppilaan osaaminen. Eriyttämisen tilanteet siis määriteltiin eri sanoin, mutta oppilaslähtöisyys oli kaikkien taustalla

Maaningan viemäriverkoston saneerauskohteiden priorisointi

Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa viemäriverkoston saneerattavat verkoston osat, määritellä niille saneerausjärjestys ja -menetelmä. Tuotos oli viemäriverkoston saneeraussuunnitelma ja sen priorisointi. Opinnäytetyön tilaajana oli Kuopion Vesi liikelaitos. Tutkittavana alueena oli Maaningan keskustaajaman viemäriverkosto. Viemäriverkoston toiminta on merkittävä tekijä vesihuollossa. Opinnäytetyössä käsiteltiin viemäriverkoston saneerausta, kuntotutkimuksia ja jätevesihuoltoa yleisellä tasolla. Viemäriverkoston kuntotutkimus suoritettiin TV-kuvaamalla kesän 2016 aikana ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Kuvaustulosten ja lähtötietojen perusteella suunniteltiin saneeraussuunnitelma. Saneeraussuunnitelman valmistumisen jälkeen suoritettiin saneerauskohteiden priorisointi. Priorisointiin vaikuttivat viemärin vaikutuksen piirissä olevien asiakkaiden määrä, kustannusarvio ja maanpäälliset rakenteet. Opinnäytetyön lopputulosta tullaan käyttämään Kuopion Veden toimesta Maaningan alueen saneerauksen määrärahoja ja saneerausjärjestystä päätettäessä. Tämän lisäksi opinnäytetyö antaa toimeksiantajalla laajan katsauksen viemäriverkoston todellisesta kunnostaThe aim of this Bachelor`s thesis was to produce renovation plan and object prioritization of sewer network. Survey was done on inhabited center sewer network in Maaninka. The condition of sewer network is very important part of water supply. This Bachelor’s thesis manages also about renovation of sewer network, condition survey and water supply in general. The condition survey of sewer network was done by CCTV-camera. CCTV-camera survey was done on summer 2016 by contractor. Sewer network renovation plan was made from results of CCTV-camera survey in Maaninka. After completion of sewer network plan the renovation objects were prioritization. Prioritization was made from information about how many customers are in area of the sewer network line, estimate and above-ground structures. The results of the Bachelor’s thesis will be used by Kuopio Water when the company is considering about renovation appropriation and renovation order planning. In addition to this all Kuopio Water gets wide review about the condition of sewer network