Inkluusion myötä luokat ovat yhä heterogeenisempia, jolloin opettajan on osattava muokata opetusta yhä monipuolisemmin jokaisen oppilaan tarpeet huomioiden. Eriyttävä opetus pohjaa oppilaiden valmiuksiin, kiinnostuksenkohteisiin ja oppimisprofiileihin ja sitä tulisi toteuttaa sisällössä, prosessissa ja tuotoksessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten peruskoulun opettajat eriyttävät. Tutkimuksen toteutin survey-tutkimuksena, jota varten loin mittariston Roihan ja Polson (2018) kehittelemän Viiden O:n mallin osa-alueisiin pohjautuen. Nämä osa-alueet olivat opetusjärjestelyt, oppimisympäristö, opetusmenetelmät, oppimisen tukimateriaalit ja oppimisen arviointi. Näin sain tietoa siitä, kuinka paljon opettajat kiinnittävät huomiota kuhunkin osa-alueeseen. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, millä perusteella opettajat tekevät opetuksellisia ratkaisuja ja millaisissa tilanteissa ja millaisia oppilaita he eriyttävät.
Kyselyyn kertyi vastauksia 40 opettajalta. Aineiston analyysimenetelminä olivat teoriaohjaava sisällönanalyysi ja erilaiset tilastolliset menetelmät. Opettajien arviot siitä, kuinka useasti he kunkin osa-alueen erilaisia keinoja käyttivät, osoittivat, että kaikkein eniten opettajat huomioivat opetusmenetelmien osa-alueen. Seuraavaksi tulivat oppimisympäristö ja oppimisen arviointi. Vähiten opettajat kiinnittivät huomiota erilaisiin oppimisen arvioinnin keinoihin ja opetusjärjestelyihin.
Erilaisia osa-alueisiin liittyviä ratkaisuja opettajat perustelivat pääsääntöisesti oppilaslähtöisesti ja ulkopuolisten tekijöiden mukaan. Oppilaslähtöisyys näkyi muun muassa oppilaan tuen tarpeen huomioimisena ja ulkopuoliset tekijät liittyivät vahvasti koulun resursseihin. Opettajat eriyttivät tuen tarpeessa olevia, lahjakkaita sekä keskittymisvaikeuksista kärsiviä oppilaita. Näiden luokittelujen lisäksi osa opettajista mainitsi eriyttävänsä kaikkia oppilaita. Eriyttämistilanteet olivat kaikki oppilaslähtöisiä, mutta ne voitiin luokitella alaluokkiin oppitunnit, tehtävät, osa opetusta ja oppilaan osaaminen. Eriyttämisen tilanteet siis määriteltiin eri sanoin, mutta oppilaslähtöisyys oli kaikkien taustalla
