Utilization of cognitive support in episodic free recall as a function of apolipoprotein E and vitamin B12 or folate among adults aged 75 years and older

Apolipoprotein E (APOE), vitamin B12, and folate were examined in relation to free recall among 167 community-based older adults. Cognitive support at encoding and retrieval was also taken into account. Participants were classified as APOE e4 or non-e4 allele carriers and as either low or normal vitamin B12 or folate status. A significant association was identified between low vitamin B12 and the e4 genotype in respect to free recall, but only in circumstances of low cognitive support. This result remained after removing dementia cases that occurred up to 6 years after testing. A similar, but nonsignificant, trend was evident in relation to folate. The research is discussed with reference to vulnerability models and genetic influences on brain reserves

Grid Scale Battery Energy Storage Investment Potential - Analysis and Simulations of Frequency Control Markets in Germany and the UK

The need for energy storages in future power systems is acknowledged both in literature and in industry. Simultaneously battery energy storage technologies, especially Lithium-ion, are seen technologically relatively mature with favorable cost development. Whereas frequency control markets provide exploitable commercial and technical framework for battery investment. Nevertheless, true commercial viability is still uncertain in leading European markets in Germany and the UK. The purpose of the study was to provide complete and comparative market analysis and demonstrated prospective investment profitability outcomes for grid scale battery energy storages in Germany and the UK. In addition, the study aimed to show required conditions for desired investment performances. The study explored investment potential in primary frequency control market in Germany and enhanced frequency response market in the UK by analyzing market attractiveness from multiple aspects. The countries were ranked based on the analyzed aspects by Analytical Hierarchy Process. Finally, financial Monte Carlo investment simulations with revenue and cost uncertainties were performed. Simulations also provided required conditions for profitability. Analyzed data was based on historical market data, performed online market research and literature. Key findings of the study revealed that the chosen markets form suitable commercial framework for battery investments, but Germany shows clearly higher potential. However, the potential was questionable since both markets face significant challenges especially in financial sense. The concerns were confirmed by the simulations which suggested around 1–5 % and -3–3 % internal rate of return levels for Germany and the UK respectively. In addition, reaching 6 % return was seen very challenging whilst over 10 % return levels seemed unrealistic in the UK and extremely optimistic for Germany. The overall conclusion was that battery energy storage investment in either of the markets cannot currently be justified primarily by financial returns but needs strategic support.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Terveet elämäntavat - terveet aivot

Teema: Terveet aivot 100 vuotta. English summaryPeer reviewe

Choosing an index for the US residential real estate capital guaranteed index-linked note - An empirical study

The main goal of this thesis was to determine what is a good index. Through a theoretical discussion, empirical analysis and consideration of practical aspects, the best index for a case study structured product, the US Residential Real Estate Capital Guaranteed Index-Linked Note, was chosen. The main motivation behind this study was that it is essential to understand how the construction and characteristics of an index affect the performance of the index, especially if one is creating or purchasing an instrument whose return depends on the index. A case study was chosen to give this paper a practical application, and the chosen case study was a capital guaranteed index-linked note because of their unique return possibilities. The research concentrates mainly on choosing the index, but also describes how the case study product is constructed. The thesis included two research questions. The first research question was how is an index constructed. First, indices were examined from a theoretical point of view via studying index theories and index formulae. The material used was academic literature on index theory, as well as material published by financial institutions. The conclusion of this discussion was that there is no unified opinion upon which is the most accurate or suitable index formula for this case study. The research then took an empirical approach. The two candidates for the index-linked product were the Dow Jones U.S. Real Estate Index and the Philadelphia Housing Sector Index. The Dow Jones Index was more suitable from a practical point of view, as the existence of an exchange traded fund linked to this index makes the options market more liquid. On the other hand, the contents of the Philadelphia Housing Sector index suit the product better – the Philadelphia Index measures the performance of residential real estate sector while the Dow Jones index contains only commercial real estate. The empirical study utilised time series data acquired from the Bloomberg database. Because of the better availability of options for the Dow Jones Index, it was chosen for closer statistical testing. A regression was run using EViews comparing the monthly returns of the Dow Jones Index and the S&P/Case-Shiller Home Price Composite-20 Index, which was chosen to represent the return development of the housing market. The Dow Jones Index did in fact have a strong positive correlation with the S&P/Case-Shiller Composite index, and thus it was selected as the best index for the case study product. The empirical study, nonetheless, requires further statistical testing to solidify the results. The second research question was how is a capital guaranteed index-linked note constructed. To answer this question, pricing aspects, different types of structured products and investor and issuer goals were discussed. The study utilised some academic references, marketing materials from financial institutions and an interview from a structured product professional. The construction of the case study was kept to a basic form, consisting of a zero coupon bond and a long position in American call options on the underlying, the iShares Dow Jones U.S. Real Estate Index Exchange Traded Fund. The final conclusions were that even though the projected returns seem promising, the current low interest rate, high volatility, low confidence in financial institutions environment makes the timing poor for issuing the case study product

Remote Assisted Task Management for ISOBUS Equipped Tractor-Implement Combination

Rosana G. Moreira, Editor-in-Chief; Texas A&M UniversityThis is a paper from International Commission of Agricultural Engineering (CIGR, Commission Internationale du Genie Rural) E-Journal Volume 9 (2007): Remote Assisted Task Management for ISOBUS Equipped Tractor-Implement Combination. Manuscript ATOE 07 011. Vol. IX. July, 2007

Rakenteellisen sosiaalityön katsaus

Katsauksessa koottiin yhteen tutkimuksia, selvityksiä ja opinnäytetöitä, joiden aiheena oli rakenteellinen sosiaalityö. Aihealueina olivat muiden muassa rakenteellinen sosiaalityö aikuisten ja työikäisten palveluissa, maahanmuuttajatyössä, vammaissosiaalityössä, lastensuojelussa ja kolmannen sektorin työssä

Kuluttajien suhtautuminen asiakastiedon keräämiseen ja käyttöön

Samalla kun asiakkaiden tuntemisen merkitys kasvaa jatkuvasti, on tiedon saatavuus tänä päivänä suurempaa kuin koskaan ennen. Sekä yritykset että kuluttajat hyötyvät yksilöllisen palvelun tarjoamisesta, ja data-analytiikka ja erilaiset kuluttajaprofiloinnit ovat nousseet markkinoinnin keskeisiksi työkaluiksi. Asiakastiedon lisääntynyt hyödyntäminen asettaa kuitenkin omat haasteensa kuluttajien yksityisyyden suojelemiselle, ja jo nyt tietovuotojen on nähty vaikuttavan kuluttajien luottamukseen ja digitaalisten palveluiden käytön vähenemiseen. Jotta kuluttaja ei tunne itseään petetyksi, vaan kokee saavansa uudenlaisista tietoperusteisista palveluista arvoa, on olennaista paremmin ymmärtää kuluttajan suhtautumista asiakastiedon keräämiseen ja käyttöön. Myös tiedon käyttö poliittisen vaikuttamisen välineenä on lisääntynyt viime vuosina. Tiedon avulla kuluttajiin pyrkivät vaikuttamaan niin yritykset kuin yhteiskunnallisetkin tahot, minkä takia on tärkeää puhua kuluttajien halusta jakaa tietoa, ja pyrkiä tunnistamaan niitä ryhmiä, jotka jakavat tietojaan mieluummin kuin toiset. Toisaalta toimialat eroavat toisistaan siinä, millaista tietoa ne keräävät ja käyttävät, eikä kontekstuaalista tutkimusta aiheesta juurikaan ole vielä tehty. Tämä saattaa jopa selittää aiemmin saatuja ristiriitaisia tuloksia. Kontekstuaaliset tekijät huomioiden tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja analysoida kuluttajien suhtautumista asiakastiedon keräämiseen ja käyttöön eri toimialoilla. Tavoitteeseen lähdettiin vastaamaan tutustumalla ensin aiempaan kirjallisuuteen aiheesta, minkä pohjalta syntyi ilmiötä kuluttajan näkökulmasta kuvaava teoreettinen viitekehys. Viitekehyksen ja aiempien tutkimusten pohjalta rakennettiin tutkimuksen käsitteellinen malli ja tutkimushypoteesit, joita myöhemmin testattiin tutkimuksen empiirisessä osiossa. Tutkimusmallissa yhdistyivät koetun hyödyn ja huolen sekä kontekstuaalisten tekijöiden vaikutukset kuluttajien haluun jakaa tietoa. Näitä kontekstuaalisia tekijöitä olivat toimiala, tiedon tyyppi ja kuluttajien demografiset ominaisuudet. Vertailuun valittiin kolme toimialaa: päivittäistavarakauppa, vakuutuspalvelut ja terveyspalvelut. Tutkimus toteutettiin empiirisenä kyselytutkimuksena, josta saatu aineisto käsitti 2151 suomalaisen kuluttajan vastaukset. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja tuloksena saatiin vastaus siihen, miten ja miksi kuluttajien suhtautuminen asiakastiedon keräämiseen ja käyttöön vaihtelee eri toimialoilla, mitä tietoja kuluttajat ovat valmiita jakamaan yrityksille, mitkä ovat koetun hyödyn ja huolen vaikutukset kuluttajien haluun jakaa tietoa ja millaisia eroja eri kuluttajaryhmien välillä voidaan havaita. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset liittyvät siihen, miten tiedon tyyppi ja toimiala yhdessä vaikuttavat tiedon jakamishalukkuuteen, miten tiedon tyypillä pystytään selittämään koetun hyödyn ja huolen suhteellisia vaikutuksia kuluttajien haluun jakaa tietoa, ja miten sekä toimiala että tiedon tyyppi vaikuttavat siihen, miten eri kuluttajaryhmät tiedon jakamiseen suhtautuivat. Tutkimuksella pystyttiin selittämään aiemmissa tutkimuksissa tehtyjä ristiriitaisia havaintoja, sillä koetun hyödyn nähtiin selittävän suurinta osaa kuluttajien päätöksistä jakaa tietoa. Koetun huolen vaikutus kuitenkin korostui sensitiivisen eli kuluttajalle arkaluonteisen tiedon kohdalla. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että kuluttajat tekevät päätöksensä huomattavasti yksinkertaisemmalla tavalla kuin aiemmin on kuvattu, ovat taipuvaisia turvautumaan päätöksentekoa yksinkertaistaviin heuristiikkoihin ja pohjaavat päätöksensä lähinnä odotetulle hyödylle. Lisäksi vaikuttaisi siltä, ettei yksityisyyden aika ole ohi, eivätkä kuluttajat ole valmiita jakamaan kaikkea tietoa yritysten käyttöön. Muita alttiimpia tietojen väärinkäyttämiselle kokevat olevansa naiset, yli 50-vuotiaat ja ei-korkeakoulutetut. Toisaalta iän, korkean koulutuksen ja korkean tulotason nähdään ennustavan varautuneempaa suhtautumista tietojen keräämiseen ja käyttöön, minkä takia tiedottava ja valistava työ tulisi suunnata ns. riskiryhmään kuuluville nuorille, vain peruskoulun tai toisen asteen käyneille ja vähävaraisille. Tulosten pohjalta pystytään antamaan suosituksia yhteiskunnallisille päättäjille ja yritysten johdolle, jotka voivat hyödyntää tuloksia käytännön työssään kuluttajien tietosuojan parantamisessa ja tiedon keruun läpinäkyvyyden lisäämisessä. Ensinnäkin, tulokset hyödyttävät kaikkia yrityksiä, jotka keräävät asiakkaistaan tietoa, ja käyttävät tätä esimerkiksi palveluiden kehittämiseen tai markkinointiviestinnän kohdentamiseen. Tutkimus auttaa yrityksiä paremmin ymmärtämään asiakkaitaan, ja näiden suhtautumista asiakastiedon keräämiseen ja käyttöön. Toiseksi, tutkimuksen lisäämä ymmärrys kuluttajien suhtautumisesta asiakastiedon hyödyntämiseen ja omaan yksityisyydensuojaansa auttaa päättäjiä kehittämään kuluttajat paremmin huomioivaa lainsäädäntöä tietojen käytöstä, sekä suuntaamaan tiedottavaa työtä oikeille kohderyhmille