Tracking of cardiovascular risk factors from childhood to adulthood and their predictive value for adult outcome

Background: Atherosclerosis is a leading cause of death worldwide. Progression of the disease is long term; even though the first signs are known to be present already in childhood symptoms do not usually appear until middle age or later. Aims: The aim of the present thesis was to investigate tracking of cardiovascular risk factors from childhood to adult age spanning several decades. Also the aim of this thesis was to study a combination of childhood risk factors to predict adult outcomes (obesity and hypertension) controlling for multiple confounding and new genetic factors. In addition, the effect of child and adult blood pressure (BP) on subclinical atherosclerosis in adult age was examined. Participants and Methods: This study is part of the Cardiovascular Risk in Young Finns Study launched in 1980, which is a multicentre follow-up study from childhood to adult age to evaluate risk factors and precursors of cardiovascular disease. The findings of the present study are based on data from the 21- and 27-year follow-ups in 2001 and 2007 when a total of 2,283 and 2,204 participants aged 24 to 45 years were re-examined. In addition, data for 1,987 participants from similar contemporary cohort studies in United States of America and Australia were used in the analyses. Results: In a multivariable analysis the independent predictors of adult elevated BP included parental hypertension (P<0.0001), childhood systolic BP (P<0.0001), a genetic risk score (P<0.0001), parental occupational status (P=0.02), and childhood overweight/obesity (P=0.001). A non-laboratory risk score composed of childhood body mass index (BMI), maternal BMI, and family income predicted adult obesity in all age groups between 3-18 years (P <0.001 for all groups). Inclusion of genetic variants of obesity in the analyses did not significantly improve the prediction of adult obesity (AUC (0.779, P=0.16)). In contrast, genetic markers of BP improved the prediction of adult elevated BP with and without a family history of hypertension. Individuals with persistently elevated BP from childhood to adult age as well as individuals with normal childhood BP but elevated adult BP had an increased risk of high carotid artery intima-media thickness (cIMT) RR 1.82[1.47–2.38] and 1.57[1.22–2.02], respectively) (relative risk [95% confidence interval]) in comparison with persistently normotensive. In contrast, individuals with elevated BP during childhood but normal BP during adulthood did not have significantly increased risk of high cIMT (RR 1.24[0.92–1.67]) in comparison with persistently normotensive. In addition, these individuals had a lower risk of increased carotid artery IMT (RR 0.66[0.50–0.88]) compared with those with persistently elevated BP. Conclusions: Tracking of cardiovascular risk factors from childhood to adult age is strong. Multiple childhood risk factors including genetic markers predict adult hypertension. Thus, a multifactorial approach may be useful in identifying children at risk for hypertension later in life. The increased risk of subclinical atherosclerosis associated with elevated childhood BP was reduced if BP was normal in adult age. A simple risk score based on childhood risk factors (child BMI, maternal BMI and low socioeconomic status) was superior in predicting adult obesity compared with the currently recommended approach of using child BMI only.Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden urautuminen ja ennustearvo lapsuudesta aikuisuuteen. Tausta: Länsimaissa kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on korkea. Valtimokovettumataudin ehkäisy on haastavaa, sillä kliinisesti tauti ilmenee vasta keski-iällä. Valtimoseinämän muutokset ovat kuitenkin todettavissa jo lapsuus- ja nuoruusiällä. Tavoite: Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko lapsena mitattujen sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden avulla ennustaa aikuisiän riskiprofiilia. Lisäksi selvittää, mitkä lapsuuden riskitekijät ennustavat lihavuutta tai korkeaa verenpainetta aikuisiällä ja parantavatko lihavuuden tai verenpaineen geenivariantit näiden tautien kehittymisen ennustettavuutta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, onko lapsena mitatun verenpaineen vaikutus valtimokovettumataudin varhaismuutokseen (kaulavaltimoiden seinämäpaksuus) aikuisiällä palautuvaa vai pysyvää, mikäli verenpaine on aikuisena normaali. Menetelmät: Tämä tutkimus on toteutettu osana Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -projektia, joka on vuonna 1980 käynnistetty valtakunnallinen etenevä seurantatutkimus. Tutkimuksen tavoite on selvittää lapsuuden riskitekijöiden vaikutusta valtimokovettumataudin kehittymiseen ja sepelvaltimotaudin syntyyn myöhemmällä iällä. Vuonna 2001 seurantatutkimukseen osallistui 2283 ja vuonna 2007 2204 iältään 24-45-vuotiasta henkilöä. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty 1987 henkilön aineistoa, joka koostuu Yhdysvalloissa ja Australiassa tehdyistä vastaavanlaisista seurantatutkimuksista. Tulokset: Lapsuuden riskitekijöiden todettiin urautuvan aikuisuuteen. Itsenäisiä riskitekijöitä kohonneelle verenpaineelle aikuisena olivat lapsuuden systolinen verenpaine (P<0.0001), vanhempien verenpainetauti (P<0.0001), korkea geneettinen riskipiste (P<0.0001), lapsuuden ylipaino tai lihavuus (P=0.001) ja perheen matala ammattistatus (P=0.02). Kaikissa ikäryhmissä (3-18 vuotiaat) kolmesta helposti mitattavasta lapsuuden riskitekijästä (äidin painoindeksi, lapsen painoindeksi ja perheen sosioekonominen asema) laskettu riskipiste paransi lihavuuden kehittymisen ennustetta aikuisiällä verrattuna pelkkään lapsen painoindeksiin. Lihavuuden geenimarkkerit eivät merkittävästi parantaneet lihavuuden kehittymisen ennustetta aikuisiällä. Verenpaineen geenimarkkerit sen sijaan ennustivat korkean verenpaineen kehittymistä sekä erikseen että yhdessä lapsen vanhempien korkean verenpaineen kanssa. Henkilöillä, joilla verenpaine oli pysyvästi koholla lapsuudesta aikuisikään tai joilla oli normaali verenpaine lapsena, mutta kohonnut verenpaine aikuisena, oli suurempi riski suurentuneeseen kaulavaltimon seinämän paksuuteen verrattuna niihin henkilöihin, joilla verenpainetaso säilyi normaalina RR 1.82 (1.47-2.38) ja RR 1.57 (1.22-2.02) (riskisuhde ja 95% luottamusväli]). Jos verenpaine oli lapsena koholla mutta aikuisena normaali tilastollista riskiä suurentuneeseen kaulavaltimon seinämän paksuuteen ei puolestaan ollut RR 1.24 (0.92-1.67). Henkilöillä, joilla oli korkea verenpaine lapsena, mutta normaali verenpaine aikuisena, riski suurentuneeseen kaulavaltimon paksuuteen oli pienempi RR 0.66 (0.50-0.88), kuin niillä joilla verenpaine oli pysyvästi koholla. Johtopäätökset: Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät urautuvat lapsuudesta aikuisikään. Monet lapsuusiän tekijät ja perintötekijät ennustavat kohonneen verenpaineen kehittymistä aikuisena. Kohonneen verenpaineen aiheuttamat varhaiset valtimokovettumataudin suonimuutokset olivat osittain palautuvia, mikäli lapsen kohonnut verenpaine oli aikuisena normaali. Lapsuuden riskitekijöistä (äidin painoindeksi, lapsen painoindeksi ja perheen sosioekonominen asema) laskettu riskipiste ennustaa lihavuuden kehittymistä aikuisena paremmin kuin pelkkä nykysuositusten mukainen lapsen painoindeksi.Siirretty Doriast

Customized agile development process for embedded software development

Agile software development has grown in popularity starting from the agile manifesto declared in 2001. However there is a strong belief that the agile methods are not suitable for embedded, critical or real-time software development, even though multiple studies and cases show differently. This thesis will present a custom agile process that can be used in embedded software development. The reasons for presumed unfitness of agile methods in embedded software development have mainly based on the feeling of these methods providing no real control, no strict discipline and less rigor engineering practices. One starting point is to provide a light process with disciplined approach to the embedded software development. Agile software development has gained popularity due to the fact that there are still big issues in software development as a whole. Projects fail due to schedule slips, budget surpassing or failing to meet the business needs. This does not change when talking about embedded software development. These issues are still valid, with multiple new ones rising from the quite complex and hard domain the embedded software developers work in. These issues are another starting point for this thesis. The thesis is based heavily on Feature Driven Development, a software development methodology that can be seen as a runner up to the most popular agile methodologies. The FDD as such is quite process oriented and is lacking few practices considered commonly as extremely important in agile development methodologies. In order for FDD to gain acceptance in the software development community it needs to be modified and enhanced. This thesis presents an improved custom agile process that can be used in embedded software development projects with size varying from 10 to 500 persons. This process is based on Feature Driven Development and by suitable parts to Extreme Programming, Scrum and Agile Modeling. Finally this thesis will present how the new process responds to the common issues in the embedded software development. The process of creating the new process is evaluated at the retrospective and guidelines for such process creation work are introduced. These emphasize the agility also in the process development through early and frequent deliveries and the team work needed to create suitable process.Siirretty Doriast

Espoon kaupungin päihdetyöntekijöiden kokemuksia ryhmänohjauskoulutuksen merkityksestä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on antaa lukijalle käsitys siitä, minkälaista merkitystä Espoon kaupungin päihdetyötä tekevät työntekijät ovat saaneet keskusteluryhmänohjauskoulutuksesta. Tutkimuksesta saatu aineisto on tarkoitettu kaupungin työyksiköille ja työtä koordinoiville työntekijöille toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Tehtyjen haastatteluiden myötä haastatteluun osallistuneille työntekijöille mahdollistui koulutukseen ja työntekoon sekä työyksikön toimintaan liittyvien asioiden jäsentäminen ja jakaminen. Työn tavoitteena on selvittää koettua merkitystä kahden seuraavan tutkimuskysymyksen kautta: mitä työntekijät kertovat saaneen koulutuksesta ja miten koulutuksessa käsitellyt asiat ovat siirtyneet käytäntöön. Työn alussa on kuvattu päihteitä, niiden käyttöön ja hoitoon liittyviä seikkoja, sekä yksityiskohtaisemmin päihdeongelmaisille suunnattujen ryhmien ohjaamisen vaatimuksista ja toteutuksesta käytännön päihdetyössä. Ryhmien ohjaaminen on yksi haastavimmista päihdetyön työmuodoista, jonka vuoksi on tärkeää, että ohjaajalla on luottamus omaan ammattitaitoonsa liittyen. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineiston keräämiseksi suoritettiin kaksi ryhmähaastattelua päihdehuollon yksiköissä ja haastatteluun osallistui yhteensä kuusi koulutuksen käynyttä työntekijää. Lisäksi opinnäytetyön aloitusvaiheessa taustatietojen keräämistä varten haastateltiin Espoon kaupungin päihdetyön asiantuntijoita ja koulutuksen järjestänyttä yksityisyrittäjää. Haastatteluiden myötä saadut tulokset jakaantuivat kolmeen pääluokkaan: koulutuksen henkilökohtainen merkitys, merkitys työryhmälle ja koulutuksen siirtyminen käytäntöön. Henkilökohtaisen merkityksen osassa on kuvattu työntekijöiden kokemuksia koulutuksen vaikutuksesta itsetuntemukseen, työssä jaksamiseen ja ammatilliseen kasvuun. Merkitys työryhmälle osa pitää sisällään työmenetelmiin ja ilmapiiriin liittyvät tulokset ja koulutuksen siirtyminen käytäntöön osa on jaettu työryhmään liittyviin tekijöihin, asiakkaisiin liittyviin tekijöihin ja muihin tekijöihin. Tuloksien perusteella näyttää siltä, että koulutuksesta on ollut merkittävää hyötyä monille työntekijöille ja kyseisille työyhteisöille. Haastateltavat toivat esille, miten koulutuksen myötä osaaminen, rohkeus ja varmuus ohjata ryhmiä ovat parantuneet. Koulutuksen myötä työmotivaatio ja työssä jaksaminen on parantunut ja toiminta ryhmien ohjauksen suhteen on selkiytynyt. Erityistä painoarvoa näytti olevan koulutukseen liittyvällä suljetulla prosessiryhmällä, josta haastateltavat kokivat saaneensa monenlaista hyötyä itselleen työntekijänä ja ihmisenä yleisemmin. Omakohtaisen ryhmäkokemuksen kautta työntekijöille muodostui käsitys siitä, miten hyvin toimiva ryhmä voi tarjota kasvun ja eheytymisen mahdollisuuden. Kummassakin työyksikössä toimivat työntekijät näkivät tärkeänä, että mahdollisimman monilla työntekijöillä olisi sama koulutuspohja ryhmien ohjaamiseen liittyen. Tällä tavoin työtapoja ja -menetelmiä saataisiin yhtenäisemmiksi ja läpinäkyvämmiksi. Lisäksi tärkeänä pidettiin sitä, että ryhmänohjauksessa tulisi mielellään olla kaksi ohjaajaa. Yksin ryhmän ohjaaminen voi olla rankkaa ja omista tuntemuksista, onnistumisista ja epäonnistumisista ei pääse juttelemaan toisen työntekijän kanssa ryhmän päätteeksi. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää, mikä on päihdetyön asiakkaiden kokemus keskusteluryhmistä. Ryhmätoiminnan kehittämisen kannalta olisi tärkeää kartoittaa asiakkaiden kokemukset ja muokata toimintaa asiakaslähtöisempään suuntaan. Työn pohdintaosassa on esitetty ajatuksia päihdetyössä toteutettavasta ryhmänohjauksesta ja koulutusten hankinnasta, koulutusten siirtämisestä käytäntöön sekä pohdittu opinnäytetyöprosessin tekemiseen liittyviä tekijöitä.Substance abuse workers' experiences of discussion group education in the City of Espoo The purpose of this study is to give the reader an idea of what the significance of participation in discussion group training has been to substance abuse workers in the City of Espoo. The purpose is also to give material for the workers to perform evaluation and development in their units. The purpose of the interviews was to activate the interviewees to reflect on the training, the added importance in their own work, as well as the interaction within their own team. The goal is to identify the perceived importance by following two study questions: what do the workers say they have achieved by receiving training and how the issues in education have been transferred into practice? In the first chapters substances and their use and management issues are described generally. More detailed information is given on the requirements in guiding groups for drug abusers and carrying out practical work. Instructing groups used in the treatment of substance abuse is one of the most challenging forms of work, so it is important that the instructor has confidence in his own professionalism. This study used qualitative research methods. The collecting of data was carried out by two group interviews, a total of six trained employees participated. To collect background material the city's substance abuse experts and a private entrepreneur in charge of the training were also interviewed. The content of the interviews is divided into three main categories: the personal significance of the training, the significance to the team and the transition to practice. The personal significance section describes workers' experiences of the impact of training to self-knowledge, coping at work and professional growth. The importance for the team includes working methods and findings related to the atmosphere at work. Practical training in the transition section is divided into team-related factors, factors related to clients and other factors. Based on the findings, it appears that the training has been of significant benefit to many workers and those working communities. The interviewees highlighted how their skills, courage and confidence in guiding teams have improved. With the training, motivation and wellbeing at work has improved and the operational lines of the guidance have been clarified. Particular emphasis seemed to be placed on training in closed process groups, where those who were interviewed felt they had received a number of benefits for themselves as workers and as individuals in general. Through first-hand experience in the group the workers realized how a well functioning group can provide an opportunity for growth and healing. In both work units the workers considered it important that as many employees as possible would have the same training in guiding groups. In this way, the working methods and procedures are more consistent and transparent. In addition, the fact that the group should preferably have two instructors was considered important. Guiding a group alone can be demanding, and one is not able to talk to another worker about personal feelings, successes and failures once the group has finished. As a further study it would be interesting to find out how the substance abuse clients experience the importance of discussion groups. For the development of group activities it would be important to identify the clients' experiences and modify the operation to a more client-oriented direction. The discussion of the study aims at presenting ideas related to group counseling and training adopted in substance abuse work as well as factors related to the process of preparing the theses

Psykiatrisen potilaan kohtaaminen sisätautiosastolla

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää hoitotyön laatua psykiatrisen potilaan kohtaamisen ja hoitamisen osa-alueella. Tutkimuksen tavoitteena oli perehtyä psykiatrisen potilaan hoidon haasteisiin sisätautiosastolla, kartoittaa hoitohenkilöstön ajatuksia ja kokemuksia psykiatrisen potilaan kohtaamiseen ja hoitamiseen liittyen ja selvittää eri kehittämistarpeita kyseisellä sisätautiosastolla psykiatrisen potilaan hoitoon liittyen Tutkimus tehtiin yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa. Tutkimus suoritettiin eräällä sisätautiosastolla kyselylomakkeilla huhti- toukokuussa 2014. Kyselylomakkeita toimitettiin osastolle 20 kappaletta ja 18 palautettiin vastattuina eli vastausprosentiksi muodostui 90. Tutkimuksessa selvitettiin hoitajien koulutustarvetta osa-alueittain. Osa-alueina olivat psykiatriset sairaudet, psykiatrisen potilaan kohtaaminen, psykiatrisen potilaan hoito sekä psykiatrisen potilaan lääkehoito. Tutkimustulosten mukaan hoitajat kokivat omaavansa liian vähän tietoa psykiatrisen potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta. Tutkimuksen mukaan suurin osa koki tarvitsevansa lisäkoulutusta yhdellä tai useammalla osa-alueella. Vastaajista vain yksi oli jokseenkin eri mieltä lisäkoulutuksen tarpeesta. Suurin osa koki tarvitsevansa erityisesti lisää tietoa potilaan kohtaamisesta, masennuksesta, suicidaalisuudesta, psykoottisuudesta ja lääkehoidosta. Kehittämisehdotuksina esiin nousivat seuraavat sisällöt: hoitajat toivovat enemmän aikaa psykiatrisen potilaan hoitoon ja keskusteluun, enemmän hoitajien välistä keskustelua sekä jälkipuintia vaikeista hoitotilanteista ja vaikeista potilaista. Kehittämisehdotuksena ilmeni myös, että psykiatrisen potilaan jatkohoitoon kiinnitettäisiin enemmän huomiota.The purpose of this thesis was to figure out the experiences and thoughts of nurses when encountering and treating a psychiatric patient at the medical ward. The goal of the research was to figure out the possible educational and developmental require-ments and improve nursing for the nurses in that ward. The research was made in co-operation with Satakunnan sairaanhoitopiiri. The re-search was carried out in one medical ward with questionnaires in April and in May of 2014. 20 copies of the questionnaires was delivered to the ward from which 18 copies was returned with answer which means the answer rate was 90%. In the research we figured out the educational needs of nurses by categories. The categories were psychiatric diseases, encountering a psychiatric patient, treating a psychiatric patient and the medication for a psychiatric patient. According to the re-search results the nursing staff felt they did not have enough information when it comes to comprehensive treatment of a psychiatric patient. According to the research most of the answers were a totally or somewhat agreed that they require additional education in one or more categories. From the nurses’ only one somewhat disagreed with the requirement for additional education. Most of the nurses especially wished for more knowledge on psychiatric patient medication, how to recognize depression or suicidal attentions, how to encounter a psychiatric patient

Unelma Alpeilla : Omakuva henkilökuvadokumenttielokuvan keinoin

Opinnäytetyöni kertoo omakuvateoksen tekemisen vaiheista ja siitä syntyvästä kokemuksesta. Tarkastelen sitä millaista on tehdä omakuvateos henkilökohtaisen dokumenttielokuvan keinoin. Aluksi pohdin omakuvateoksen määritelmää ja henkilökohtaista merkitystä historian taiteilijoilla sekä nykyajassa. Käyn myös läpi millainen elokuvagenre henkilökuvadokumentti on ja miten se eroaa fiktiivisestä elokuvakerronnasta. Seuraavissa kappaleissa pureudun tarkemmin siihen millainen prosessi Unelma Alpeilla – projekti on omasta henkilökohtaisesta näkökulmasta. Tärkeintä työssäni on kokonaisvaltainen henkinen kokemus ja ajatukset joita omakuvaprojektin teko luo. Kerron myös siitä miten lopputuloksena syntynyt henkilökuvadokumenttielokuva Unelma Alpeilla on syntynyt ja mitä se on minulta henkilökohtaisesti vaatinut. Pyrin vastaamaan kysymykseen; opinko itsestäni jotakin uutta omakuvaa tehdessä.This thesis described the phases of making a self-portrait and the overall experience of making it. All this was considered by the means of a portrait documentary. The thesis first pondered the definition of a self-portrait and then discussed the personal meaning of it for artists throughout the history and nowadays. The study also tried to answer the question on the type of genre of a portrait documentary, and how it differs from a fiction film. The later chapters of the thesis described the process of making the self-portrait documentary A Dream in the Alps, from the personal point of view of the writer. The most important aspect in the project and study was the mental experience and the thoughts developed on the way. The thesis also explained what it personally required of me to accomplish the documentary project. The goal was to answer the question about how making a self-portrait would change me as a person or would it teach me something new about myself

"Nyt viesti kulkee" : ICF- luokitukseen perustuvan asiakaspalautelomakkeen kehittäminen terapiaprosessin asiakaslähtöisyyden arviointiin

Opinnäytetyössä kehitettiin avoterapian asiakaspalautelomake, jonka perustana oli ICF-luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health). Opinnäytetyönä toteutetun kehittämistutkimuksen tavoitteena oli kehittää laadukas asiakaspalautelomake, jonka avulla kerättiin asiakkailta tietoa toteutuneista terapioista. Tarkoituksena oli palautelomakkeen avulla nostaa esiin asiakkaan näkökulma siitä, miten terapiaprosessi on edennyt ja onko terapia vastannut asiakkaan tarpeita. Toimeksiantajana oli Turussa sijaitseva Villa Vekara ja tutkimuskohteena olivat sen fysio-, puhe- ja toimintaterapiapalvelut. ICF-luokitus on WHO:n määrittämä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Sen osa-alueilla kuvataan yksilön toimintakykyä, sitä määritteleviä tekijöitä ja vaikutuksia yksilön elämässä. ICF toimii viitekehyksenä Kelan järjestämissä terapioissa. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen standardin (2015) tavoitteena on varmistaa, että Kelan terapioissa otetaan huomioon asiakkaan tarpeet ja oikeudet. Kehittämissykli käynnistettiin palautelomakkeen suunnittelulla sen jälkeen, kun teoreettinen viitekehys oli määritelty. Myöhemmin lomake pilotoitiin Villa Vekaran avoterapia-asiakkailla. Pilotoinnin yhteydessä kerättiin myös tietoa lomakkeen toimivuudesta. Saatujen tietojen pohjalta lomaketta muokattiin selkeämpään ja asiakaslähtöisempään suuntaan ja uudella lomakkeella suoritettiin toinen pilotointi. Laadullista aineistoa analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia. Lomaketta onnistuttiin kehittämään toimivammaksi toiseen pilotointiin ja asiakkaiden merkityksellisinä pitämiä asioita ja näkökulmia onnistuttiin tuomaan esille monipuolisesti. Opinnäytetyön tuotoksena on avoterapian asiakaspalautelomakepohja, jota voidaan vielä tarvittaessa kehittää. Asiakaspalautelomakkeen jatkokehittäminen tulisi tehdä tutkimuskohde ja siihen liittyvä ilmiö huomioiden.An outpatient rehabilitation customer feedback form was designed for the thesis, and this was based on the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). The aim of the thesis, which was executed as the design research, was to design a qualitative customer feedback form. With the feedback form the information was collected from the customers of the actualized therapies. The purpose was to bring up the customer’s voice with the feedback form, how the therapy process had proceeded, and did the therapy corresponded with the customer’s necessities. The mandator of the thesis was the Villa Vekara which is located in Turku and the subjects were their physio therapy, speech therapy and occupational therapy services. International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) is a classification determined by WHO. Individual's ability to function and the determinant's of function and the impact on the individual's life are illustrated in the sections of the ICF. The ICF functions as the framework in the therapies organized by the Social Insurance Institution (Kela). The demanding medical rehabilitation standard (2015) has been made to ensure that the therapies of Kela respect the needs and rights of the customer. The planning of the feedback form was started by the design cycle after the theoretical framework was defined. Later the feedback form was piloted by the Villa Vekara’s outpatient rehabilitation service customers. Also during the piloting there was collected information about the usability of the feedback form. On the grounds of the collected information the feedback form was adjusted towards a clearer and more client-oriented way. The second pilot was performed with the new feedback form. The qualitative material was analysed by using the analysing methodology. The feedback form was designed into a more functional form for the second pilot and the meaningful things and views for the customers was brought out in multiple ways. The output of the thesis is the feedback form base, which can still be designed further if necessary. The continuation of the designing of the customer feedback form should be made by considering the subject and the phenomenon connected to the subject

New Levels of Climate Adaptation Policy: Analyzing the Institutional Interplay in the Baltic Sea Region

International policy development and expected climate change impacts such as flooding, landslides, and the extinction of sensitive species have forced countries around the Baltic Sea to begin working on national climate adaptation policies. Simultaneously, the EU is building both a central and a macro-regional Baltic Sea-wide adaptation strategy to support national policy developments. However, it yet remains unclear how these EU strategies will complement each other or national policies. This article analyzes the constraints and opportunities presented by this new institutional interplay and discusses the potential of the forthcoming EU strategies to support national policy. It does so by mapping how adaptation is institutionalized in two case countries, Sweden and Finland, and is organized in the two EU approaches. The vertical institutional interplay between scales is analyzed in terms of three factors: competence, capacity, and compatibility. Results indicate institutional constraints related to: risks of policy complexity for sub-national actors, an unclear relationship between the two EU approaches, an overly general approach to targeting contextualized climate change vulnerabilities, and a general lack of strategies to steer adaptation. However, there are also opportunities linked to an anticipated increased commitment to the national management of adaptation, especially related to biodiversity issues.Peer reviewe

How to assess sustainability transformations: a review

Peer reviewe

Point Source Extraction with MOPEX

MOPEX (MOsaicking and Point source EXtraction) is a package developed at the Spitzer Science Center for astronomical image processing. We report on the point source extraction capabilities of MOPEX. Point source extraction is implemented as a two step process: point source detection and profile fitting. Non-linear matched filtering of input images can be performed optionally to increase the signal-to-noise ratio and improve detection of faint point sources. Point Response Function (PRF) fitting of point sources produces the final point source list which includes the fluxes and improved positions of the point sources, along with other parameters characterizing the fit. Passive and active deblending allows for successful fitting of confused point sources. Aperture photometry can also be computed for every extracted point source for an unlimited number of aperture sizes. PRF is estimated directly from the input images. Implementation of efficient methods of background and noise estimation, and modified Simplex algorithm contribute to the computational efficiency of MOPEX. The package is implemented as a loosely connected set of perl scripts, where each script runs a number of modules written in C/C++. Input parameter setting is done through namelists, ASCII configuration files. We present applications of point source extraction to the mosaic images taken at 24 and 70 micron with the Multiband Imaging Photometer (MIPS) as part of the Spitzer extragalactic First Look Survey and to a Digital Sky Survey image. Completeness and reliability of point source extraction is computed using simulated data.Comment: 20 pages, 13 Postscript figures, accepted for publication in PAS