Systems Thinking to Understand National Well-Being from a Human Capital Perspective

Well-being has become an important policy goal to replace gross domestic product (GDP) as an indicator of national progress. Several multidimensional metrics and indicators of well-being have been developed mostly based on the four-capital model that includes natural, economic, human and social capital. These multidimensional measures of well-being, however, are highly categorical and lack a systems perspective that focuses on underlying mechanisms of the metrics and the interconnections between them. This study aims at bringing a systems thinking approach to understanding and measuring national well-being, particularly from a human capital perspective. For this purpose, we employ a qualitative systems mapping approach and identify the direct or indirect relationships between the well-being indicators related to human capital. The results show that the human capital system is governed by several reinforcing feedback loops through economic progress, health and life expectancy, which gives a central role to human capital to enhance well-being. There are balancing loops, however, that may have adverse effects on human capital formation and well-being, for instance through migration and ageing. Future studies can focus on the other three subsystems in the four-capital model, and on quantifying the relationships between different dimensions of well-being

Operaatiotaidon ja taktiikan kehitysnäkymät 1980-luvulle

Kirjoittaja toteaa artikkelin johdannossa, että "Operaatiotaidon ja taktiikan kehittymiseen vaikuttavat varsin oleellisesti mm tapahtuva teknillinen kehitys, maan sotilasmaantieteelliset tekijät, taloudelliset mahdollisuudet ja omaksuttu doktriini sekä kansainväliset sopimukset." Lisäksi hän toteaa, että merkittävänä tekijänä operaatiotaidon ja taktiikan kehittymisessä ovat myös viimeisistä sodista saadut kokemukset. "Lähi-idän sotien kokemukset panssarin- ja ilmatorjunnasta heijastuvat ilmeisen selvinä useiden maiden maavoimien tulevissa organisaatioissa." Kirjoittajan mukaan tulevaisuuden operaatiotaidon ja taktiikan kehitysnäkymiä arvioitaessa seuraavalle vuosikymmenelle, "on todettava, että tällä hetkellä on eri maista käytettävissä vasta tiedot siitä välineestä, organisaatiosta, jolla operoidaan ja taktikoidaan. Millaisiksi operaatiotaito ja taktiikka kehittyvät, on paljolti johtopäätösten ja toisaalta käytössä olevan taktiikan tuntemuksen varassa. Kuitenkin voidaan jo nyt todeta, että mitään täysin ratkaisevaa uutta ja yllättävää tuskin tapahtuu."Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan operaatiotaitoon ja taktiikkaan vaikuttavia yleisiä tekijöitä, joita ovat kansainväliset sopimukset, sotilasmaantieteelliset ja taloudelliset tekijät sekä omaksuttu doktriini. Seuraavaksi esitellään lyhyesti kehitykseen vaikuttavia tärkeimpiä teknisiä uudistuksia. Kolmas luku tarkastelee kehityksen yleisten suuntaviivojen puitteissa muun muassa taistelun kuvaa. Seuraavana käsitellään Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton organisaatioiden ja taktiikan erityispiirteitä. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan johtopäätöksineen maavoimien kehittämistä ja joukkojen organisaatioita, varustusta sekä tehtäviä Saksan liittotasavallassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Viimeinen luku sisältää johtopäätöksiä sekä näkökohtia oman organisaatiomme ja taktiikkamme kehittämisessä. Artikkeliin sisältyy liitteinä runsaasti organisaatiokaavioita

A collaborative expert system for group decision making in public policy

In the policy arena, there is high pressure to provide right and quick decisions for problems that are often poorly defined. There is hence an urgent need to support stakeholders in establishing a shared understanding of policy problems and to assist them in the design of potential solutions. Here we propose a formal methodology based on the construction and analysis of system maps, i.e., a graphical representation of the complex interdependencies of all relevant factors that affect the problem under study. Owing to their collaborative design, system maps provide a transparent tool with broad stakeholder acceptance to analyze ill-defined problems in a formal way. The construction of system maps involves expert elicitation to define system components, system boundaries, and interactions between system components, whereas the dynamical system behavior can be approximated by means of system dynamics. Although there is great value in the construction of the system map to enhance the understanding of the problem scenario, we consider this as an intermediate step. The final target is to present the full life-cycle of system maps and assist decision-makers in the entire decision-making process through the construction and analysis of system maps, i.e., from the understanding of the system behavior, to the definition of objectives and constraints, and finally the presentation of feasible solutions. System maps provides us with an effective framework to collect information dispersed over the experts, facilitate mediation, and analyze formally potential pathway solutions, meeting different criteria of optimality

Digitaalisen markkinoinnin mittariston luonti ja suorituskyvyn mittaaminen B2B-yrityksessä : case Eatech Oy

Alati digitalisoituva maailma ja saatavilla olevat uudet markkinoinnin työkalut pakottavat yritykset hyödyntämään digitaalista markkinointia, jotta ne pysyvät mukana kilpailussa. Kuten markkinointia yleensäkin, tulee myös digitaalisen markkinoinnin tehokkuutta sekä tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta mitata. Tässä tutkimuksessa digitaalista markkinointia lähestytään suorituskyvyn mittaamisen näkökulmasta, mikä on ollut tärkeä aihe markkinoinnin tutkimuksessa jo pitkään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa ja analysoida, millaisia vaiheita liittyy digitaalisen markkinoinnin suorituskykymittariston luontiin sekä millaisia haasteita luovia tekijöitä prosessissa tulisi huomioida. Lisäksi luodaan ymmärrystä digitaalisen markkinoinnin mittarien yhteydestä liiketoiminnallisiin tavoitteisiin teorian avulla. Tässä tutkimuksessa keskitytään B2B-markkinoinnin kontekstiin, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle markkinoinnin tutkimuksessa verrattuna kuluttajamarkkinointiin. Digitaalisen markkinoinnin mittariston luomisprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä pohjustetaan markkinoinnin mittaamista koskevan kirjallisuuden avulla. Aluksi tutustutaan mittaamisen ajureihin sekä käsitellään markkinoinnin suorituskyvyn ja yrityksen suorituskyvyn yhteyttä. Tämän jälkeen edetään mittaamiseen vaikuttaviin kontekstisidonnaisiin tekijöihin, mittariston laatuvaatimuksiin sekä KPI-mittareihin ja mittariston hierarkiaan. Lopuksi käsitellään digitaalisen markkinoinnin erityispiirteitä ja siihen liittyviä haasteita erityisesti B2B-yrityksissä. Teoreettinen viitekehys perustuu markkinoinnin suorituskyvyn ja yrityksen suorituskyvyn yhteyteen, joka voidaan todentaa markkinoinnin mittaamisen avulla. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksen strategiaa noudattaen, ja tutkimuksen kohdeyritykseksi valittiin IT-alan asiantuntijayritys Eatech Oy. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla yrityksen avainhenkilöitä, havainnoimalla sekä muista lähteistä, kuten asiantuntijablogeista. Aineistoa analysoitaessa huomattiin, että yrityksen konteksti vaikuttaa merkittävästi mittariston luomiseen, ja tulokset kohdistettiin erityisesti kyseisen yrityksen kontekstiin. Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin mittariston luomisprosessin vaiheiksi tarpeen tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, mittarien valinta, mittaamisen aloittaminen, arviointi ja toiminnan jatkuva optimointi. Prosessiin vaikuttaviksi haasteita luoviksi tekijöiksi tunnistettiin markkinoinnin ja myynnin rajapinta, yrityksen toimintatapojen muuttaminen, yrityksen panoksiin eli resursseihin ja markkinointiaktiviteetteihin liittyvät tekijät, yrityksen tuottoihin eli markkinoinnin ja yrityksen suorituskykyyn liittyvät tekijät sekä mittariston taipumus vääristää asioita. Haasteet voidaan tiivistää mittariston luotettavuuden varmistamiseen ja mittaamiseen sitouttamiseen. Tutkimuksen tuloksista onnistuttiin johtopäätöksinä luomaan uutta tietoa kontekstisidonnaisuudesta mittariston rakentamisprosessissa. Lisäksi tunnistettiin markkinoinnin ja myynnin tiedonjaon sekä intuition merkitys mittaamisen kontekstissa

Foreign Direct Investment in Russia: Stakeholders' Views and Perceptions

Volumes of foreign direct investments (FDI) are growing steadily, however, transition economies, such as Russia, are attracting only a minor share of FDI despite of available potentials. Risk aversion is one of the reasons influencing decision-making processes of FDI investors. This paper reviews existing objective and subjective risks, which impact decisions regarding FDI. The results of the paper are based on the extensive dialogue with stakeholders from Austria, Germany and Japan on the risks for FDI in Russia as well as on the outcomes of the discussions on barriers for trade in frames of the workshop, which brought together Russian and European stakeholders. The results show that political, regulatory, revenue, currency and operational risks within the economy of Russia are perceived by FDI investors from different sectors such as construction, financing, automotive and other industries as being the most likely and probable risks for FDI in Russia. The majority of investors perceive political risks as a greater barrier for investment in Russia. These perceptions are influenced by existing asymmetries on the market and the political decision-making dominance over business environment. Our results support existing evidence on impacts of uncertainties connected with political and regulatory risks for FDI in Russia. However, we did not find evidence that these risk perceptions were affected by creation of the Eurasian Customs Union, neither in positive nor in a negative way. The results suggest that significant progress was already done by improving investment climate in Russia but further efforts are also needed on addressing regulatory risks such as dealing with construction permits, protecting minority investors or simplifying customs regulations, as well as addressing existing market asymmetries

Kestävän henkilöliikenteen toimintaedellytykset pandemioiden aikana

Tässä selvityksessä käsitellään kestävän henkilöliikenteen toimintaedellytyksiä pandemioiden aikana. Pandemia on poikkeustila, joka muuttaa yhteiskunnan toimintoja väliaikaisesti, mutta pandemioilla voi olla myös pitkäkestoisia vaikutuksia. Nykyinen COVID-19 -pandemia on vaikuttanut kestävän henkilöliikenteen toimintaympäristöön, ja sillä voi olla vaikutusta myös pitkän aikavälin kehityskulkuihin. Tässä selvityksessä on esitelty sekä aiheeseen liittyviä tietotarpeita että toimenpiteitä, joiden avulla kestävän henkilöliikenteen pandemiaresilienssiä voitaisiin parantaa. Erityisenä huomion kohteena on pandemia-ajan liikkumisen ja päästövähennystavoitteiden välinen problematiikka. Selvityksessä luodaan katsaus siihen, miten henkilöliikenteen pandemiaresilienssiä voitaisiin kehittää entistä kestävämpään suuntaan. Henkilöliikenteen pandemiaresilienssin parantamiseen on tunnistettavissa useita erilaisia ratkaisumalleja. Tässä selvityksessä esitetyille ratkaisuille yhteistä on joustavuuden lisääminen ja tiedontuottamisen parantaminen. Pandemiatilanteessa erityisesti ajantasaisen tiedon tarve korostuu. Liikenteen toimialan joustavuus tarkoittaa moniulotteista mukautumiskykyä uuteen toimintaympäristöön. Joustavuutta voidaan pyrkiä lisäämään muun muassa edistämällä kestävien kulkutapojen vaihtoehtoja, sekä tarjoamalla yksilöllisempiä joukkoliikenteen palveluja

Nuoren jääkiekkoilijan motivaation yhteys harrastuksen lopettamiseen sekä vanhempien tuen ja painostuksen yhteys urheilijan motivaatioon

Aim. According to earlier research, motivation is closely related to many issues in sports, such as success, enjoyment, persistence and intensity. The self-determination theory (SDT) was chosen as the theoretical framework of the present study. According to the SDT, motivation is divided into intrinsic motivation, extrinsic motivation and amotivation. In the present study, an attempt was made to examine the effects of motivation on dropout from organized ice hockey among adolescent boys. In addition, the purpose was to examine the effects of motivation on success in ice hockey and how parental support and pressure affect players' motivation. Method. Participants (n=671) of the study consisted of 14- and 15-year-old boys participating ice hockey. They completed a survey questionnaire which included Sport Motivation Scale (SMS) and Parental Involvement Sport Questionnaire (PISQ). The player license information was collected from the Finnish Ice Hockey Association. Motivational profiles were developed using cluster analysis. In order to examine motivational differences and differences among parental involvement in clusters, the Kruskal-Wallis test was conducted. Results and conclusion. Based on cluster analysis, four different motivational subgroups were identified: 1) high amotivation, 2) low intrinsic and extrinsic motivation, 3) high intrinsic and extrinsic motivation and 4) high intrinsic motivation. The participants in group 1 were more likely to drop out from ice hockey and were less successful than the participants in other groups. When it comes to parental involvement, the participants in group 4 reported more support from parents than the participants of groups 1 and 2. The participants in group 4 also reported less pressure from parents than the participants in other groups. The present findings appear to support previous research on the role of motivation in the prediction of dropout. The current findings highlight the importance of supporting young athletes' motivation for their sport participation. It is recommended that the sport practitioners should invest more on supporting especially the development of athletes' intrinsic motivation.Tavoitteet. Motivaation on havaittu olevan yhteydessä moniin asioihin urheiluharrastuksessa, kuten menestymiseen lajissa, harrastamisesta nauttimiseen sekä liikunnan määrään ja intensiteettiin. Itsemääräämisteoriaa on urheilupsykologisessa tutkimuksessa pidetty tarkoituksenmukaisena viitekehyksenä tutkimaan urheilijoiden motivaatiota, ja se valittiin myös tämän tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi. Teorian mukaan motivaatio käsitetään jatkumona, jossa motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon sekä amotivaatioon. Tässä tutkimuksessa päätavoitteena oli selvittää nuorten jääkiekkoilijoiden motivaation yhteyttä harrastamisen lopettamiseen. Lisäksi tarkasteltiin motivaation yhteyttä lajissa menestymiseen sekä urheilijan vanhempien suhtautumisen yhteyttä nuoren motivaatioon. Menetelmät. Tutkimuksen otos (n = 671) koostui 14- ja 15-vuotiaista jääkiekkoa pelaavista pojista. Aineisto kerättiin kyselylomakkeiden sekä Jääkiekkoliitolta saatujen lisenssitietojen avulla. Motivaatiota mitattiin Sport Motivation Scale (SMS) -mittarin ja vanhempien suhtautumista Parental Involvement Sport Questionnaire (PISQ) -mittarin avulla. Motivaatioprofiilit muodostettiin ryhmittelyanalyysia käyttäen. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin Kruskal-Wallisin testillä. Tulokset ja johtopäätökset. Ryhmittelyanalyysin avulla luotiin neljä motivaatioprofiilia, jotka olivat amotivoituneet, alhaisesti motivoituneet, korkeasti motivoituneet sekä sisäisesti motivoituneet. Tutkimuksessa havaittiin, että amotivoituneiden ryhmään kuuluneet pelaajat lopettivat harrastamisen muita todennäköisemmin ja menestyivät lajissa muita huonommin. Vanhempien osoittaman tuen ja painostuksen osalta havaittiin, että sisäisesti motivoituneiden ryhmässä saatiin vanhemmilta enemmän tukea kuin alhaisesti motivoituneiden sekä amotivoituneiden ryhmässä. Vastaavasti sisäisesti motivoituneiden ryhmässä koettiin vanhemmilta vähemmän painostusta kuin muissa ryhmissä. Tulokset vahvistavat aiempaa tutkimustietoa motivaation yhteydestä harrastamisen lopettamiseen. Tutkimustulokset tuovat esiin motivaation keskeisen roolin urheiluharrastuksen jatkuvuuden kannalta sekä antavat tietoa siitä, miten eri toimijat kykenevät toimimaan tavalla, joka edistää erityisesti sisäisen motivaation kehittymistä urheilun parissa

Scenario-based portfolio model for building robust and proactive strategies

In order to address major changes in the operational environment, companies can (i) define scenarios that characterize different alternatives for this environment, (ii) assign probabilities to these scenarios, (iii) evaluate the performance of strategic actions across the scenarios, and (iv) choose those actions that are expected to perform best. In this paper, we develop a portfolio model to support the selection of such strategic actions when the information about scenario probabilities is possibly incomplete and may depend on the selected actions. This model helps build a strategy that is robust in that it performs relatively well in view of all available probability information, and proactive in that it can help steer the future as reflected by the scenarios toward the desired direction. We also report a case study in which the model helped a group of Nordic, globally operating steel and engineering companies build a platform ecosystem strategy that accounts for uncertainties related to markets, politics, and technological development

Organizational Resilience – How Do You Know If Your Organization Is Resilient or Not?

There are two principle ways to approach resilience measurement; either to try to collect information about as many functions as possible in an organization or to use an indicator that will reflect how an organization is going to manage an unexpected event. I will describe both approaches and make a recommendation of their applicability to different situations

Luontosuhteen rakentuminen Euroopan unionin vihreissä strategioissa

Tiivistelmä. Luonnon ja yhteiskunnan välisen suhteen tarkastelu on yksi tapa pyrkiä ymmärtämään 2000-luvun moniulotteista ekologista kriisiä. Tässä tutkielmassa luonnon ja yhteiskunnan välinen suhde ymmärretään semioottiseksi ja materiaaliseksi rakennelmaksi, jolloin luontosuhteen tarkastelussa ovat olennaisia niin luontoon liitettävät merkitykset kuin yhteiskunnallinen materiaalinen käytäntö. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu luontosuhteelle olennaisten aatesuuntausten erittelyn kautta, jossa kuvataan samalla eurooppalaisen modernin kehittymistä. Tutkielman tarkoitus on selvittää poliittisten strategiadokumenttien kautta, minkälaisista tekijöistä Euroopan unionin luontosuhde rakentuu, ja sisältyykö strategiadokumentteihin luontosuhteen muutosta. Tutkielman aineisto koostuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta ja sen kolmesta alastrategiasta. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on Euroopan unionin pitkän tähtäimen ekologinen kasvustrategia, jonka on tarkoitus tehdä Euroopasta muun muassa maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa. Strategioita tarkastellaan pitkälti Norman Faircloughin (1992) muotoileman diskurssianalyysin kautta. Diskurssianalyysilla pyrin tarkastelemaan luontoon liitettäviä merkityksiä ja diskurssin kautta välittyvää luontoon kohdistuvaa toimintaa, sekä dokumenttien välittämää muutosta. Tutkielman keskeisissä tuloksissa käy ilmi, että Euroopan unioni käsittää luonnon modernille ominaisesti ihmisen toiminnan kohteeksi sekä olennaisesti resurssiksi. Luonnon resurssiolemus on EU:n strategioissa sen tärkein ominaisuus. Euroopan unionin luontosuhde rakentuu ennen kaikkea taloudellisen järkeilyn ja luonnollisen maailman hallinnan kautta. ’Taloudellinen’ ohjaa luontoon kohdistuvaa inhimillistä toimintaa, ja luontoa pyritään integroimaan osaksi yhteiskunnallista todellisuutta etenkin talouden kautta. Euroopan unioni luo ja ylläpitää strategioissaan vahvaa uskoa luonnon hallinnan mahdollisuuteen, jossa ekologinen kriisi on osaltaan ratkaistavissa luonnon ohjaamisen kautta. Strategioista paljastuu, että Euroopan unionin luontosuhde rakentuu yhä ekomodernisaation asettaman kehyksen päälle. Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma ei sisällä rakenteellista muutosta luonnon ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen, vaan strategioissa esiintyvä muutos on määrällistä, temporaalista ja teknisluontoista