An Argument Against the Possibility of Gettiered Beliefs

In this paper, I propose a new argument against Gettier’s counterexamples to the thesis that knowledge is justified true belief. I claim that if there is no doxastic voluntarism, and if it is admitted that one has formed the belief that p at t1 if, at t0, one would be surprised to learn or discover that not–p, it can be plausibly argued that Gettiered beliefs simply cannot be formed

Symmetry-breaking phase transition in a dynamical decision model

We consider a simple decision model in which a set of agents randomly choose one of two competing shops selling the same perishable products (typically food). The satisfaction of agents with respect to a given store is related to the freshness of the previously bought products. Agents select with a higher probability the store they are most satisfied with. Studying the model from a statistical physics perspective, both through numerical simulations and mean-field analytical methods, we find a rich behaviour with continuous and discontinuous phase transitions between a symmetric phase where both stores maintain the same level of activity, and a phase with broken symmetry where one of the two shops attracts more customers than the other.Comment: 13 pages, 6 figures, submitted to JSTA

La bestia de las diagonales de Néstor Ponce, ou l’obsession faite écriture

International audienceDans La bestia de las diagonales, de l’écrivain argentin Néstor Ponce, les personnages évoluent dans un décor qui devient très vite le maître du jeu : le cadre – la ville de La Plata – et l’époque – le dix-neuvième siècle –, loin de ne constituer qu’une simple toile de fond, participent activement à l’élaboration de l’énigme. Les meurtres auxquels est confronté le héros sont pour lui des signes révélant que, dans cette Argentine du dix-neuvième siècle, quelque chose ne fonctionne pas. Cette imbrication de l’intrigue policière et de l’Histoire argentine est mise en place par un ingénieux jeu d’écriture, dont le but est de manipuler le lecteur. Celui-ci, tenu en haleine jusqu’à la fin du récit, est programmé pour ne pas voir l’évidence : l’auteur des crimes est sans cesse sous son nez

De Luna caliente a Cuestiones interioresOrigen, sentido y sinsentido de la violencia en los relatos policiales de Mempo Giardinelli

International audienceLa exitosa Luna caliente de Mempo Giardinelli, escrita en pleno Proceso, es una obra típicamente policial, que entra, a pesar de su carácter fantástico, en los cánones de la novela negra. En cambio, redactada durante la crisis del 2001, Cuestiones interiores se aparta de estos cánones para utilizar ciertos códigos y referencias del género negro en una novela literariamente muy ambiciosa y formalmente novedosa. Sin embargo, veremos que ambas novelas, con veinte años de distancia, nos proponen en sus distintos lenguajes unas alegorías de la Argentina de su tiempo. Pero sobre todo, veremos que, finalmente, la violencia presente en Luna caliente parece resurgir de otro modo, después de una larga acumulación que nos lleva desde los años de la Dictadura, hasta la crisis del 2001.Luna caliente, publié en 1983 pendant le «Proceso de reorganización nacional », est un polar qui, malgré la présence du fantastique, respecte les lois du genre noir. Tel n’est pas le cas de Cuestiones interiores qui, rédigé pendant la crise de 2001, s’éloigne des principes canoniques du genre pour en utiliser quelques codes et références au sein d’un roman littérairement très ambitieux et novateur dans sa forme. Cependant, malgré leurs vingt années d’écart, les deux romans nous proposent, chacun dans son langage propre, des allégories de l’Argentine contemporaine : nous verrons qu’un fil se tisse entre les deux romans, dans la mesure où la violence présente dans l’Argentine de la Dictature de Luna caliente semble resurgir autrement, après une longue accumulation, dans l’Argentine des années 2001

Some perplexities about Peirce’s “skeleton ideas”

In seven paragraphs written in 1893, Peirce puts forward a puzzling and thought-provoking claim about the role of rather mysterious “skeleton-sets” in processes of association of ideas: all association of ideas, either by resemblance or by contiguity, requires and involves “skeleton sets”, whose iconic dimension is necessary for these processes to take place. Because it relates to the question of the nature and mode of the existence of ideas, to that of the role of icons in thought, and to that of the content of concepts, this thesis is clearly of great importance for Peirce’s philosophical system. In this paper, I would like to examine two questions: (1) what is the justification of Peirce’s claim that “skeleton-sets”, or “skeleton ideas”, are necessary for an association of ideas – by resemblance or by contiguity – to take place in one’s mind? (2) Is this claim compatible with Peirce’s philosophical system

Impacts of human activities on bats in the boreal forest

Human activities can negatively impact biodiversity, including bats, leading to excessive mortality, population declines and potentially species extinction. Amongst these threats, wind power and light pollution are both known to affect bats when foraging, commuting, or roosting. This can have consequences on species presence at a local scale, but when cumulative impacts from all wind turbines and artificial lighting sources, consequences are greater on species’ survival. As the dominating boreal forest is of great importance for Finnish bats, especially during the summer and its permanent twilight, I investigated how wind turbines and artificial lighting could affect the presence and activity of bats in this habitat. This choice was motivated by the vast proportion of wind turbines being built there at the moment, and the general increase in the use of artificial lighting at night. The final reason is that there is no data on the impacts of artificial lighting and wind power on bats in the country. I monitored bat acoustic activity at several wind farms located in forest and observed that the presence of bats increased when getting away from wind turbines, for both Eptesicus nilssonii and Myotis spp. The range of this repelling effect was estimated at 800 m for the former species, and more than 1,000 m for the latter. This avoidance of wind turbines and their surroundings could mean a loss of commuting and foraging habitats for bats. The reasons behind this phenomenon are not understood but could be explained by the changes in landscape consequent of the construction of turbines in the forest, or the consequences of these changes on insects. Regarding light pollution, I set up flood lights in the forest and recorded bat activity to assess the effect on E. nilssonii and Myotis spp. The response of the latter was negative towards flood lights, with significantly lower presence at lit sites than dark sites. The observed response of E. nilssonii was also negative, but not significantly, and could be explained by the absence of UV emission by the flood lights, that would fail to attract insects. In this thesis, I showed that wind power and light pollution have negative impacts on the presence of bats in Finland. At a local scale, the existence of wind turbines or artificial lighting will shape the presence of E. nilssonii and Myotis spp. When looking at the cumulative impacts of all wind turbines and artificial lighting in Finland, but also other sources of disturbance such as roads or power lines, we could see a considerable part of the country’s total area being affected, i.e., being avoided by bats. Therefore, I recommend better consideration of bats in wind power projects and in the use of artificial lighting. More globally, I recommend that the actual impacts of wind power on bats – including fatalities - in the country to be assessed, and the use of artificial lighting to be reevaluated, as renewable energy and energy sobriety are both key components for our transition to sustainability.Ihmistoiminnan vaikutukset lepakoihin pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Ihmistoiminnalla voi olla haitallinen vaikutus monimuotoisuuteen, kuten lepakoihin, ja se voi johtaa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, eliöiden kantojen pienenemiseen ja mahdollisesti lajien sukupuuttoon. Esimerkiksi tuulivoiman tuotannolla ja keinotekoisella valolla tiedetään olevan vaikutusta lepakoiden saalistamiseen, liikkumiseen ja päiväpiilojen käyttöön. Tällä voi olla vaikutusta lepakoiden esiintymiseen paikallisella tasolla, mutta kokonaisvaikutukset voivat uhata koko lajin olemassaoloa. Boreaalinen metsä vallitsevana luontotyyppinä on lepakoille erittäin tärkeä, erityisesti kesällä valon määrän lisääntyessä, ja tästä syystä tutkin miten tuulivoimatuotanto ja keinotekoinen valo vaikuttavat lepakoihin metsissä. Valintaani vaikuttivat tämänhetkinen tuulivoimarakentamisen lisääntyminen, sekä yleisesti lisääntynyt keinotekoisen valon määrä. Tärkeimpänä syynä on kuitenkin se, että tuulivoiman ja keinotekoisen valon vaikutuksista lepakoihin ei ole maassamme tutkittua tietoa. Havainnoin lepakoiden ääniaktiivisuutta useilla metsäisillä tuulivoima-alueilla ja huomasin pohjanlepakon (Eptesicus nilssonii) sekä siippalajien (Myotis spp.) aktiivisuus lisääntyi etäännyttäessä tuulivoimaloista. Tämä karkotusvaikutus näkyi pohjanlepakolla 800 metrin päähän, ja siipoilla vielä yli kilometrin etäisyydellä. Tämä tuulivoimaloiden ja niiden välittömän ympäristön välttely voi johtaa lepakoiden muutto- ja saalistusalueiden vähentymiseen. Ilmiön syyt eivät ole tiedossa, mutta sitä voidaan selittää tuulivoiman rakentamisesta johtuvissa muutoksissa metsämaisemassa, tai näiden muutosten vaikutuksesta lepakoihin. Valosaasteen vaikutusten tutkimiseksi asetin valonlähteitä metsään, ja äänitin lepakoiden aktiivisuutta selvittääkseni valon vaikutuksia pohjanlepakkoon ja siippoihin. Siippojen vastevalon määrän lisääntymiseen oli negatiivinen, ja niitä esiintyi tilastollisesti merkitsevästi vähemmän valoisilla kuin pimeillä kohteilla. Myös pohjanlepakon vaste oli negatiivinen, mutta ei tilastollisesti merkitsevä, kuten voi olettaa, koska keinotekoinen valonlähde ei sisältänyt UVvaloa eikä näin ollen houkutellut hyönteisiä tutkimuspaikalle. Väitöskirjassani osoitin, että sekä tuulivoimatuotannolla että valosaasteella on negatiivinen vaikutus lepakoiden esiintymiseen Suomessa. Paikallisella tasolla tuulivoimaloiden tai keinovalon läsnäolo muuttaa pohjanlepakon ja siippojen esiintymistä alueella. Kaikkien tuulivoimaloiden ja keinovalon kokonaisvaikutusta tarkasteltaessa, sekä laskettaessa mukaan vielä voimalinjojen ja tieverkoston vaikutukset, voidaan arvioida merkittävän osa Suomen pinta-alasta olevan häiriön kohteena ja näin ollen karkottavan lepakoita. Tästä syystä suosittelen parempaa lepakoiden huomioonottamista tuulivoimaprojekteissa ja keinotekoisen valon käytössä. Laajemmin tarkasteltuna suosittelen että tuulivoiman todelliset vaikutukset lepakoihin, kuten suorat törmäämiskuolemat, tutkittaisiin Suomessa huolellisesti, sekä keinotekoisen valon käyttöä arvioitaisiin uudelleen, sillä uusiutuva energia ja energiatuotannon läpinäkyvyys ovat molemmat avainroolissa kestävän kehityksen siirtymässä