Yliopisto mielikuvina ja merkityksinä

Juuri nyt vannotaan tieteen ja tiedon nimeen, varmaan innokkaammin kuin koskaan aiemmin. Tiede kiinnostaa elinkeino- ja liikemaailmaa. Se kiinnostaa tiedotusvälineitä ja sen myötä yleisöäkin. Lehtien lukijat, television katsojat, internetin käyttäjät ja radion kuuntelijat janoavat vakuuttavia tulkintoja ja neuvoja elämisensä ehdoista. Kysytään, mikä aiheutti reiän otsonikerrokseen, löytyykö parantava lääke aidsiin, uskallammeko syödä geenimanipuloitua ruokaa, aiheuttaako maailman väestönkasvu nälänhätää ja tauteja, miten tasa-arvo toteutuu, miksi nuoriso voi pahoin

Mistä tohtoreita tehdään?

Opetusministeriö on pyytänyt yliopistoja toimittamaan Suomen Akatemiaan tämän vuoden huhtikuun 14. päivään mennessä esitykset nykyisten tutkijakoulujen jatkorahoituksesta sekä uusien perustamisesta. Kyse on aivan keskeisestä tohtorikoulutuksen linjauksesta tuleville vuosille. Neljä vuotta sitten aloittaneet ensimmäiset tutkijakoulut päättyvät tänä vuonna, ja niissä työskennelleet tohtorikandidaatit valmistuvat toivottavasti tavoitteen mukaisesti

Akatemia laajenevissa tehtävissään

Kirja-arvostelu: Hannu Heikkilä: Suomen Akatemian historia III. Kilpailu ja yhteistyö 1983–2003. SKS 2007

Kasvavat odotukset yliopistoja haastamassa

"Ehkä vanhin ja pinttynein näkemys akateemisista ihmisistä on heidän erikoislaatuisuutensa, suora-nainen outoutensa yliopiston ulkopuolisen maailman silmissä. He elävät omissa sfääreissään, ja heillä on usein tänäkin päivänä sekä leveä että korkea otsa, vanhanaikaiset jalkineet ja kimeä nauru." Näin aloittaa Lontoon yliopistossa työskentelevä tutkija Alain de Botton tänä vuonna il-mestyneen artikkelinsa, jossa hän tarkastelee yliopistojen tehtäviä vuosituhannen vaihtuessa. -de Botton kaipaa selvästikin paluuta aikaan, jolloin kukaan ei asettanut kyseenalaiseksi sitä aka-teemisen yhteisön perusaksioomaa, että tieto oikeuttaa itse itsensä ja että sen tuottamiseen tarvi-taan kiireettömyyttä ja aikaa ajatella. Tosin hän itsekin myöntää, että tämä oppineisuuden kulta-aika lähti alamäkeen jo viime vuosisadan alkupuolella

Luottamus ja vastuu tiedeyhteisön elinehtona

Yliopistotutkijan ja -opettajan sekä heidän mukanaan koko tiedeyhteisön elämä on tätä nykyä kuin nuorallatanssia. Tehtävänä on luoda uutta tietoa, etsiä totuutta ja välittää nämä tavoitteet myös opiskelijoille. Tämä ei kuitenkaan enää riitä. Niin meillä kuin muuallakin sekä yksittäisen tutkijan että koko akateemisen yhteisön arvo mitataan yhä enemmän kyvyllä hankkia ulkopuolista rahoitusta. Ajatellaan ja myös edellytetään, että tätä kautta tiedeyhteisö hyödyttää välittömimmin koko kansantalouden kilpailukykyä, hyvinvointia, teollisuutta ja yritystoimintaa sekä tuottaa rahoittajille myös parhaiten voittoa. Samaan hengenvetoon on kuitenkin heti alkuun todettava, että yliopistot sen paremmin Suomessa kuin ulkomaillakaan eivät tule tänä päivänä toimeen ilman ulkopuolista rahoitusta

Chromatin organization regulates viral egress dynamics

Various types of DNA viruses are known to elicit the formation of a large nuclear viral replication compartment and marginalization of the cell chromatin. We used three-dimensional soft x-ray tomography, confocal and electron microscopy, combined with numerical modelling of capsid diffusion to analyse the molecular organization of chromatin in herpes simplex virus 1 infection and its effect on the transport of progeny viral capsids to the nuclear envelope. Our data showed that the formation of the viral replication compartment at late infection resulted in the enrichment of heterochromatin in the nuclear periphery accompanied by the compaction of chromatin. Random walk modelling of herpes simplex virus 1-sized particles in a three-dimensional soft x-ray tomography reconstruction of an infected cell nucleus demonstrated that the peripheral, compacted chromatin restricts viral capsid diffusion, but due to interchromatin channels capsids are able to reach the nuclear envelope, the site of their nuclear egress.Peer reviewe

Human Bone Marrow Adipose Tissue is a Metabolically Active and Insulin-Sensitive Distinct Fat Depot

ContextBone marrow (BM) in adult long bones is rich in adipose tissue, but the functions of BM adipocytes are largely unknown. We set out to elucidate the metabolic and molecular characteristics of BM adipose tissue (BMAT) in humans.ObjectiveOur aim was to determine if BMAT is an insulin-sensitive tissue, and whether the insulin sensitivity is altered in obesity or type 2 diabetes (T2DM).DesignThis was a cross-sectional and longitudinal study.SettingThe study was conducted in a clinical research center.Patients or Other ParticipantsBone marrow adipose tissue glucose uptake (GU) was assessed in 23 morbidly obese subjects (9 with T2DM) and 9 healthy controls with normal body weight. In addition, GU was assessed in another 11 controls during cold exposure. Bone marrow adipose tissue samples for molecular analyses were collected from non-DM patients undergoing knee arthroplasty.Intervention(s)Obese subjects were assessed before and 6 months after bariatric surgery and controls at 1 time point.Main Outcome MeasureWe used positron emission tomography imaging with 2-[18F]fluoro-2-deoxy-D-glucose tracer to characterize GU in femoral and vertebral BMAT. Bone marrow adipose tissue molecular profile was assessed using quantitative RT-PCR.ResultsInsulin enhances GU in human BMAT. Femoral BMAT insulin sensitivity was impaired in obese patients with T2DM compared to controls, but it improved after bariatric surgery. Furthermore, gene expression analysis revealed that BMAT was distinct from brown and white adipose tissue.ConclusionsBone marrow adipose tissue is a metabolically active, insulin-sensitive and molecularly distinct fat depot that may play a role in whole body energy metabolism.</p

Settlement or return : Finnish emigrants (1860-1930) in the international overseas return migration movement

The crucial problem in analyzing the return migration is to find sample areas which will allow results to be reached that are indicative of the nature of the migration for the country as a whole. Many previous studies – in Finland and elsewhere – dealing with the demographic aspects of migration have concentrated on one sample area (a municipality or a group of municipalities in the same area), and on the basis of that material have drawn conclusions for the entire country. However – as can be seen in previous investigations – the migration phenomenon differs greatly from one part of the country to another, which makes it necessary to select many sample areas. The sample areas for the present investigation have been chosen – on various grounds to be explained below – on the basis of the central aims of the study. They are, moreover, only one source of information in this study: on the one hand, they will be complemented by the plentiful other research material available, and on the other, they will be used mainly in a particular section of the investigation (the volume and composition of the return migration). Published originally in Studia Historica 10 by the Finnish Historical Society (ISBN 951-9254-25-0, ISSN 0081-6493).ACKNOWLEDGMENTS I DEFINING THE PROBLEM 1. The State of Research, the Key Concepts, and the Central Questions 2. The Emigration and the Selection of the Sample Areas 3. The Use of the Official Migration Statistics 4. The Use of Original Material, and the Methodological Questions in the Investigation II THE OVERALL SCALE OF THE RETURN MIGRATION 1. Permanent Return 2. Temporary Return 3. Return to Areas Other than the Place of Origin 4. The Duration of the Emigration of Permanent Return Migrants III CYCLICAL FLUCTUATIONS IN THE RETURN 1. Long-Term Cycles 2. Annual Fluctuations 3. Seasonal Variation IV THE SOCIO-ECONOMIC COMPOSITION OF THE RETURN MIGRATION V DEMOGRAPHIC FEATURES OF THE RETURN MIGRATION I. Age 2. Sex 3. Marital Status and Family Emigration VI THE SIGNIFICANCE FOR THE RETURN MIGRATION OF THE HOST AREA 1. The Regions of North America 2. Other Continents (Australia, South America, and Africa) VII THE INDIVIDUAL'S RETURN DECISION 1. Adaptation to the Host Country 2. The Migrants' Own Interpretation of the Reasons for Return VIII READJUSTMENT AFTER THE RETURN 1. Attitudes to the Migration 2. Individual Factors Facilitating or Hindering Readjustment IX THE IMPACT OF THE RETURNING MIGRANTS X FINAL SURVEY: SETTLEMENT OR RETURN IN RELATION TO THE "OLD" AND "NEW" MIGRATIONS APPENDICES

Settlement or Return : Finnish Emigrants (1860–1930) in the International Overseas Return Migration Movement

The crucial problem in analyzing the return migration is to find sample areas which will allow results to be reached that are indicative of the nature of the migration for the country as a whole. Many previous studies – in Finland and elsewhere – dealing with the demographic aspects of migration have concentrated on one sample area (a municipality or a group of municipalities in the same area), and on the basis of that material have drawn conclusions for the entire country. However – as can be seen in previous investigations – the migration phenomenon differs greatly from one part of the country to another, which makes it necessary to select many sample areas. The sample areas for the present investigation have been chosen – on various grounds to be explained below – on the basis of the central aims of the study. They are, moreover, only one source of information in this study: on the one hand, they will be complemented by the plentiful other research material available, and on the other, they will be used mainly in a particular section of the investigation (the volume and composition of the return migration). Published originally in Studia Historica 10 by the Finnish Historical Society (ISBN 951-9254-25-0, ISSN 0081-6493).ACKNOWLEDGMENTS I DEFINING THE PROBLEM 1. The State of Research, the Key Concepts, and the Central Questions 2. The Emigration and the Selection of the Sample Areas 3. The Use of the Official Migration Statistics 4. The Use of Original Material, and the Methodological Questions in the Investigation II THE OVERALL SCALE OF THE RETURN MIGRATION 1. Permanent Return 2. Temporary Return 3. Return to Areas Other than the Place of Origin 4. The Duration of the Emigration of Permanent Return Migrants III CYCLICAL FLUCTUATIONS IN THE RETURN 1. Long-Term Cycles 2. Annual Fluctuations 3. Seasonal Variation IV THE SOCIO-ECONOMIC COMPOSITION OF THE RETURN MIGRATION V DEMOGRAPHIC FEATURES OF THE RETURN MIGRATION I. Age 2. Sex 3. Marital Status and Family Emigration VI THE SIGNIFICANCE FOR THE RETURN MIGRATION OF THE HOST AREA 1. The Regions of North America 2. Other Continents (Australia, South America, and Africa) VII THE INDIVIDUAL'S RETURN DECISION 1. Adaptation to the Host Country 2. The Migrants' Own Interpretation of the Reasons for Return VIII READJUSTMENT AFTER THE RETURN 1. Attitudes to the Migration 2. Individual Factors Facilitating or Hindering Readjustment IX THE IMPACT OF THE RETURNING MIGRANTS X FINAL SURVEY: SETTLEMENT OR RETURN IN RELATION TO THE "OLD" AND "NEW" MIGRATIONS APPENDICES