What makes a government translator tick? : Examining the Finnish government English translators’ perceptions of translator status, job satisfaction and the underlying factors

ABSTRACT As independent topics, translator status and job satisfaction have not attracted very much research before the 2010s. In light of the previous research, the perceptions of translator status have been low among both translators and people outside the profession. At the same time, however, translators would seem to enjoy their work. The present study drew on these apparently inconsistent findings. Consequently, the aim was to examine the perceptions of translator status and job satisfaction among the English translators employed by Finnish government ministries and to map factors underlying these perceptions. The study falls within the scope of the sociology of translation where translation and translators are studied in light of the social context and social phenomena pertinent to the chosen object of study. The main research orientation is that of a case study research design due to the explicit and in-depth focus on a contemporary phenomenon within a clearly defined real-life context. The study is based on two sets of data: the primary set of data was collected through semi-structured individual interviews among the government English translators in 2013 (n=16). The secondary set of data is based on an online questionnaire administered among all government translators in 2014 (n=28). In addition, the sources of research data include statutes, archival records, government reports, statistics, minutes of meetings, and the ministries’ websites and internal instructions. Both the quantitative and qualitative results indicated that translator status in society was perceived to be low by the examined government translators. At the same time, they considered their own translator status at the workplace very high. Some of this difference could be explained based on the status parameters applied in the previous research (income, expertise, visibility, power). However, a thematic analysis of the interview data demonstrated that the government English translators’ perceptions of their personal workplace status was affected by a wide array of other factors, too – such as the level of personal contacts and opportunities for cooperation, work autonomy, and a sense of inclusion and meaningfulness. The government English translators also considered that the level of their job satisfaction was good, that their jobs were characterised by a wide range of job resources and that they were in a position to influence their occupational circumstances through job crafting. The results suggest that qualitative research on translators’ perceptions of translator status and job satisfaction would be useful among different kinds of translator groups, too. Such research could target, for example, work engagement, the sociocognitive processes pertinent to translation, and the role of professional networks. All this would provide wider insight into the factors and mechanisms that determine and shape translators’ status perceptions and job satisfaction and, by doing so, produce new information on the factors that support translators’ physical and psychological wellbeing at work.ABSTRAKTI Kääntäjien työn arvostusta ja työtyytyväisyyttä on tutkittu varsin vähän ennen 2010-lukua. Aiemman tutkimuksen perusteella työn arvostuksen kokemus on ollut heikko sekä kääntäjien itsensä että ammatin ulkopuolisten ihmisten keskuudessa. Samassa yhteydessä on kuitenkin havaittu viitteitä siitä, että kääntäjät nauttivat työstään. Tutkimukseni lähtökohtana ovat olleet nämä keskenään ristiriitaisilta vaikuttavat tulokset. Niiden innoittamana tavoitteenani oli selvittää Suomen ministeriöissä eli valtioneuvostossa työskentelevien englannin kääntäjien käsityksiä työnsä arvostuksesta ja työtyytyväisyydestään sekä kartoittaa näitä kokemuksia selittäviä tekijöitä. Pääasiallinen tutkimusaineisto koostuu valtioneuvoston englannin kääntäjien haastatteluista (n=16). Haastatteluaineistoa täydentää kaikille valtioneuvoston kääntäjille suunnattu kyselytutkimusaineisto (n=28). Lähteinä on käytetty myös säädöksiä, valtioneuvoston raportteja, tilastoja, kokouspöytäkirjoja sekä ministeriöiden verkkosivuja ja sisäisiä ohjeita. Määrällisen ja laadullisen aineiston perusteella voidaan tiivistetysti todeta, että myös tutkimuksen kohteena olleet valtioneuvoston kääntäjät kokivat työnsä yhteiskunnallisen arvostuksen heikoksi – samaan aikaan he kuitenkin kokivat oman työnsä arvostuksen työpaikallaan erittäin korkeaksi. Osa tästä erosta selittyi aiemmissa tutkimuksissa tarkasteltujen tekijöiden avulla (palkkaus, asiantuntijuus, näkyvyys, vaikuttamismahdollisuudet). Haastatteluaineiston temaattinen analyysi kuitenkin osoitti, että valtioneuvoston englannin kääntäjien kokemukseen työnsä arvostuksesta vaikutti myös koko joukko muita tekijöitä, mukaan lukien henkilökohtaiset kontaktit ja mahdollisuudet yhteistyöhön, työn autonomia ja tunne yhteenkuuluvuudesta ja työn merkityksellisyydestä. Valtioneuvoston englannin kääntäjät olivat niin ikään tyytyväisiä työhönsä, ja tätä kokemusta selittävien työn voimavaratekijöiden kirjo oli työn arvostusta määrittävien tekijöiden tapaan varsin laaja. Lisäksi valtioneuvoston englannin kääntäjät katsoivat, että he pystyivät vaikuttamaan työnsä sisältöön ja tekemisen tapoihin. Tutkimukseni tulosten perusteella kääntäjien työn arvostuksen ja työtyytyväisyyden tutkimuksesta olisi hyötyä myös muiden kääntäjäryhmien keskuudessa. Tutkimusta voisi myös laajentaa esimerkiksi työn imun, työn sosiokognitiivisten prosessien sekä ammatillisten verkostojen tarkasteluun. Tämä avaisi laajempaa näkökulmaa kääntäjien työn arvotusta määrittävien ja muokkaavien tekijöiden ja mekanismien selvittämiseen sekä täydentäisi tietoa kääntäjien fyysistä ja psykologista työhyvinvointia tukevista tekijöistä

Kulttuurinen pääoma nuoren aikuisen matkassa : vertaileva tutkimus nuorten eurooppalaisten opiskelijoiden, työssäkäyvien ja työttömien matkailusta

Siirretty Doriast

Kohti ketterää henkilöstötyötä

Työelämä ja liiketoiminta on muuttunut yhä dynaamisemmaksi, ja sitä kuvastaa jatkuva muutos. Organisaatioilta ja henkilöstöltä odotetaan jatkuvaa sopeutumista ja reagoimista ulkoisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Yhä enemmän on alettu puhumaan ketteryydestä osana organisaatioiden toimintaa. Organisaatiot ovat alkaneet aktiivisemmin tavoittelemaan kykyä olla nopeasti mukautuva ja sopeutuva. Alun perin ohjelmistoalalta lähtenyt ketterä toimintamalli on levinnyt myös muille aloille, ja sen toimintaperiaatteita on alettu hyödyntämään monissa eri funktiossa. Nyt myös henkilöstötyössä on alettu puhumaan ketterästä HR:stä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa ketteryyttä henkilöstötyön näkökulmasta. Tutkimuksessa ketteryyttä tarkastellaan ilmiönä ja tavoitteena on ymmärtää ketterän HR:n käsitettä. Tutkimuksen viitekehyksen muodostaa aikaisempi kirjallisuus ketteryydestä, henkilöstötyöstä ja näiden kahden yhteydestä. Ketteryyttä on tutkittu erityisesti organisaation ja henkilöstön näkökulmasta mutta vielä melko vähän henkilöstötyön näkökulmasta. Henkilöstötyön näkökulmasta ketteryyttä lähestytään kahdesta näkökulmasta: miten HR funktiona voi edistää organisaation ja ihmisten ketteryyttä ja miten se voi omaksua omaan toimintaansa ketteryyden periaatteita. Ketteryyden tavoitteena on vastata ja reagoida nopeasti ulkoisessa ympäristössä tapahtumiin muutoksiin, ja siihen tarvitaan ketterästi toimivia ihmisiä. Tutkimusaihetta lähestytään laadullisesta näkökulmasta. Tutkimusaineisto on kerätty haastatteluiden avulla. Kahdeksan yksilöhaastattelun avulla nostetaan esiin eri organisaatioista tulevien haastateltavien näkemyksiä ja ajatuksia aiheesta. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että ketteryys on löytänyt tiensä myös HR:n toimintaan. HR voi edistää henkilöstön ja organisaation ketteryyttä tarjoamalla toimintoja, joiden avulla tuetaan henkilöstön itseohjautuvuutta, hyvinvointia ja jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. HR-funktiot ovat alkaneet omaksua myös omaan toimintaansa ketteriä työkaluja, ja toiminta on ennen kaikkea asiakaslähtöistä ja liiketoiminnan tarpeisiin reagoivaa. Tutkimuksen tulokset myös vahvistavat sen, että ketteryydellä ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä määritelmää, vaan se on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka koostuu monesta eri tekijästä

Maku matkailun kentässä: Kulttuurin kulutus ja sosiaalinen erottautuminen matkailussa

Cultural consumption and distinction among travelers This article scrutinized cultural consumption among tourists. The aim was to examine tourists' cultural consumption patterns and their association with tourists' socioeconomic characteristics. As a theoretical framework two parallel theories combining cultural taste and social distinction were utilized. The first framework reflected bourdieuan views on the role of legitimate culture and its linkage to social hierarchy and distinction between status groups. The second framework was based on the idea of cultural omnivorousness. This theory associates cultural taste with distinction, too, but questions the exclusiveness of legitimate culture thus redefining the linkage between cultural taste and social hierarchy. Cultural consumption patterns were empirically examined with a survey data produced by the ATLAS Cultural Tourism Research Project. The target group of the article was formed of the European tourists in the data (N=6535). Latent class analysis and logistic regression analysis were used as methods of analysis. The results isolated three distinctive groups based on the cultural consumption patterns: the omnivorous, the high culture univorous and the occasional cultural consumers. Socioeconomically, the last two groups were found to resemble to some extent the bourdieuan concept whereas the first group, the omnivorous, was less in line with the theoretical assumptions. All in all, the effects of socioeconomic variables in all three patterns were weaker than are reported in previous studies on cultural taste outside the tourism context. The results indicate that tourism as a social arena where people can escape the norms and expectations... (see the PDF file).This article scrutinized cultural consumption among tourists. The aim was to examine tourists' cultural consumption patterns and their association with tourists' socioeconomic characteristics. As a theoretical framework two parallel theories combining cultural taste and social distinction were utilized. The first framework reflected bourdieuan views on the role of legitimate culture and its linkage to social hierarchy and distinction between status groups. The second framework was based on the idea of cultural omnivorousness. This theory associates cultural taste with distinction, too, but questions the exclusiveness of legitimate culture thus redefining the linkage between cultural taste and social hierarchy. Cultural consumption patterns were empirically examined with a survey data produced by the ATLAS Cultural Tourism Research Project. The target group of the article was formed of the European tourists in the data (N=6535). Latent class analysis and logistic regression analysis were used as methods of analysis. The results isolated three distinctive groups based on the cultural consumption patterns: the omnivorous, the high culture univorous and the occasional cultural consumers. Socioeconomically, the last two groups were found to resemble to some extent the bourdieuan concept whereas the first group, the omnivorous, was less in line with the theoretical assumptions. All in all, the effects of socioeconomic variables in all three patterns were weaker than are reported in previous studies on cultural taste outside the tourism context. The results indicate that tourism as a social arena where people can escape the norms and expectations... (see the PDF file)

Prevalence of high-risk human papillomavirus infection and cancer gene mutations in nonmalignant tonsils

Objectives: To analyze the prevalence of high-risk HPV (human papillomavirus) and genetic alterations in nonmalignant tonsils. Methods: We collected benign fresh tonsillar tissue specimens from 477 patients undergoing tonsillectomy because of chronic tonsillitis or tonsillar hypertrophy in 2012 (Group A, n = 237) and in 2015 (Group B, n = 240). Luminex xMAP technique served to detect E6/E7 DNA from 16 different high-risk HPV types. Tonsillar DNA and peripheral blood leukocyte DNA from the infected individuals were analyzed using Nimblegen SeqCap EZ Comprehensive Cancer Design panel. The panel targets 578 different genes that are relevant in carcinogenesis. HPV negative tonsillar specimens from age-and gender matched individuals were used as controls. All specimens harboring high-risk HPV were analyzed using fluorescence in situ hybridization (FISH). Results: Five of 477 (1.0%) patients tested positive for the following HPV types: HPV16 (two cases), HPV52 (one case), HPV66 (one case), HPV52 and HPV68 (coinfection, one case). FISH analyses showed that the appearance of HPV in specimens infected with HPV 16 was episomal. Benign tonsils infected with high-risk HPV harbored mutations in EP300, NF1, PIK3CA, and RB1 which are considered relevant in the development of HPV-associated head and neck squamous cell carcinoma (SCC). Conclusions: The prevalence of high-risk HPV in nonmalignant tonsils is low. High-risk HPV positive tonsils harbored mutations in genes that are commonly altered in HPV-associated head and neck SCC. The role of these mutations in tonsillar carcinogenesis is an interesting target for future research.Peer reviewe

S-ketamine in patient-controlled analgesia reduces opioid consumption in a dose-dependent manner after major lumbar fusion surgery: A randomized, double-blind, placebo-controlled clinical trial

Background Spinal fusion surgery causes severe pain. Strong opioids, commonly used as postoperative analgesics, may have unwanted side effects. S-ketamine may be an effective analgesic adjuvant in opioid patient-controlled analgesia (PCA). However, the optimal adjunct S-ketamine dose to reduce postoperative opioid consumption is still unknown.Methods We randomized 107 patients at two tertiary hospitals in a double-blinded, placebo-controlled clinical trial of adults undergoing major lumbar spinal fusion surgery. Patients were randomly allocated to four groups in order to compare the effects of three different doses of adjunct S-ketamine (0.25, 0.5, and 0.75 mg ml-1) or placebo on postoperative analgesia in oxycodone PCA. Study drugs were administered for 24 hours postoperative after which oxycodone-PCA was continued for further 48 hours. Our primary outcome was cumulative oxycodone consumption at 24 hours after surgery.Results Of the 100 patients analyzed, patients receiving 0.75 mg ml(-1) S-ketamine in oxycodone PCA needed 25% less oxycodone at 24 h postoperatively (61.2 mg) compared with patients receiving 0.5 mg ml(-1) (74.7 mg) or 0.25 mg ml(-1) (74.1 mg) S-ketamine in oxycodone or oxycodone alone (81.9 mg) (mean difference: -20.6 mg; 95% confidence interval [CI]: -41 to -0.20; P = 0.048). A beneficial effect in mean change of pain intensity at rest was seen in the group receiving 0.75 mg ml(-1) S-ketamine in oxycodone PCA compared with patients receiving lower ketamine doses or oxycodone alone (standardized effect size: 0.17, 95% CI: 0.013-0.32, P = 0.033). The occurrence of adverse events was similar among the groups.Conclusions Oxycodone PCA containing S-ketamine as an adjunct at a ratio of 1: 0.75 decreased cumulative oxycodone consumption at 24 h after major lumbar spinal fusion surgery without additional adverse effects

Interplay of Cultures Studio – Sámi: Architecture that leaves no trace in the environment, Master's level course in Architecture

Who are the Sámi? What is Sámi culture? What is Sápmi? What can be called Sámiarchitecture? Who has the right to design in Sápmi? What is cultural appropriation? How can one experience Sápmi? Who has the right to own the land? How can we learn about indigenous culture, here Sámi, without perpetuating colonization? What have we learned about the way Sámi cultures relate to our material reality and how could this inform the way we build today in Western culture as we strive for a sustainable way to live on the planet? During the beginning of the year 2022 the multidisciplinary architecture master studio,Interplay of Culture introduced 16 students to Sámi culture. Here are a few questions that we asked ourselves, and tried to answer with more questions than definite answers. The focus of this course is on the thematic area of Global Sustainability and Cultural Locality. The aim was to gain insight on sustainable building solutions and culturally sensitive architecture in indigenous northern cultures context. This publication is the summary of our exploration on the extremely broad and fascinatingSámi cultures. It gives diversified insight on what students explored, learned and understood of Sámi culture and building knowledge.Peer reviewe

Kriisitilanteita koskevan kansalaisviestinnän kehittäminen : Työryhmän loppuraportti

Valtioneuvoston kanslia asetti syksyllä 2021 kriisiviestinnän kehittämishankkeen, jonka tehtävänä on ollut kehittää viranomaisten kriisiviestintää erityisesti kansalaisten näkökulmasta. Työryhmän asettamisen taustalla olivat Onnettomuustutkintakeskus OTKES:n tutkintaselostus ja toimenpidesuositukset koronapandemian ensimmäisestä vaiheesta sekä viranomaisten havainnot ja kokemukset koronapandemiasta ja muista laajamittaisista häiriötilanteista. Työryhmä on toimikautensa aikana valmistellut toimenpide-ehdotukset viranomaisten kriisiviestinnän kehittämiselle. Koronapandemiasta saatujen havaintojen ohella työryhmä on huomioinut myös muuttuneen turvallisuustilanteen aiheuttamat uudenlaiset kriisit, joiden viestinnässä korostuu henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen ja informaatiovaikuttamiseen varautuminen ja siihen vastaaminen

Across and beyond the bounds of taste : on cultural consumption patterns in the European Union

siirretty Doriast

Tumppaa se! : tupakastavieroituskurssilaisten alkuhaastattelu

Tupakkatuotteet aiheuttavat riippuvuutta, joka johtaa jatkuvaan tupakkatuotteiden käyttöön. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tupakastavieroituskurssille osallistuneiden tupakointitottumuksia, lopettamisyrityksiä ja pitkäaikaissairauksia ennen tupakastavieroituskurssia. Työn tavoitteena oli kehittää Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) keuhkoklinikan tupakastavieroituskurssia. Tupakastavieroituskurssi järjestettiin Tyksin keuhkoklinikalla vuosina 2007–2012. Tutkimusmenetelmänä oli strukturoitu kyselylomake ”Tupakastavieroitus – alkuhaastattelu”. Kyselyyn vastasi 88 (=n) kurssille osallistunutta henkilöä. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin käyttämällä Excel-ohjelmaa ja tulokset esitettiin frekvensseinä, kuvioina sekä taulukoina. Tässä opinnäytetyössä tupakkatuotteilla tarkoitetaan savukkeita, nuuskaa, sikareita ja piippuja. Keskimääräisesti päivässä tupakoitiin 16–20 savuketta. Kurssilaisista 41 (53 %) oli aloittanut tupakoinnin 16–20-vuotiaana. Tupakastavieroituskurssilaisista 84 (99 %) tupakoi muiden paikkojen lisäksi myös kotona. Osallistujista 32 (30 %) kertoi jonkun muun heidän lisäkseen tupakoivan kotona. Kahvinjuonnin yhteydessä tupakoi 65 (82 %) osallistujaa. Hieman yli puolet kertoi tupakoinnin lisääntyvän alkoholia nautittaessa. Tämä tupakastavieroituskurssi oli ensimmäinen tupakoinnin lopettamisyritys 11:lle (17 %) vastaajista. Aikaisemmin lopettamista yrittäneiden käytetyin menetelmä tupakoinnin lopettamisen tukena oli nikotiinikorvaushoito. Tupakoinnilla oli 69:n (90 %) mukaan rauhoittava vaikutus. Tupakastavieroituskurssilaisista 68 (86 %) kertoi sairastavansa yhtä tai useampaa pitkäaikaissairautta. Nimetyistä sairauksista astma oli yleisin. Tupakastavieroitusta tulee jatkossa kehittää edelleen ja pyrkiä luomaan uusia keinoja savuttomuuden takaamiseksi. Jo varhain aloitettu tupakkavalistus tuo laajempaan tietoisuuteen tupakoinnin haittavaikutukset, sekä aktiivisen että passiivisen tupakoinnin osalta. Tupakkatuotteiden mainonnan kieltäminen, näkyvistä poistaminen kaupoissa sekä työpaikkojen että julkisten tilojen savuttomuus edesauttavat tupakastavieroitusta luoden näin parempaa pohjaa savuttomalle Suomelle.Tobacco products cause addiction which leads to constant using of tobacco products. The purpose of this thesis was to study smoking habits, cessation attempts and chronic diseases of those people who were involved themselves to this smoking cessation intervention in group course. This interview was made before the smoking cessation course. The aim of this thesis was to develop smoking cessation course of Pulmonary diseases outpatient clinic of Turku University Central Hospital. The smoking cessation intervention in group course was organized in the years 2007-2012 in the Pulmonary diseases outpatient clinic. The research method was structured questionnaire “Smoking cessation – opening interview“. There were 88 persons who participated to this smoking cessation course. The data of the thesis was analyzed by using Excel and the results were presented by frequencies, diagrams and tables. Cigarettes, snuff, cigars and pipes are tobacco products in this thesis. The most common smoking number was 16-20 cigarettes per day. The 41 (53 %) of course participants had started to smoke at the age of 16-20. The 84 (99 %) of smoking cessation course participants smoked also in their home and somewhere else. There were 32 (30 %) participants who told that they weren’t the only ones who smoked in their home. There were 65 (82 %) participants who smoked and drunk coffee at the same time. About half of the participants were told that their smoking increases when they drink alcohol. This course was the first attempt to quit smoking for 11 (17 %) of the participants. Nicotine replacement therapy was the most used method among these people who tried to quit smoking earlier. There were 69 (90 %) persons who said that smoking calms down. Smoking cessation course participants (n=68, 86 %) told that they have one or more chronic disease. The most common named disease was asthma. Smoking withdrawal is needed to develop further and further and there have to try create new ways to guarantee smoke-free society. Tobacco enlightenment which is started as early as possible makes better knowledge of the dangers of active and passive smoking. By forbidding of advertising of tobacco products, taking them out of sight in the shops and making workplaces and public areas smoke-free helps smoking withdrawal and creates better preconditions to smoke-free Finland