Looking for pyromania: Characteristics of a consecutive sample of Finnish male criminals with histories of recidivist fire-setting between 1973 and 1993

BACKGROUND: As pyromania is a rare diagnosis with questionable validity, we aimed to describe a forensic psychiatric population of arson recidivists. METHODS: The medical records as well as the forensic psychiatric examination statements of 90 arson recidivists referred for pretrial psychiatric assessment in Helsinki University Hospital Department of Forensic Psychiatry between 1973 and 1993 were reviewed. RESULTS: The most important diagnostic categories of arson recidivists were personality disorders, psychosis and mental retardation, often with comorbid alcoholism. In all, 68% of arsonists were under alcohol intoxication during the index crime. Psychotic as well as mentally retarded persons with repeated fire-setting behaviour were mostly "pure arsonists"- persons guilty only of arsons during their criminal careers. Arson recidivists with personality disorder, in contrast, often exhibited various types of criminal behaviour and arson appeared to be only one expression of a wide range of criminal activity. Comorbid alcoholism was apparently a more rarely observed phenomenon among pure arsonists than in "nonpure arsonists". We found only three subjects fulfilling the present diagnostic criteria for pyromania. CONCLUSION: Using the criteria of the DSM-IV-TR, pyromania must be regarded as an extremely rare phenomenon. Especially the question of substance intoxication as an exclusion criterion for pyromania should be reconsidered

Hevosenlannan tuubikompostointi

Hevosenlannan hyödyntäminen lannoitteena on haastavaa suuren kuivikepitoisuuden ja alhaisen typpipitoisuuden vuoksi. Puupohjainen kuivike hidastaa lannan hajoamista ja sitoo pellon typpivaroja. Kompostointi parantaa lannan ominaisuuksia, mutta perinteinen aumakompostointi vaatii kalliin pohjaratkaisun ja paljon tilaa. Tuubikompostit voidaan rakentaa suoraan tasaiselle peltomaalle, eikä tiivistä pohjarakennetta tarvita. Kompostoitava materiaali pakataan erityisellä pakkauslaitteella muovikalvon sisään pitkäksi pötköksi. Muovikalvon on tarkoitus pitää kompostin valumat sisällään. Tuubikompostien sisään syötetään rakennusvaiheessa kaksi tuubin pituussuunnassa kulkevaa salaojaputkea, joiden kautta kompostiin pääsee ilmaa. MTT Sotkamon tutkimusasemalla rakennettiin kesällä 2012 kuusi tuubikompostia. Kokeessa selvitettiin hevosenlannan soveltuvuutta tuubikompostointiin sekä menetelmän käyttökelpoisuutta. Kompostoitavat materiaalit olivat eri tavoin kuivitettua hevosenlantaa. Lisäksi purukuivitettua hevosenlantaa sekoitettiin kananlantaan, naudanlantaan ja biojätteen biokaasutuksessa saatuun käsittelyjäännökseen. Viiden kompostin lämpötilat jäivät varsin alhaisiksi. Purukuivitettu hevosenlanta oli todennäköisesti jo osittain kompostoitunutta tuubikompostoinnin alkaessa. Kuudennen kompostin raaka-aineena oli muita komposteja tuoreempi hevosenlanta, ja sen lämpötilat kohosivat huomattavasti toisia tuubikomposteja korkeammalle. Suurin hankaluus tuubikompostoinnissa on riittävän ilmastuksen varmistaminen. Ilmastuksen tehostamiseksi tuubien kylkiin viillettiin palkeenkieliä ja tuubeja ilmastettiin ensimmäisenä vuonna koneellisesti. Ilmastus ei nostanut lämpötiloja merkittävästi korkeammalle tasolle. Hevosenlannan typpipitoisuus oli kokeen alussa matala. Olki-turvekuivitetussa lannassa oli hevosenlantakomposteista eniten kokonaistyppeä. Sen sijaan tuoreessa pellettikuivitetussa lannassa liukoisen typen osuus oli korkein. Kun tuubit olivat kompostoituneet vuoden, kaikkien kompostien typpipitoisuudet olivat laskeneet. Viljelykäytössä kompostin optimaalinen hiili-typpisuhde on alle 20. Ainoastaan olki-turvekuivitetulla hevosenlannalla se oli 15,5. Korkein hiili-typpisuhde 38,6, oli hevosen purulannalla. Hiili-typpisuhde oli laskenut vuoden kompostoinnin aikana hevosen- ja kananlannan seosta lukuun ottamatta kaikilla materiaaleilla. Tuubikompostoidun hevosen purulannan lannoituskäyttöä testattiin kesällä 2013 peltoviljelykokeessa. Suojaviljaan kylvettyä nurmea lannoitettiin pelkällä lantakompostilla, typpilannoituksella täydennetyllä lantakompostilla ja väkilannalla. Mukana oli myös lannoittamaton ruutu. Suojaviljana olleesta ohrasta saatiin hyvä sato, samoin väkilannoitetulla ruudulla ja typellä täydennetyllä kompostiruudulla. Myös pelkkä komposti toimi lannoitteena melko hyvin. Koetta jatketaan kesällä 2014. Tutkimus on osa MTT Sotkamon Biojäte ja hepolanta –hanketta, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Kainuun ELY-keskuksen kautta

Study of Fusion Boundary Microstructure and Local Mismatch of SA508/Alloy 52 Dissimilar Metal Weld with Buttering

Funding Information: The authors wish to express their gratitude for the funding and support from Ringhals AB, OKG AB, Teollisuuden Voima Oyj and VTT Technical Research centre of Finland within the FEMMA (Forum for the Effect of Thermal Ageing and Microstructure on Mechanical and EAC Behavior of Ni-based Alloy Dissimilar Metal Welds) research project. The authors also thank NKS for funding the NKS-FEMMA (AFT/NKS-R(22)134/4) project. The authors would like to thank P. Arffman, J. Lydman, A. Nurmela and L. Sirkiä for the experimental contributions. The authors would like to thank U. Ehrnstén, B. Forssgren, H. Reinvall and H. Hänninen for suggestions and discussions. Publisher Copyright: © 2023 The Author(s)A SA508/Alloy 52 dissimilar metal weld (DMW) mock-up with double-sided Alloy 52 butterings, which is fully representative of Ringhals pressurizer surge nozzle DMW repair solution, was studied. The microstructure, crystal structure, elemental diffusion, carbide formation and macro-, micro- and nano-hardness of the SA508/nickel-base Alloy 52 buttering fusion boundary (FB) were investigated. Three types of FBs were analyzed, i.e., narrow FB (∼80–85% of whole FB), tempered martensitic transition region (∼15%) and wide partially mixed zone (∼1–2%). The different FB types were induced by the local heat flow and respective elementary diffusion, which significantly influence the local hardness mismatch across the DMW interface and the local brittle fracture behavior.Peer reviewe

Agroecological symbiosis produces local organic food and bioenergy, and recycles nutrients

Posteri-esityksen pitkä versio julkaistu tapahtuman sivullaTeollisen ekologian (IE, Industrial Ecology) perusidea on kiertotalouden toteuttaminen energiatehokkaasti. Käytännössä tämä toteutuu yritysyhteistyön muotoina, joita on alettu kutsua nimellä teolliset symbioosit (IS, Industrial Symbiosis). Tässä artikkelissa tarkastellaan lähiruoan tuotannon teollista symbioosia termin ”agroekologinen symbioosi” (AS) alla. Tutkimuskysymykset koskevat agroekologisen symbioosin järjestelmäkokonaisuutta ja liittyvät kasvinravinteiden kierrätykseen, energiaomavaraisuuteen, yritysyhteistyön muotoihin, teknologisiin ratkaisuihin sekä lähiruokatavoitteiden toteutumiseen symbioosissa. Tutkimusoletuksena on, että AS tarjoaa bio- ja kiertotalouteen sopivan, huoltovarmuutta parantavan hajautetun ruokajärjestelmän mallin, joka on ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpi kuin vallitseva fossiilitalouden perustalle rakentunut keskitetty ruokajärjestelmä. Aineistona on Hyvinkään Palopurolle sijoittuva AS-hanke, jossa yritykset ovat maatiloja, munituskanala sekä mylly ja leipomo. Toimijoiden tavoite on pilotoida ja demonstroida taloudellisesti kannattava tuotannollinen symbioosi, jossa alkutuotanto ja elintarvikejalostus toimivat yhteistyössä. Osa tuotteista myydään suoraan tilamyymälästä. Ravinteiden kierrätys tapahtuisi biokaasutuksen kautta. Energiantuotantoa tukisi korkean C/N suhteen materiaalien hiilto (puukaasutus), joka myös tuottaisi biohiiltä maanparannusaineeksi. Palopuron AS tuottaisi lähiruoan lisäksi myös lähienergiaa, mikäli liikennepolttoainelaatuisen biokaasun tuotanto saadaan paikallisten ja valtakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa osaksi pilottia. Hanketta nimeltä Ravinne- ja energiaomavaraisen lähiruoan tuotanto: Palopuron agroekologinen symbioosi rahoittaa ympäristöministeriön Ravinteet kiertoon –ohjelma. Hanketta hallinnoi Helsingin yliopisto, joka toteuttaa sen yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen sekä alueen yrittäjien ja laitetoimittajien kanssa ajalla 1.6.2015 – 31.12.2016. Tähän mennessä saatujen tulosten mukaan kaikki symbioosissa syntyvät orgaaniset ylitteet on mahdollista hyödyntää energiantuotantoon ja ohjata lannoitus- ja maanparannuskäyttöön. Bioenergian tuotanto riittäisi symbioosin tarpeiden lisäksi esimerkiksi liikennepolttoaineen myyntiin. AS-hankkeen johtava ajatus on energiatehokas kiertotalous, jossa uusiutuvalla energialla pyritään energiaomavaraisuuteen. Samalla tehostetaan ravinteiden kierrätystä tuottamalla lannoitevalmisteita sekä parannetaan maan kasvukuntoa sitomalla maahan hiiltä.Non peer reviewe

Environmental Impact

Non peer reviewe

A52M/SA52 Dissimilar Metal RPV Repair Weld : Experimental Evaluation and Post-Weld Characterizations

Aging management of the existing fleet of nuclear power plants is becoming an increasingly important topic, especially as many units are approaching their design lifetimes or are entering long-term operation. As these plants continue to age, there is an increased probability for the need of repairs due to extended exposure to a harsh environment. It is paramount that qualified and validated solutions are readily available. A repair method for a postulated through cladding crack into the low alloy steel of a nuclear power plant’s reactor pressure vessel has been investigated in this study. This paper is part of larger study that evaluates the current possibilities of such repair welds. The present paper documents the weld-trials and method selection. A parallel paper describes numerical simulations and optimization of weld parameters. The presented weld-trial represents a case where a postulated crack has been excavated and repaired using a nickel base Alloy 52M filler metal by gas metal arc welding-cold metal transfer with a robotic arm. A SA235 structural steel has been used as a base material in this weld-trial. No pre-heating or post-weld heat treatment will be applied, as it would be nearly impossible to apply these treatments in a reactor pressure vessel repair situation. While Alloy 52M presents good material properties, in terms of resistance to environmentally assisted degradation mechanisms, such as primary water stress corrosion cracking, it is notoriously difficult to weld. Some difficulties and challenges during welding include a sluggish weld puddle, formation of titanium and/or aluminium oxides and its susceptibility to lack of fusion defects and weld metal cracking, such as ductility dip cracking and solidification cracking. Moreover, gas metal arc welding-cold metal transfer is not traditionally used in the nuclear industry. Nonetheless, it presents some interesting advantages, specifically concerning heat input requirements and automation possibilities, as compared to traditional welding methods. The mechanical properties, in terms of indentation hardness, and microstructure of a weld-trial sample have been evaluated in this study. The fusion boundary and heat affected zone were the main areas of focus when evaluating the mechanical and microstructural properties. Detailed microstructural characterization using electron backscatter diffraction and nanoindentation were performed across the weld interface. Based on these results, the gas metal arc welding cold metal transfer is seen as a potential high-quality weld method for reactor pressure vessel repair cases.acceptedVersionPeer reviewe

Increased deep sleep in a medication-free, detoxified female offender with schizophrenia, alcoholism and a history of attempted homicide: Case report

BACKGROUND: Psychiatric sleep research has attempted to identify diagnostically sensitive and specific sleep patterns associated with particular disorders. Both schizophrenia and alcoholism are typically characterized by a severe sleep disturbance associated with decreased amounts of slow wave sleep, the physiologically significant, refreshing part of the sleep. Antisocial behaviour with severe aggression, on the contrary, has been reported to associate with increased deep sleep reflecting either specific brain pathology or a delay in the normal development of sleep patterns. The authors are not aware of previous sleep studies in patients with both schizophrenia and antisocial personality disorder. CASE PRESENTATION: The aim of the present case-study was to characterize the sleep architecture of a violent, medication-free and detoxified female offender with schizophrenia, alcoholism and features of antisocial personality disorder using polysomnography. The controls consisted of three healthy, age-matched women with no history of physical violence. The offender's sleep architecture was otherwise very typical for patients with schizophrenia and/or alcoholism, but an extremely high amount of deep sleep was observed in her sleep recording. CONCLUSIONS: The finding strengthens the view that severe aggression is related to an abnormal sleep pattern with increased deep sleep. The authors were able to observe this phenomenon in an antisocially behaving, violent female offender with schizophrenia and alcohol dependence, the latter disorders previously reported to be associated with low levels of slow wave sleep. New studies are, however, needed to confirm and explain this preliminary finding

Genes Involved in Systemic and Arterial Bed Dependent Atherosclerosis - Tampere Vascular Study

BACKGROUND: Atherosclerosis is a complex disease with hundreds of genes influencing its progression. In addition, the phenotype of the disease varies significantly depending on the arterial bed. METHODOLOGY/PRINCIPAL FINDINGS: We characterized the genes generally involved in human advanced atherosclerotic (AHA type V-VI) plaques in carotid and femoral arteries as well as aortas from 24 subjects of Tampere Vascular study and compared the results to non-atherosclerotic internal thoracic arteries (n=6) using genome-wide expression array and QRT-PCR. In addition we determined genes that were typical for each arterial plaque studied. To gain a comprehensive insight into the pathologic processes in the plaques we also analyzed pathways and gene sets dysregulated in this disease using gene set enrichment analysis (GSEA). According to the selection criteria used (>3.0 fold change and p-value <0.05), 235 genes were up-regulated and 68 genes down-regulated in the carotid plaques, 242 genes up-regulated and 116 down-regulated in the femoral plaques and 256 genes up-regulated and 49 genes down-regulated in the aortic plaques. Nine genes were found to be specifically induced predominantly in aortic plaques, e.g., lactoferrin, and three genes in femoral plaques, e.g., chondroadherin, whereas no gene was found to be specific for carotid plaques. In pathway analysis, a total of 28 pathways or gene sets were found to be significantly dysregulated in atherosclerotic plaques (false discovery rate [FDR] <0.25). CONCLUSIONS: This study describes comprehensively the gene expression changes that generally prevail in human atherosclerotic plaques. In addition, site specific genes induced only in femoral or aortic plaques were found, reflecting that atherosclerotic process has unique features in different vascular beds