Voluntary participation for sustainability transition : experiences from the 'Commitment to Sustainable Development 2050'

Voluntary and active participation by a wide variety of actors is a prerequisite for successful societal transitions towards sustainability. The ‘Commitment to Sustainable Development 2050’ is a national-level initiative in Finland, aiming to mobilise a large-scale transition involving various societal actors through openly communicated commitments to concrete actions. Each commitment should focus on at least one of the eight nationally defined sustainability objectives connected to the global Sustainable Development Goals. This article assesses the implementation and the development needs of the commitment process based on a range of materials. The results highlight the importance of securing adequate resources for long-term coordination and continuous development of the commitment process, trust creation through long-term and open communication, and flexibility allowing for experimentation aimed at finding new modes of interaction between the public and private sectors

Muted by a crisis? COVID-19 and the long-term evolution of climate change newspaper coverage

The reasons for the emergence of environmental issues in public debate have been widely studied, while the reasons for the disappearance of environmental issues from the public agenda are researched to a far lesser extent. This article presents how the newspaper coverage of climate change has evolved in Finland. The study is based on long-term (1990–2020) data from the leading national-level newspaper. The climate coverage has been characterized by an increasing overall trend and remarkable fluctuations in the intensity of debate. The monthly coverage of climate change had four distinctive peak periods. The drops from peak levels are explained by several factors, such as the end of a specific news event or policy process (e.g., international climate policy meetings), lack of weather anomalies (e.g., normal winter weather and snow coverage), silence of key influencers (policy-makers, business elite), and news competition together with reporting fatigue following abundant climate coverage. The first months of the intense phase of the COVID-19 pandemic in 2020 showed a deep, but not unprecedented drop in climate coverage from the preceding peak level. The persistence of anthropogenic climate change, gradual mainstreaming of climate concerns across different societal sectors, and recent policy debates around so-called green or sustainable recovery suggest that climate coverage is not likely to be muted in the near future

Literature syntheses to inform marine ecosystem management: lessons learned from stakeholder participation

Systematic literature syntheses are a key element in the scientific realm, considering the steadily growing amount of available knowledge. Involving stakeholders in the research process brings a wide range of advantages, like broadening the perspectives on the problem in question, increasing the relevance of results for policy- and decision-making, the public and other end-users and thus enhancing the impact and acceptance of research. While participatory approaches are on the rise, reflections on stakeholder involvement in systematic syntheses on environmental management are scarce. We reflect on the process of involving stakeholders with expertise also from outside academia during three literature syntheses with different foci of marine and coastal ecosystem services in the Baltic Sea. Our analysis is based on notes, e-mails, minutes and recordings of internal project meetings, interviews and workshops involving both researchers and stakeholders. We discuss the challenges the participatory approach introduced and develop lessons learned to support the planning of stakeholder engagement for future literature syntheses. We conclude that stakeholder identification, communication, collaboration and knowledge translation are highly time- and resource-intensive processes. Furthermore, appropriate training and experience are necessary for the design, execution and evaluation of participatory methods tailored to each project stage. Therefore, we underline the importance of adequate consideration of the required resources during project planning and implementation. To encourage and support valuable stakeholder engagement and knowledge exchange between the research community and actors of policy and practice, more appreciation of such efforts by funding institutions and within the wider scientific community is needed

Kestävän kehityksen toimenpidesitoumustyökalu: kokonaisarvio ja kehittämismahdollisuudet

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomen kansallinen linjaus kestävän kehityksen tavoitta-miseksi vuoteen 2050 mennessä. Sen toteuttamisen keskeinen väline ovat toimenpidesitoumukset, jotka ovat eri tahojen antamia julkisia lupauksia konkreettisista ja vapaaehtoisista toimista. Tässä rapor-tissa esitetään kokonaisarvio toimenpidesitoumusprosessin tähänastisesta toteutumisesta ja hahmote-taan suositukset jatkokehitystä varten. Esitetyt arviot perustuvat toimenpidesitoumusten antajien rapor-toimiin tietoihin, toimijoille tehtyyn verkkokyselyyn, kahteen yhteistoiminnalliseen työpajaan, media-analyysiin, toimenpidesitoumuksille asetettujen kriteereiden analyysiin sekä vertailutietoihin muista vastaavista vapaaehtoisuuteen perustuvista aloitteista ja järjestelmistä. Hankkeen tulokset auttavat luomaan edellytyksiä nykyistä huomattavasti laajemman toimijajoukon aktiiviselle ja vaikuttavalle osal-listumiselle kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuksee

Imeytystä, suodatusta ja linnunlaulua: Luontopohjaisen vesienhallinnan moninaishyödyt Porissa

Erilaiset luontopohjaiset ratkaisut ovat viime vuosina herättäneet kasvavaa kiinnostusta kansainvälisissä ja kansallisissa toimijoissa. Luontopohjaiset ratkaisut täydentävät teknistä lähestymistapaa painottavia maankäytön ja suunnittelun ratkaisumalleja, sillä niiden avulla voidaan ratkoa samanaikaisesti useita yhteiskunnallisia ongelmia. Luontopohjaisten ratkaisujen kysyntää ja ajankohtaisuutta lisäävät myös muut yhteiskuntien kohtaamat haasteet, kuten kaupungistumisen hallinta, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin vastaaminen. Kaupunkisuunnittelussa luontopohjaisten ratkaisujen monihyötyisyyden tunnistaminen voi edistää toimialojen rajat ylittävää toimintaa. Hyötyjen ja kustannusten laaja-alainen tunnistaminen ja arviointi ovat edellytys myös valittaessa kokonaisuuden kannalta parhaita vaihtoehtoja sekä arvioitaessa maankäytön ristiriitatilanteita. Laaja-alainen hyötyjen tunnistaminen ja intressien yhteensovittaminen edellyttävät monitieteistä tutkimustietoa sekä uudenlaisia suunnittelun ja päätöksenteon toiminta- ja yhteistyömalleja. Luontopohjaisilla ratkaisuilla on mahdollista vastata myös moniin kuntien velvoitteisiin, kuten vesienhallinnan, virkistyspalveluiden, viherrakenteen ja biodiversiteetin kehittämiseen. Luontopohjaisten ratkaisuiden mahdollisuuksia vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin haasteisiin on tutkittu ”Tehokkaat ja vaikuttavat luontopohjaiset ratkaisut ilmastonmuutoksen sopeutumisen välineinä” -hankkeessa (TASAPELI). Vuonna 2018 käynnistynyttä tutkimushanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja rahoittaa valtioneuvosto. Turun yliopiston maisemantutkimuksen toteuttamassa tapaustutkimuksessa selvitettiin luontopohjaisten vesienhallintaratkaisujen sosiaalista ja kulttuurista vaikuttavuutta. Tapaustutkimusta varten tehtiin haastatteluja ja järjestettiin sidosryhmätyöpaja.  Haastatteluilla pyrittiin selvittämään eri toimijoiden sekä kirjattuja että muita tavoitteita ja näiden toteutumista heidän näkökulmastaan. <br /

Stakeholders' perspectives on the operationalisation of the ecosystem service concept : Results from 27 case studies

The ecosystem service (ES) concept is becoming mainstream in policy and planning, but operational influence on practice is seldom reported. Here, we report the practitioners' perspectives on the practical implementation of the ES concept in 27 case studies. A standardised anonymous survey (n = 246), was used, focusing on the science-practice interaction process, perceived impact and expected use of the case study assessments. Operationalisation of the concept was shown to achieve a gradual change in practices: 13% of the case studies reported a change in action (e.g. management or policy change), and a further 40% anticipated that a change would result from the work. To a large extent the impact was attributed to a well conducted science-practice interaction process (>70%). The main reported advantages of the concept included: increased concept awareness and communication; enhanced participation and collaboration; production of comprehensive science-based knowledge; and production of spatially referenced knowledge for input to planning (91% indicated they had acquired new knowledge). The limitations were mostly case-specific and centred on methodology, data, and challenges with result implementation. The survey highlighted the crucial role of communication, participation and collaboration across different stakeholders, to implement the ES concept and enhance the democratisation of nature and landscape planning. (C) 2017 Published by Elsevier B.V.Peer reviewe

Framing climate futures: the media representations of climate and energy policies in Finnish broadcasting company news

Media representations of the future are a key component of climate change and energy policies. This study integrates media analysis with futures studies and focuses on the media framings and representations of futures related to key national-level energy and climate strategy documents. It utilizes qualitative content analysis of online news articles of Finland’s national public broadcasting company committed to high-quality journalism. The results show that a more multifaceted coverage of climate action increased during the study period of 2015–2020, especially in terms of frames and future scenario archetypes, and indicate gradually widening awareness of climate risks. However, climate change has been framed as an isolated policy area, and climate change mitigation and adaptation remain framed as subordinate to economic policy targets