First records of two ascomycetes on Phleum pratense in Estonia

Within a study on endophytic fungi of Timothygrass (Phleum pratense), two ascomycetes were recorded for the first time in Estonia. Based on morphological and molecular methods, the species were determined as Alternaria arbusti and A. viburni (teleomorph Lewia viburni), new to P. pratense.

Sedimentary record of heavy metals in Lake Rõuge Liinjärv, southern Estonia

Anthropogenic impact on Lake Liinjärv (Rõuge, southern Estonia) was studied back to the mid-19th century on the basis of heavy metals (Pb, Cu, Zn, Mn, and Hg) and geochemical parameters of a short sediment core dated by 210Pb isotopes. The development of the lake and its sediment composition are heavily influenced by the inflow of saturated calcareous waters that cause precipitation of calcium carbonates. The concentrations of most of the metals started to increase at the end of the 1970s. This is most clearly observable for Zn, Cu, and Pb. At the same time the distribution pattern of Mn seems to be controlled mainly by the redox conditions in the hypolimneon. The main sources of pollutants in Lake Liinjärv, due to its large catchment area, are the influence of agricultural activity and atmospheric input. Organic matter is the main factor affecting heavy metal (Pb, Hg, Cu, and Zn) distribution in lake sediments

Keitä ovat perhesosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon asiakkaat? : Asiakkuuden kriteerien määrittyminen ammattilaisten perusteluissa palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedoissa

Tässä sosiaalityön Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkuuden määrittymistä palvelutarpeen arvioinnissa tehtävien yhteenvetojen perusteella. Tutkielmassamme teemme näkyväksi eroa lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakkuuden kriteerien välillä ja sitä, miten vaikea välillä on tunnistaa eroa ja selkeää rajaa näiden kahden palvelun välillä. Tutkielmamme on laadullinen tutkimus. Tutkielmamme aineistona toimivat 177 palvelutarpeen arvioinnin yhteenvetodokumenttia yhden keskisuuren kunnan alueelta. Analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Analyysissamme aineisto on jaettu Erikssonin ja Arnkilin (2012, 25) huolen vyöhykkeistöä mukaillen pienen ja kohtalaisen huolen, merkittävän huolen ja suuren huolen ryhmiin. Tutkielmamme teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta pääluvusta, jotka koostuvat ammatillisen arvioinnin prosessin kuvaamisesta ja avaamme lapsiperheiden sosiaalipalveluita sekä työskentelyä perhesosiaalityön ja lastensuojelun rajapinnalla. Viimeinen pääluku käsittelee dokumentointia ja asiakirjadokumentteja tutkimuksessa. Tutkimuksen tulosten mukaan asiakkuuden kriteerit olivat monenlaisia. Aineistossamme pienen ja kohtalaisen huolen teeman alle asettuneet perheet kuuluivat selkeästi sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin ja heidän palvelutarpeensa oli selkeä ja avuntarve rajattu tiettyyn asiaan. Merkittävän huolen perheet olivat määrällisesti isoin joukko, joka koostui monitahoisista ongelmista. Usein kaikilla perheenjäsenillä oli omia ongelmia, ja lisäksi koko perheellä oli vuorovaikutuksen pulmia. Näiden perheiden kohdalla monialainen työskentely olisi tarpeen. Suuren huolen perheissä ongelmat olivat vakavia ja lapsi/nuori suojelun tarpeessa. Tulosten mukaan yhteenvedoissa oli harvemmin perusteltu erikseen perhesosiaalityön asiakkuuden avaamista. Lastensuojelun asiakkuutta perusteltiin usein esimerkiksi kodin ulkopuolisen sijoituksen tarpeella tai sillä, että vanhempi kieltäytyy kaikista palveluista. Raja lastensuojelun ja perhesosiaalityön välillä näytti epäselvältä ja rajaa venytettiin työntekijä- ja perhekohtaisesti hyvinkin paljon. Yhteenvedoissa oli nähtävissä enemmän harkintaa ja perusteluita palvelun tarpeelle kuin asiakkaan tilanteelle. Keskeinen ja yllättäväkin johtopäätös aineistossamme oli se, että palvelutarpeen aloittamisen yhtenä syynä ollut väkivalta usein hävisi yhteenvedoissa. Yhteenvetoon kirjoitetussa lastensuojeluilmoituksessa saattoi olla tieto vakavasta väkivallasta, mutta työskentelyn kuvauksessa väkivalta mainittiin ohimennen, eikä sitä välttämättä mainittu asiakkuuden avaamisen perusteluissa enää lainkaan. Kaikille lapsille, joiden perheessä huolena oli vanhemman tekemä väkivalta, avattiin asiakkuus perhesosiaalityössä lastensuojelun sijaan

Enhanced Longevity by Ibuprofen, Conserved in Multiple Species, Occurs in Yeast through Inhibition of Tryptophan Import

The common non-steroidal anti-inflammatory drug ibuprofen has been associated with a reduced risk of some age-related pathologies. However, a general pro-longevity role for ibuprofen and its mechanistic basis remains unclear. Here we show that ibuprofen increased the lifespan of Saccharomyces cerevisiae, Caenorhabditis elegans and Drosophila melanogaster, indicative of conserved eukaryotic longevity effects. Studies in yeast indicate that ibuprofen destabilizes the Tat2p permease and inhibits tryptophan uptake. Loss of Tat2p increased replicative lifespan (RLS), but ibuprofen did not increase RLS when Tat2p was stabilized or in an already long-lived strain background impaired for aromatic amino acid uptake. Concomitant with lifespan extension, ibuprofen moderately reduced cell size at birth, leading to a delay in the G1 phase of the cell cycle. Similar changes in cell cycle progression were evident in a large dataset of replicatively long-lived yeast deletion strains. These results point to fundamental cell cycle signatures linked with longevity, implicate aromatic amino acid import in aging and identify a largely safe drug that extends lifespan across different kingdoms of life.The open access fee for this work was funded through the Texas A&M University Open Access to Knowledge (OAK) Fund

Corporate images in mergers and acquisitions : Case: acquistion of the Body Shop by L'Oréal

Siirretty Doriast

"Se että maanantaikin voi olla kiva" : Huolenpitoa-hankkeen pienryhmätoiminnan arviointia Riihimäen perusopetuksessa

Huolenpitoa!- eli Hupi-hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama koulutuksellista tasa-arvoa kehittävä hanke. Huolenpitoa-hanke pyrkii luomaan toimintamalleja Riihimäen perusopetukseen erilaisista taustoista ponnistavien oppilaiden tasavertaisten oppimismahdollisuuksien ylläpitämiseksi. Työn keskiössä ovat oppilaiden sosiaaliset taidot, vastuu omasta käyttäytymisestä ja vapaa-ajan harrastukset. Yksi hankkeen toimintamuodoista on TOP (Tuki, osallisuus ja positiivisuus) pienryhmätoiminta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli arvioida pienryhmätoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista koulukuraattorien, ryhmänvetäjien, tällä hetkellä pienryhmätoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten, heidän vanhempiensa sekä lasten opettajien näkökulmasta. Tarve ja idea opinnäytetyöllemme nousi hankekoordinaattorilta. Teoreettisessa viitekehyksessä avaamme peruskoulun, pienryhmän, vertaissuhteiden, yhteisöllisyyden, ennaltaehkäisevän työn, itsetunnon ja hyvinvoinnin käsitteitä. Peruskoulu on toimintaympäristö, jossa lapset toimivat. Opinnäytetyömme kohteena ovat hiljaiset ja syrjään-vetäytyvät lapset, joilla on vaikeuksia vertaissuhteissa toimimisessa. Tähän haasteeseen on lähdetty vastaamaan varhaisen puuttumisen keinoin pienryhmätoiminnalla. Pienryhmätoiminta taas tähtää näiden lasten ja nuorten itsetunnon ja hyvinvoinnin lisääntymiseen, jotta hankkeen tavoite tasavertaisten oppimistulosten saavuttamisesta mahdollistuisi myös näiden oppilaiden kohdalla. Keskeiset tutkimuskysymyksemme olivat; miten pienryhmätoiminta on vaikuttanut lasten ja nuorten elämään sekä miten pienryhmätoiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu toiminnan kautta. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus. Havainnoimme jokaisen pienryhmän toimintaa kerran. Havainnointien jälkeen kävimme pienryhmissä suorittamassa ryhmähaastattelut ryhmän jäsenille. Lasten ja nuorten vanhemmille, ryhmän vetäjille, koulukuraattoreille sekä opettajille lähetimme puolistrukturoidun e-kyselylomakkeen täytettäväksi. Tulosten mukaan pienryhmällä on positiivinen vaikutus hiljaisten ja syrjäänvetäytyvien lasten elämässä. Kaikki vastaajat, lapset itse sekä heidän elämässään toimivat aikuiset kokivat pienryhmätoiminnan tärkeäksi ja positiiviseksi asiaksi ja tärkeäksi sosiaalisen kasvun tueksi. Huoltajat olivat iloisia, että tällaista toimintaa järjestetään ja kertoivat lastensa osallistuneet toimintaan mielellään. Lapset olivat saaneet pienryhmätoiminnassa uusia ystäviä ja kokeilla uusia asioita. Monen ryhmäläisen itsetunto oli kohentunut, kun oli saanut onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia sosiaalisissa tilanteissa pienryhmässä. Monikaan ei ollut kovin suosittu koulussa, mutta pienryhmässä oli pystynyt vapautumaan ja saanut varmuutta sosiaalisiin tilanteisiin. Tärkeänä pidettiin myös mahdollisuutta saada aikuisen tukea.The Huolenpitoa or Hupi project is a project funded by the Ministry of Education and Culture aiming to develop educational equality. The project strives to create procedures to enhance equal learning possibilities for students with various socioeconomic backgrounds in Riihimäki city elementary school education. The project focuses on three points: students’ social skills, students’ responsibility for their own actions and their hobbies. One form of activity of the project is TOP (support, participation and positivity) small groups. In our thesis we evaluate the goals set for the small group activity from the perspective of school social workers, team leaders, teachers, children who are taking part in the groups and their parents. The need and idea for this kind of study came from the project coordinator. In the theoretical framework we open the concepts of elementary school, small group, peer relationship, sense of community, preventive work, self-esteem and welfare. Elementary school is a working environment where children act. Our thesis focuses on those quiet and in-troverted children who have difficulties in peer relationships. The activities performed in the small group settings aim to resolve this problem by enhancing these children and youngster’s self-esteem and experience of wellbeing so that the aim of the project, educational equality, would also come true for these pupils. Our main research questions were targeted to gain information about the effects of the small group activities in the lives of the children and youngsters involved and to know how the ac-tivities had met the goals set. The research is qualitative. We observed each of the small groups once. After this we conducted group interviews for the children and youngsters. For the parents, group leaders, school social workers and teachers we sent a semi-structured e-questionnaire. According to the results the small group setting has a positive effect in the lives of quiet and introverted children. All the respondents including the children saw the small groups as posi-tive and important. They also saw it as an important way to support social growth. The par-ents expressed their happiness towards this kind of activity and reported that their children participated in these groups willingly. The children had gained new friends and tried new things in the groups. Many of the children had gained better self-esteem through success and participatory experiences in social situations. Not many of the children participating in the groups had been very popular in school. In the small groups they had been able to relax and gain confidence in social situations. The possibility to receive an adult’s support was also con-sidered important

VAASAN VANHUSTEN PALVELUTALOIHIN KOHDISTUNEET SAIRAANKULJETUSTEHTÄVÄT VUONNA 2010

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vuonna 2010 toteutettuja sairaankuljetustehtäviä, jotka olivat kohdistuneet Vaasan kaupungin omistamiin ja kahteen yksityiseen vanhusten palvelutaloon. Tutkimuksessa selvitettiin sairauskohtausten ja tapaturmien lukumäärät, vakavuusasteet, tapahtumaajankohdat, tehtäviä hoitaneet sairaankuljetusyksiköt, kuljetuskoodien muutokset, ensihoitajien toimesta palvelutaloissa hoidettujen, ensihoitoa tarvitsemattomien, muulla kulkuneuvolla jatkohoitoon menneiden, ensihoidosta kieltäytyneiden ja kuolleiden potilaiden määrät. Tavoitteena oli tuottaa Vaasan kaupungin koti- ja laitoshuollon yksikölle heidän tarpeisiinsa soveltuvaa analysoitua tilastotietoa suoritetuista sairaankuljetustehtävistä vuodelta 2010. Tuloksia voidaan hyödyntää vanhustenhoidon ja palveluasumisen kehittämisessä. Vanhusten palveluasumisella tarkoitetaan asumis- ja hoivapalvelua, joka on tarkoitettu päivittäistä apua tarvitseville ikäihmisille. Palveluasuminen jaetaan tuettuun ja tehostettuun muotoon. Sairaankuljetustoiminta koostuu potilaalle annettavasta ensihoidosta sekä potilaskuljetuksesta ja ensihoito potilaalle annettavista hoitotoimista. Tutkimus on määrällinen. Tutkimusaineistona käytettiin Vaasan pelastuslaitokselta saatua valmista palvelutalojen sairaankuljetustehtäviä koskevaa tilastoaineistoa vuodelta 2010. Vanhusten palvelutaloissa yleisimpiä sairauskohtauksia ja tapaturmia ovat muu sairastuminen, kaatuminen, muu peruselintoimintojen häiriö ja hengitysvaikeus. Valtaosa sairauskohtauksista on vähemmän vakavia ja tapahtuvat useimmiten aamuvuorojen aikana, jakaantuen tasaisesti vuoden ympäri. Perustason sairaankuljetusyksiköt hoitavat valtaosan tehtävistä. Muuttuneiden kuljetuskoodien osuus on noin kuudesosa ja X-koodien osuus näistä oli merkittävä.The purpose of this bachelor's thesis was to describe the medical transport service used by services homes owned by the city of Vaasa and two private ones. The aim was to chart out the following things: the number of different attacks and fits, the number of accidents, the seriousness of these attacks and accidents and when they took place, the medical transport units in charge of the transport, the changes in transport codes, the number of patients who were treated in the service homes by emergency nurses or did not need treatment at all, the number of patients who were taken into further care with some other means of transport, the number of patients who refused to receive emergency care and the number of patients that died. The purpose was to produce useful analysed statistical information and statistics. The results can be used in developing elderly care and service homes. Service home living of elderly people can be defined as housing and care services on a daily basis for elderly people and it can be divided into two forms; supported housing and another, more effective form of help and services. Medical transport services include emergency nursing and the patient transport. The study is quantitative. Statistics on medical transport services related to service homes in Vaasa Rescue Department from year 2010 have been used as the study material. The most common disease attacks and accidents include in service homes falling ill, falling in general, other serious disorders of vital functions and breathing problems. Most of the incidents are less serious and happen most often during morning shifts and are divided evenly throughout the whole year. Basic level medical transport units take care of most of the transport assignments. Approximately 1/6 of the transport codes had been changed and of these, X-codes formed a major part

"Eihän tää menekään näin, kun mulle on sanottu!" - Tutkimus luokanopettajien käsityksistä ja luokanopettajaopiskelijoiden odotuksista opettajan työstä

Tutkimukseni käsittelee luokanopettajien käsityksiä ja luokanopettajaopiskelijoiden odotuksia opettajan työstä. Koen käsitykset liittyvän menneisyyteen ja nykyisyyteen, kun taas odotukset koen liittyvän tulevaisuuteen. Tarkastelen tutkimuksessani sitä, minkälaisen kuvan opettajankoulutus antaa opettajan työstä. Oikean kuvan antaminen on siitä syystä tärkeää, ettei vastavalmistunut opettaja monien vuosien opiskelujen jälkeen työelämässä huomaa opettajan työn olevan aivan toisenlaista kuin oli ajatellut opiskelujen aikana. Pahimmassa tapauksessa se voi aiheuttaa ammatinvaihdon. Tutkimukseni on laadullinen, taustafilosofialtaan fenomenologis-hermeneuttinen ja se noudattaa narratiivista metodologiaa. Tutkin siis itse asiassa opiskelijoiden ja opettajien narratiivista opettajaidentiteettiä, kun tarkastelen luokanopettajien käsitysten tarinoita ja luokanopettajaopiskelijoiden odotusten tarinoita. Tutkimushenkilöinäni oli kuusi opettajaa ja kuusi opiskelijaa. Molemmat sukupuolet olivat tasaisesti edustettuina. Iältään opettajat olivat 30-53 -vuotiaita ja opiskelijat olivat 23-31 -vuotiaita. Tutkimusmenetelmänäni oli teemahaastattelu, jonka teemat olivat ammattitaito, identiteetti, pystyvyys, oppilaat, vuorovaikutus, sidosryhmät, monikulttuurisuus sekä oppilaiden erityistarpeet. Haastattelussa oli lisäksi muutama teemojen ulkopuolinen kysymys. Analysoin ensiksi opettajien ja opiskelijoiden kertomuksia teemojen mukaan. Pyrin löytämään kertomuksista yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä ryhmien sisällä että ryhmien välillä. Ryhmillä tarkoitan siis opettajaryhmää ja opiskelijaryhmää. Tämän jälkeen kokosin opettajien kertomuksista opettajien tarinan ja opiskelijoiden kertomuksista opiskelijoiden tarinan. Näen kertomuksen ja tarinan synonyymeinä. Kokosin siis kertomuksia yhdistäviä tekijöitä yhteen kunkin ryhmän sisällä. Tarinoiden muodostamisella pyrin täydentämään ensimmäistä, teemojen mukaan tehtyä analyysiä. Odotuksissa ja käsityksissä ilmeni jonkin verran eroja. Kuitenkin opiskelijat tiesivät, että heidän opettajaidentiteettinsä on keskeneräinen. Lisäksi he tiesivät sen, etteivät he osaa kaikkea eivätkä he tiedä kaikkea opettajan työstä. Opiskelijat olivat kuitenkin tulevaisuuden suhteen luottavaisia, koska he korostivat kokemuksen merkitystä. He luottivat siihen, että kokemuksen myötä opettajan työn vaatimat tiedot ja taidot kehittyvät. Samalla tavalla asian kokivat myös opettajat. He pitivät opettajankoulutuksen antamia valmiuksia vähäisinä. Valmistuttuaan osa opettajista kohtasi positiivisia ja negatiivisia yllätyksiä ja osa ei. Jälkimmäiset opettajat eivät kuitenkaan nähneet opettajankoulutuksen ansiona sitä, että opettajan työ oli sellaista kuin he kuvittelivatkin. Nämä opettajat olivat tehneet joko ennen opettajankoulutusta tai sen aikana opettajan työtä, mikä nähtiin erittäin tärkeässä osassa oikean kuvan saamisessa opettajuudesta. Eduksi nähtiin myös se, että oli opettajaperheestä. Osa tutkittavista oli lapsesta asti kuullut erilaisia positiivisia ja negatiivisia tarinoita opettajan arjesta kotona. Sitä kautta he olivat eläytyneet opettajan työhön. Opettajankoulutuksen ei edes nähty voivan antaa kunnollisia valmiuksia opettajuuteen. Avainsanat: Identiteetti, opettajan työ, odotus, käsitys, narratiivisuus

Inside-out and outside-in

Bibliography: p. 70-71Some pages are in colour.Thesis is oversized