Two discourses: Researchers and policy-making in higher education

The theme of this article focuses on how policy discourse and research discourse meet in contract research in higher education. The interplay of these discourses has consequences for researchers who have to balance conflicting demands, which we view as links between research and policy cycles. Two evaluation studies on the introduction and effects of new policy instruments are discussed, focusing on the interaction between policy needs, and research design. The examples are taken from policies in the development towards increasing self-regulation in higher education, of which Finland and the Netherlands are interesting examples in the European context

Onko yliopisto organisaatio vai instituutio?

Artikkelissa keskustellaan yliopiston luonteesta kahdesta näkökulmasta käsin, jotka ovat yliopisto organisaationa ja akatemian intellektuaalisten traditioiden kantama korkeakoulutuksen instituutio. Artikkeli analysoi sitä, millä tavalla nämä kaksi näkökulmaa eroavat toisistaan, ja mitä näistä eroista seuraa. Artikkelissa keskustellaan myös siitä, millaisia historiallisia kerrostumia ja niiden tukemia eettisiä koodistoja yliopistoista löytyy

Elämää siiloissa: Managerialismin vaikutuksia yliopistoissa

Yliopistoista viritetään tehokkaita ja vaikuttavia organisaatioita liike-elämästä lainatuin managerialismin opein. Sen vahvin vastavoima on tiedeyhteisön kollegiaalisuus. Millaisia seurauksia managerialismilla on yliopistoille ja millainen on sen suhde kollegiaalisuuteen

Yliopistot keskiajan sosiaalisena innovaationa: Paavi, Ruhtinas ja Kaupunki

This study discusses the nature of the university as a medieval European social innovation. The author suggests that the emergence of European universities can be explained with the help of three social actors that are important for their development. These were 'the Pope', representing the research funder and academic gatekeeper; 'the Prince', symbolizing the territorial ruler and legislator; and 'the City', as being an actor that reveals the importance of local communities with whom the guilds of students and professors needed to negotiate on practical matters. The article suggests that local conditions in medieval Bologna and Paris were essential for the establishment of two different ideal types of universities: the University of Bologna as an example of a university ruled by students, and the University of Paris as an example of a university ruled by professors, masters. The article is based on academic research literature.Tässä katsauksessa keskustellaan tutkimuskirjallisuuden avulla siitä, mitkä olivat keskeisiä tekijöitä keskiajan merkittävimmän sosiaalisen innovaation, eli ylipiston, synnylle ja niiden kehitykselle. Artikkelissa keskustellaan sekä yliopistojen toiminnallisista rakenteista, eli killoista, sekä niiden toimintaperiaatteesta, eli kollegiaalisuudesta. Artikkelissa pohditaan myös yliopistojen arvopohjaa. Oleellisen väite on se, että yliopistojen kehitykseen vaikuttivat merkittävästi sekä tieteellinen auktoriteetti ja portinvartija eli Paavi, alueellinen lainsäätäjä eli Ruhtinas sekä paikallinen vallankäyttäjä eli Kaupunki

Conclusion: New Practices and Identities as Drivers of Cultural Change

info:eu-repo/semantics/publishedVersio

Introduction : How Is Change in Higher Education Managed?

It is an understatement to argue that the previous two decades have been characterized by an interest in reform and change of higher education. It is thus difficult to find an area of the sector that has not been exposed to policy initiatives aimed not only at changing the surrounding structures, but also at the ways in which teaching and research are organized and function. Reform initiatives have been taken at the supra-national level (exemplified by the Bologna Process in Europe), at the national level and at the institutional level (Gornitzka et al., 2005).info:eu-repo/semantics/publishedVersio

Peruskoulua oppimassa: Oppimistulosten arvioinnit koulutusta kehittämässä

Artikkelissa tarkastelemme suomalaisen peruskoulun sekä kansainvälisten ja kansallisten oppimistulosten arvioinnin roolia oppivelvollisuuskoulun muutoksissa. Kysymme artikkelissamme, miten oppimistuloksista saatua tietoa käytetään koulutusjärjestelmän, kuten perusopetuksen, ohjauksessa ja koulutuspoliittisessa päätöksenteossa. Artikkelimme tutkimusaineisto koostuu kansallisten ja kansainvälisten arviointien empiiristen tutkimustulosten jatkoanalyyseistä sekä opetushallinnon asiakirjoista, joilla ohjataan perusopetusjärjestelmää. Tarkastelumme perustuu näiden aineistojen systemaattiseen analysoimiseen. Osoitamme, miten oppimistuloksia on käytetty oppivelvollisuuskoulun kehittämisessä ja koulutuspolitiikassa ohjausvälineenä. Lopuksi pohdimme koulutuspolitiikkaa poliittisena projektina, jonka tavoitteena alun perin oli luoda tasa-arvoinen ja reilu yhteiskunta.In this article, we examine the role of international and national assessments of learning outcomes as a part of the construction of the Finnish compulsory education school. We analyze how the Finnish basic education system utilizes the results of the learning outcomes in system steering and educational policy making. The research data consist of analyses of empirical research results of national and international assessments as well as teaching administration documents that have guided the basic teaching system. Our review is based on a systematic analysis of these data sets. We discuss how learning outcomes have been used as a steering instrument in compulsory education school development and education policy. Finally, we consider education policy as a political project the goal of which was, in the first place, to create an equal and fair society

Neliportaisen tutkijanuramallin arviointihanke: Loppuraportti

Raportti perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan arviointihankkeeseen neliportaisesta tutkijanuramallista. Sisällöstä, johtopäätöksistä ja kehittämissuosituksista vastaavat selvityksen tekijät. Tavoitteena oli tarkastella neliportaisen tutkijanuramallin käyttöönottoa ja toteutumista sekä sen soveltuvuutta tutkijanurien selkeyttämiseen suomalaisissa yliopistoissa. Neliportainen uramalli on keino jäsentää tutkijoiden ja opettajien uria sekä tilastoida yliopiston henkilöstöä yliopisto- ja järjestelmätasolla. Neliportainen tutkijanuramalli sisältyy laajemmin yliopistojen henkilöstöpoliittisiin strategioihin ja käytänteisiin, joita myös tarkastellaan raportissa: rekrytointeihin, uralla etenemiseen, palkkaukseen ja tenure track -uramalliin. Arviointihankkeen tuloksena havaittiin, että neliportaisen tutkijanuramallin jalkauttaminen on monissa yliopistoissa jäänyt vajavaiseksi, sillä se tunnetaan henkilöstön keskuudessa melko heikosti. Malli on kuitenkin useissa yliopistoissa toiminut hyvin tilastoinnin välineenä. Se on selkeyttänyt akateemista urarakennetta sekä eri uraportailla käytettäviä nimikkeitä. Neliportaisen uramallin toteuttamisessa on edelleenkin epäselvyyttä ja hajontaa sekä yliopistojen kesken että niiden sisällä. Uralla eteneminen portaita ylöspäin etenkin ensimmäisellä ja toisella uraportaalla on hyvin kilpailtua ja siten epävarmaa. Monissa yliopistoissa käytetään professorin vakinaistamispolkua, eli ns. tenure track -menettelyä uraportaiden loppupään rekrytoinneissa. Muutamissa yliopistoissa kaikki professorin tehtävät avataan tenure track -tehtävinä, joista on mahdollisuus edetä professuuriin. Ongelmana pidetään sitä, että neliportainen tukijanuramalli ja erityisesti tenure track -menettely sisältävät vain osan yliopiston koko akateemisesta henkilöstöstä. Erityisesti ensimmäisellä ja toisella uraportaalla on tutkijoita, joiden uralla eteneminen on hyvin epävarmaa rahoituksen ja työsuhteiden pirstaleisuuden vuoksi. Uran alkupään ongelmat saattavat kuitenkin vähentää akateemisen uran houkuttelevuutta. Palkkauksessa on sekä yliopistojen välisiä että sukupuolten välisiä eroja, sillä naisilla on lähes kaikilla neliportaisen uran tasoilla matalampi palkka kuin miehillä. Arviointiryhmän suositukset uramallin kehittämiseksi: neliportaista tutkijanuramallia tulisi kehittää laaja-alaisemmaksi, jotta se kattaisi kaikki yliopistojen akateemisen henkilöstön jäsenet ja tukisi kaikkien yliopiston perustehtävien toteuttamista. Uramallin tulisi olla selkeä, läpinäkyvä ja sen tulisi olla yhteydessä palkkausjärjestelmän kannustavuuteen sekä rekrytointeihin. Sen tulisi olla sekä yhtenäinen että yliopistojen strategisen erilaisuuden tunnistava malli. Myös tenure track ja siihen liittyvät arvioinnit tulisi kansallisesti yhtenäistää ja se tulisi erottaa selkeämmin neliportaisesta tutkijanuramallista. Yliopistojen henkilöstöpolitiikan toteuttamista tulisi seurata tarkemmin

The relationship between oral diseases and infectious complications in patients under dialysis

Objectives Association was investigated between oral health before dialysis and the incidence of systemic infections during dialysis. We hypothesized that low-grade systemic inflammation caused by poor oral health associates with infectious episodes in patients on dialysis, despite earlier eradication of oral infection foci. Subjects and methods A total of 117 patients (46 with peritoneal and 71 with hemodialysis) were examined and treated at predialysis stage and followed up during dialysis. Number of infection episodes and microorganisms cultured from blood and peritoneal fluid were analyzed. Number of teeth, periodontal inflammatory burden, and total dental index scores were assessed, and salivary matrix metalloproteinase 8, triggering receptor on myeloid cells 1, peptidoglycan recognition protein 1 (PGLYRP1), and interleukin-1 beta were measured. Results In hemodialysis, 134 infection episodes were recorded, while peritoneal dialysis group had 77 peritonitis episodes. Culture-negative samples were 69% in hemodialysis and 23% in peritoneal dialysis group. Staphylococci were the most frequently associated microorganisms. Infections during dialysis did neither associate with oral health parameters nor associate with salivary inflammatory biomarkers, except for PGLYRP1, which associated with number of infection episodes during hemodialysis (p = .046). Conclusions A number of infection episodes during hemodialysis were associated with salivary PGLYRP1 but not the other salivary markers or oral infection markers.Peer reviewe