This study discusses the nature of the university as a medieval European social innovation. The author suggests that the emergence of European universities can be explained with the help of three social actors that are important for their development. These were 'the Pope', representing the research funder and academic gatekeeper; 'the Prince', symbolizing the territorial ruler and legislator; and 'the City', as being an actor that reveals the importance of local communities with whom the guilds of students and professors needed to negotiate on practical matters. The article suggests that local conditions in medieval Bologna and Paris were essential for the establishment of two different ideal types of universities: the University of Bologna as an example of a university ruled by students, and the University of Paris as an example of a university ruled by professors, masters. The article is based on academic research literature.Tässä katsauksessa keskustellaan tutkimuskirjallisuuden avulla siitä, mitkä olivat keskeisiä tekijöitä keskiajan merkittävimmän sosiaalisen innovaation, eli ylipiston, synnylle ja niiden kehitykselle. Artikkelissa keskustellaan sekä yliopistojen toiminnallisista rakenteista, eli killoista, sekä niiden toimintaperiaatteesta, eli kollegiaalisuudesta. Artikkelissa pohditaan myös yliopistojen arvopohjaa. Oleellisen väite on se, että yliopistojen kehitykseen vaikuttivat merkittävästi sekä tieteellinen auktoriteetti ja portinvartija eli Paavi, alueellinen lainsäätäjä eli Ruhtinas sekä paikallinen vallankäyttäjä eli Kaupunki
