Mikä on lääkärin rooli haavanhoidossa?

Neljännen vuosikurssin Krooninen haava -seminaarissa kandi esitti kysymyksen: Määrääkö lääkäri, mitä haavanhoitotuotetta ¬käytetään? Tämä tulevan toimenkuvan rajoja luotsaava kysymys jäi askarruttamaan meitä luennoitsijoita, kokeneita haava-¬ammattilaisia

Aktiivisuutta arkeen, sykettä sydämeen : Kunnon ylläpitovaiheen liikuntaopas sydämen ohitusleikkauksen jälkeen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kunnon ylläpitovaiheen liikuntaopas sydämen ohitusleikkauksen läpikäyneelle asiakkaalle Savonlinnan keskussairaalaan. Oppaan on tarkoitus toimia fysioterapeuttien työvälineenä kontrollikäynnin potilasohjauksessa ja tukea asiakkaan kotona tapahtuvaa kunnon ylläpitovaiheen omatoimista liikunta-aktiivisuutta. Sepelvaltimotauti aiheuttaa suuren hoito- ja kuntoutustarpeen Suomessa. Sepelvaltimotaudin yksi kajoava hoitomuoto on ohitusleikkaus, jonka jälkeisessä kunnon ylläpitovaiheessa nousujohteinen liikunta on elämäntapamuutosten ja lääkehoidon rinnalla osa kuntoutusta. Kunnon ylläpitovaihe asettaa kuntoutujalle haasteen sitoutua omatoimiseen ja säännölliseen fyysiseen aktiivisuuteen, koska ohitusleikkaus ei paranna itse sepelvaltimotautia. Siitä huolimatta, että liikunnan hyödyllisyydestä sepelvaltimotaudin hoidossa on vahva näyttö, ohitusleikatuista henkilöistä vain 30–60 % jatkaa toipilasvaiheen jälkeen fyysisesti aktiivisena. Tukena myönteisen liikunta-aktiivisuuden edistämisessä on ammattilaisen opastus ja neuvonta ohitusleikkauksen läpikäyneelle henkilölle. Suullisen ohjauksen lisäksi kirjallinen opas mahdollistaa asiakkaalle ohjeisiin myöhemmin palaamisen ja mieleen palauttamisen. Opas tukee asiakasta oman aktiivisen arkensa luomisessa. Opinnäytetyö koostuu viitekehyksestä sekä sen pohjalta tuotekehityksenä tuotetusta liikuntaoppaasta. Viitekehys perustuu tutkittuun ja ajantasaisimpaan saatavilla olevaan tietoon sepelvaltimotaudista, ohitusleikkauksesta sekä kunnon ylläpitovaiheen liikunnasta sydänkuntoutuksen osana. Viitekehyksessä käsitellään myös sitä, miten liikuntakäyttäytymisen muutosta tuetaan, sillä se on vahvasti yhteydessä sydämen ohitusleikkauksen jälkeiseen kunnon ylläpitovaiheen potilasohjaukseen. Liikuntaoppaaseen on koottu sydämen ohitusleikkauksen jälkeistä kunnon ylläpitovaiheen liikuntaa koskevat yleiset ohjeet ja liikunnan hyödyt. Opas ohjaa pohtimaan mieleisiä liikuntalajeja ja liikuntatavoitteita liikunta - aktiivisuuden ja motivaation tukemiseksi. Opinnäytetyön tuloksena tuotettiin kunnon ylläpitovaiheen liikuntaopas sydämen ohitusleikkauksen läpikäyneelle henkilölle Savonlinnan keskussairaalan fysioterapian osaston käyttöön. Opas vastaa tilaajan sille asettamia vaatimuksia, sekä on hyvien potilasoppaan kriteereiden mukainen.The purpose on our thesis was to produce a written guidebook for physical exercise in phase III after a coronary artery bypass operation. The guidebook is aimed at clients who have undergone a coronary artery bypass operation. The guidebook is also meant to be a physiotherapist’s tool during control visit counselling at Savonlinna Central Hospital in phase III and to support the client’s independent physical activity at home. Coronary artery disease causes a great demand for care and rehabilitation in Finland. Coronary artery bypass operation is one form of invasive treatment of coronary artery disease. After the operation in phase III progressive physical activity and exercise are an part of cardiac rehabilitation alongside with lifestyle changes and medical treatment. Since coronary artery bypass operation does not cure the underlying disease, there is a challenge for the patient to commit himself to independent and regular physical activity. Nevertheless, there is strong evidence of the benefits of physical exercise in the treatment of coronary artery heart disease, only 30 – 60 % of operated persons continue to be physically active after phase II. Professional guidance and counselling are ways to support and promote a client’s physical activity after a coronary artery bypass operation. In addition to verbal guidance, a written guidebook enables the client to revise the guidelines after professional counselling. The guidebook supports the client in building an active everyday life in phase III after the operation. The thesis consists of a theoretical framework and the consequent product development process resulting in the guidebook of physical exercise. The theoretical framework focuses on the most recent research available on coronary artery heart disease, coronary artery bypass operation and physical exercise in phase III of cardiac rehabilitation. The theoretical framework also discusses the process of changing physical activity behavior after a bypass operation and the professional’s role in providing support during the process. The guidebook includes general instructions on physical exercise in phase III as well as information on the benefits of physical exercise. The aim of the guidebook is to encourage the client to consider suitable physical activities and personal goals to support his physical activity and exercise motivation. The outcome of this thesis is a guidebook of physical exercise in phase III after a coronary artery bypass operation. The guidebook meets the requirements of the commissioner as well as the criteria of a good patient guidebook

Katsaus verkko-oppimisen johtamisen ja kehittämisen nykytilan kirjallisuuteen : verkko-oppimisen strateginen johtaminen ja kehittäminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kysymykset liittyvät laajemmin oppilaitosten toimintaan: kuinka kehitetään opettajien digi-osaamista ja virtuaalioppimisympäristöjen monipuolista käyttöä, kuinka taataan oikea-aikainen tekninen tuki, kuinka ylläpidetään riittävää laitteistoa ja ohjelmistoja, millaisia laitteiden tulisi olla ja ennen kaikkea kuinka oppilaitosta tulisi johtaa ja kehittää, jotta tieto- ja viestintätekniikan tehokas ja joustava käyttö taattaisiin. Käsillä olevassa raportissa kysymyksiä tarkastellaan kirjallisuuden kautta perehtyen aihetta käsitteleviin selvityksiin, tutkimuksiin, puheenvuoroihin ja raportteihin. Menetelmällisesti kirjallisuutta lähestyttiin internetistä löytyvien lähteiden kautta nk. ”lumipallo-menetelmällä” eli hakusanoilla löydetyistä lähteistä saatiin eväitä uusiin lähteisiin. Raportti jäsentyy viiteen pääteemaan: Tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuri ja käytön tuki, opiskelijoiden ja opettajien tieto- ja viestintätekniikan käyttö sekä osaaminen, pedagogiset ratkaisut ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön johtaminen ja kehittäminen. Raportin lopuksi esitetään kehittämisehdotuksia oppilaitoksille tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön johtamisen kehittämiseksi.Tämä raportti on puheenvuoro tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä koskevaan keskusteluun ja ennen kaikkea oppilaitosten johtamis- ja kehittämisnäkökulmiin. Raportti on koostettu aihetta käsittelevien monimuotoisten julkaisujen, selvitysten, tutkimusten, puheenvuorojen ja raporttien pohjalta käsitellen tieto- ja viestintäteknisten laitteiden käyttöä, käytön tukea, vaadittavaa osaamista, pedagogisia ratkaisuja sekä tieto- ja viestintätekniikan tehokkaan hyödyntämisen vaativaa oppilaitosjohtamista. Raportin lopuksi on analyysin pohjalta koottu kehittämisehdotuksia oppilaitoksille tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön johtamisen kehittämiseksi. Raportti liittyy Verkko-oppimisen strateginen johtaminen ja kehittäminen VESTRA -projektiin, jota rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja Keski-Suomen elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus. Raportti sopii oppilaitosten johtajille, opettajille, päättäjille ja aiheesta kiinnostuneille tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseen

Kliinisestä harjoittelusta työssäoppimiseen ja yhteistyötiimeihin

Summary: From clinical training to learning in the workplace and co-operation team

Kliinisestä harjoittelusta työssäoppimiseen ja yhteistyötiimeihin.

Terveysalan työharjoittelun toteutumista on arvosteltu siitä, että oppilaitokset panostavat entistä vähemmän työharjoittelun ohjaukseen ja harjoittelupaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Harjoittelussa perinteiset työtavat ja vallitseva työkulttuuri siirretään kritiikittömästi opiskelijoille. Koulun antamat tiedot ja harjoittelupaikan edellyttämät taidot eivät kohtaa. Artikkelissa luodaan näkymiä uudenlaiseen työssäoppimiseen tehostamalla koulun ja työpaikkojen välistä yhteistyötä.peerReviewe

Askelmerkkejä työelämäkumppanuuteen : osaamisen kehittäminen ammattikorkeakouluissa

Askelmerkkejä työelämäkumppanuuteen -julkaisussa kuvataan ammattikorkeakoulun ja työelämän välisen yhteistyön lähtökohtia, käynnistämistä ja kehittämistä kohti kumppanuutta. Julkaisun artikkeleissa käsitellään ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyön ja kumppanuuden teoreettisia ja yhteiskunnallisia lähtökohtia, kuvataan työelämän näkökulmaa yhteistyöhön ja opettajien käsityksiä työelämätiedosta ja sen opettamisesta. Julkaisun keskiössä ovat työelämäkumppanuus- ja työelämäyhteistyöosaamisen kehittämisen valmennusohjelman kuvaus ja valmennukseen osallistuneiden henkilökohtaiset tarinat siitä, kuinka he kumppanuutta kehittivät. Lopuksi hahmotellaan teoreettisemmin kumppanuuden kehittämisen askelmia. Julkaisu on suunnattu ammattikorkeakoulun ja työelämän kumppanuuden kehittämisestä kiinnostuneille ammattikorkeakouluissa ja yrityksissä. Toivottavasti julkaisu innoittaa myös opettajaksi opiskelevia ja tutkijoita. Julkaisu on kirjoitettu Euroopan Sosiaalirahaston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittamassa Stepit-projektin KOHO-osaprojektissa

”Se ei ole tietotekniikan opetusta koulussa, vaan se on tietotekniikan hyödyntämistä elämässä" : verkko-oppimisen strateginen johtaminen ja kehittäminen 2015

Tässä raportissa tarkastellaan, millaisia johtamis- ja kehittämishaasteita tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäytön nopea lisääntyminen on tuonut oppilaitoksiin mukanaan ja millaisia ratkaisuja näihin haasteisiin on löydetty. Seitsemässä keskisuomalaisessa toisen- ja korkea-asteen oppilaitoksessa tehtyjen haastatteluiden ja niitä täydentävän verkkokyselyn perusteella löydettiin monia verkko-opetuksen toimintaedellytyksiä tukevia ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä, mutta myös joukko haasteita ja niille pohjautuvia kehittämisehdotuksia. Hyvinä käytäntöinä näyttäytyivät tavoitteellinen ja pitkäjänteinen johtaminen, hyvin laadittu ja toimeenpantu kehittämissuunnitelma, verkko-osaamisen mukanaolo kehityskeskusteluissa, sen suunnitelmallinen kehittäminen kaikissa henkilöstöryhmissä, tietohallinnon roolin tarkastelu osana kehittämistyötä, tarvittavan tuen oikea-aikaisuus ja helppo tavoitettavuus ja langaton, hyvin toimiva verkko. Kehittämishaasteina näyttäytyivät puolestaan TVT-opetuksen kehittämistä tukevan kokeilukulttuurin tietoinen edistäminen, IT-palveluiden ja pedagogisen työn lähentäminen, käyttäjälähtöisyyden systemaattinen huomioon ottaminen, verkkopedagogisten taitojen kehittämisen mahdollistaminen ja edellyttäminen, tukipalveluiden tuominen lähemmäksi käyttäjiä, verkkooppimisen uusien pedagogisten ratkaisujen kehittäminen ja opiskelijoiden omien laitteiden käytön lisääminen.Tämä raportti on puheenvuoro niihin johtamis- ja kehittämishaasteisiin, joita oppilaitosten digitalisoitumiskehitys on tuonut mukanaan. Keskisuomalaisissa toisen- ja korkea-asteen oppilaitoksessa tehtyjen haastatteluiden ja verkkokyselyn pohjalta tarkastellaan sitä, miten oppilaitoksissa on vastattu tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön mukanaan tuomiin johtamis- ja kehittämishaasteisiin ja millaisiin ongelmiin näitä haasteita ratkottaessa on törmätty. Kirjoittajat tekevät tulosten pohjalta käytännöllisiä kehittämisehdotuksia oppilaitosten johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Raportti liittyy Verkko-oppimisen strateginen johtaminen ja kehittäminen VESTRA -projektiin, jota rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja Keski-Suomen elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus. Raportti sopii oppilaitosten johtajille, opettajille, päättäjille ja aiheesta kiinnostuneille tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseen

Microsieving coupled with O3 or ClO2 for treatment and disinfection of combined sewer overflows

A compact combined sewer overflow (CSO) treatment unit is set up and evaluated in pilot-scale. The pilotplant consisted of flocculation, coagulation and a microsieving system followed by a disinfection unit with either O3 or ClO2. Efficiency of the pilot-plant was evaluated with respect to reduction of Escherichia coli, coliform bacteria and intestinal enterococci as well as removal of biocides. Results showed that 10 mg L-1 of ClO2 as disinfectant was sufficient to meet the European Union (EU) requirements as per Bathing Water Directive (2006/7 EC) while the same results were only achieved when higher O3 dose (20 mg O3 L-1) was applied. This study revealed that chlorine dioxide was the most effective disinfectant agent in reducing the number of bacteria to below the limits set by the EU Bathing Water Directive and that the pre-treatment used was highly efficient. Regarding biocides, the efficiency of the removal was highly dependent on the type of substance. However, ozone was found to be able to remove a broader range of the investigated biocides