Neljännen vuosikurssin Krooninen haava -seminaarissa kandi esitti kysymyksen: Määrääkö lääkäri, mitä haavanhoitotuotetta ¬käytetään? Tämä tulevan toimenkuvan rajoja luotsaava kysymys jäi askarruttamaan meitä luennoitsijoita, kokeneita haava-¬ammattilaisia

Isoherranen, Kirsi

Koljonen, Virve

Väänänen, Ulla

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Ajassa | näkökulma teemaVirVe Koljonendosentti, erikoislääkäriHUS, Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka,virve.koljonen@hus.fiUlla Väänänenauktorisoitu haavanhoitajaHUS, Iho- ja allergiasairaala, ihotautien, allergologian ja sukupuolitautien klinikkaulla.vaananen@hus.fiKirsi isoherranenLT, erikoislääkäriHUS, Iho- ja allergiasairaala, ihotautien, allergologian ja sukupuolitautien klinikkakirsi.isoherranen@hus.fiLääkärillä on ammattinsa puolesta erityisiä vel-voitteita. Hän päättää potilaan taudin määrityk-sestä ja vastaa potilaan hoidosta (1). Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa hoitotarvikkeiden ja -välineiden jakelusta todetaan seuraavaa: Tar-vikkeiden ja välineiden jakamisen perusteena on ensinnäkin se, että jakelu perustuu aina yk-siölliseen tarpeeseen, jonka määrittelee hoitava lääkäri. Jakelun aloittamisesta päättää terveys-keskuslääkäri.” Lääkäri on siis ammattinsa puo-lesta paljon valvojana. Haavanhoito on aina kuulunut sekä lääkärin että hoitajien toimenkuvaan. Vaikka lääketie-teen teknologian kehittymisen myötä yhä  useampia sairauksia voidaan ehkäistä ja paran-taa, erilaisia kroonisia haavoja on edelleen ja paljon. On arvioitu, että noin 1 % aikuisväestös-tä kärsii kroonisesta säärihaavasta jossain elä-mänsä vaiheessa (2,3), ja esiintyvyys nousee ikääntyessä. Yli 65-vuotiailla on esiintyvyyden arvioitu olevan jopa 3–5 % (4). Tietyillä erityis-ryhmillä, kuten diabeetikoilla tai reumaatikoil-la, saattaa kroonisen säärihaavan esiintyvyys nousta jopa 10 %:iin. Nykyisin haavojen hoito aiheuttaa 2–4 % terveydenhuollon kustannuk-sista. Haavanhoitotuotteiden kehitys ja markki-nointi on valtavaa maailmanlaajuista bisnestä (5). Uusia tuotteita tuodaan markkinoille jatku-vasti. Suomessa saatavilla olevien haavanhoito-tuotteiden käsikirja Vulnus Fennica (6) luette-lee yli 400 haavanhoitotuotetta tai haavanhoi-toon läheisesti liittyvää tuotetta. HUS:n puite-sopimuksessa on tällä hetkellä noin 550 haa-vanhoitotuotetta. Tuotteiden kehityksessä on havaittavissa alati muuttuvia trendejä: kymme-nisen vuotta sitten vannottiin vahvasti hopea-tuotteiden tehoon ja nykyisin on trendikästä hoitaa haavoja alipaineimulla. ApUneUvojA AISTInvArAISeen pääTökSenTekoonLääkärin peruskoulutuksessa on vain vähän opetusta haavoista (7). Suullisten ja kirjallisten kurssipalautteiden perusteella vaikuttaa siltä, että haavanhoito aiheuttaa epävarmuutta ja ah-distusta lääketieteen opiskelijoissa. Onko haavanhoito kvalitatiivinen vai kvantita-tiivinen ongelma? Nykyinen lääkärintoimi pe-rustuu mitattavuudelle, mutta haavanhoito on kuitenkin edelleen varsin aistinvaraista. Meillä ei ole standardoituja mittareita tai välineitä ar-vioimaan haavan kosteutta, ympäröivän terveen kudoksen turvotusta tai väriä tai haavanpohjan granulaatiokudoksen määrää. Referenssipohja kehittyy vasta kun on nähnyt satoja, jopa tuhan-sia haavoja. Suomen Haavanhoitoyhdistys on julkaissut avoimen haavan VPKM-väriluokitushelpperin eli tuttavallisesti haavahelpperin, jonka avulla arvioidaan haavan ulkonäköä ja suunnitellaan sen avulla tilanteeseen parhaiten sopivat haa-vanhoidon materiaalit. Helpperin perusteet on helppo oppia ja se kattaa lähes kaikki haavat. Mikä on lääkärin rooli haavanhoidossa?Neljännen vuosikurssin Krooninen haava -seminaarissa kandi esitti kysymyksen: Määrääkö lääkäri, mitä haavanhoitotuotetta  käytetään? Tämä tulevan toimenkuvan rajoja luotsaava kysymys jäi askarruttamaan meitä luennoitsijoita, kokeneita haava- ammattilaisia.  Haavanhoito on edelleen varsin aistinvaraista.haavanhoito494 Suomen LääkäriLehti 8/2017 vSk 72KirjallisUUtta 1 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä. 28.6.1994/559. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1994/199405592 jones je, nelson eA. Skin grafting for venous leg ulcers. Cochrane Database Syst rev 2010(2):CD001737.3 valencia IC ym. Chronic venous insufficiency and venous leg ulceration. j Am Acad Dermatol 2001;44:401–21.4 Moffatt Cj ym. prevalence of leg ulceration in a London population. QjM 2004;97:431–7.5 The global wound care market is expected to reach $20.3 billion by 2015. pharmaLive Special reports 2010.6 Iivanainen A. Seppänen S. vulnus Fennica 2009. Helsinki: edita, 2010.7 patel np ym. Comparison of wound education in medical schools in the United States, United kingdom, and Germany. eplasty 2008;8:e8.8 Carville k. Which dressing should I use? It all depends on the ’TIMeInG’. Aust Fam physician 2006;35:486–9.9 Dowsett C, newton H. Wound bed preparation: TIMe in practice. WoUnDS Uk 2005;1:58.10 Leaper Dj ym. extending the TIMe concept: what have we learned in the past 10 years?(*). Int Wound j 2012;9(Suppl 2):1–19.11 Moore Z, Butcher G, Corbett LQ ym. AAWC, AWMA, eWMA position paper. Managing wounds as a team. j Wound Care 2014;23(5 Suppl):S1–S38. Ongelmana on kuitenkin, että helpperi perus-tuu näköhavaintoon ja sekamuotoisten haavo-jen luokittelu voi olla hankalaa. TIME-konsepti (8,9,10) huomioi haavan ja sen ympäristön ja pyrkii systematisoimaan haa-van arvioimista. TIME arvioi haavanpohjan ku-doksen (tissue), infektion, kosteuden (moistu-re) ja haavan reunat (edge), ja antaa tavoitteen ja menetelmät optimaalisen paranemisen edis-tämiseksi.  pAIkALLISHoITo SUUnnITeLLAAn yHTeISTyöSSäMoniammatillinen työskentely on viime vuosi-na osoittautunut tulokselliseksi tavaksi hoitaa haavapotilaita (11). Hyvään tiimiin kuuluvat mm. lääkäri, haavanhoitaja, jalkaterapeutti, ra-vitsemusterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Moni-ammatillisessä tiimissä lääkärin tärkein tehtävä on haavan oikea diagnosointi sekä potilaan ko-konaishoidon suunnittelu; esimerkiksi diabe-teksen hoitotasapainosta huolehtiminen ja eri erikoisalojen konsultaatiot. Haavanhoitajalla on taas luontainen ja tärkeä rooli haavan paikallishoidon suunnittelussa, ja optimaalisessa tilanteessa paikallishoidon suunnittelevat lääkäri ja haavanhoitaja yhdessä. Siten luonteva kumppani lääkärille haavanhoi-dossa on auktorisoitu haavanhoitaja. Haavan-hoitoyhdistys myöntää tämän nimikkeen am-mattilaiselle, joka on osoittanut haavanhoidon laajaa erityisosaamistaan. Auktorisointi täytyy päivittää neljän vuoden välein. Auktorisoituja haavanhoitajia on tällä hetkellä 58 ja auktori-soinnin avulla haavanhoitoa on kehitetty syste-maattisempaan suuntaan.Mitäkö vastasimme kandidaatille: ei määrää vaan neuvottelee. ●Näkökulma-palstalla julkaistavien kirjoitusten enimmäispituus on 5 000 merkkiä. Toimitus lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. Palstalle tarkoitetut kirjoitukset lähetetään osoitteeseen laakarilehti@laakarilehti.fiFotolia495Suomen LääkäriLehti 8/2017 vSk 72

Mikä on lääkärin rooli haavanhoidossa?

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/237178/1/SLL82017_494.pdf

Mikä on lääkärin rooli haavanhoidossa?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto