Vesivehmaankankaan hydrogeologinen rakenne

Pro gradu -työni on osa laajempaa Salpausselkä 3D -hanketta, joka on geologian tutkimuskeskuksen sekä Turun, Helsingin ja Oulun yliopistojen yhteistyöprojekti. Tämän tutkimuksen osuus on selvittää Vesivehmaankankaan pohjavesialueen rakennetta ja rakenteen vaikutusta pohjavesiolosuhteisiin. Tutkimuksen tavoitteena on jakaa alue ominaisuuksiltaan erilaisiin hydrogeologisiin yksiköihin. Valmiin tutkimuksen pohjalta suunnitellaan jatkotutkimuksia, kuten heijastusseismisten luotausten tekoa. Tutkimusalue on Päijät-Hämeessä Asikkalan kunnassa sijaitseva Vesivehmaankankaan deltamuodostuma, joka on yksi Asikkalan tärkeimmistä pohjavesialueista. Vesivehmaankangas on muodostunut noin 11 700 vuotta sitten osana Toista Salpausselkää. Työ perustuu alueella aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin, joita täydennetään uudella maatutka-aineistolla ja sedimentologisilla havainnoilla. Geomorfologian tarkasteluun käytettiin GTK:n uutta varjostettua korkeusmallia. Deltan rakenne vastaa lähes tyypillistä Gilbert-tyypin deltarakennetta, jonka aines on hyvin vettä johtavaa ja jonka rakenteissa ei juuri ole hienoaineksia. Moreenit ovat sijoittuneina vain tutkimusalueen reunoille, eivätkä juurikan vaikuta pohjaveden imeytymiseen alueella. Vesivehmaankankaan muodostumisen aikana jäätikkö on liikkunut edestakaisin melko laajasti, mistä kertovat vanha reuna-asema, kaksiosainen reunamuodostuma, lineaatiot sekä ylityöntömoreenit deltan reunoilla. Jäätikkö on vetäytynyt alueelta ainakin 10 km:n päähän pohjoiseen, josta se on uudelleen edennyt osittain deltakankaan päälle. Tutkimusalueen kallioperä on hyvin rikkonainen, ja kallioperän korkeusvaihtelut ovat suurin pohjaveden kulkeutuvuuteen vaikuttava tekijä. Korkea ja rikkonainen kallioperä jakavat erityisesti tutkimusalueen itäosien mahdolliset akviferit pieniin ja yksittäisiin muodostumiin. Tutkimusalueen poikki kulkeva koillis-lounassuuntainen ruhje on pääasiallinen pohjavettä keräävä allas. Toinen pohjaveden kulkeutuvuuteen vaikuttava tekijä on deltan rakenteiden alla oleva vanha reunamoreeni, joka ohjaa pohjaveden virtauksen kääntymään länsi-itäsuuntaiseksi muodostuman läpi

Määräaikaisten työntekijöiden kouluttaminen – näkemyksiä henkilöstön taloustieteestä

Tutkielma käsittelee määräaikaisten työntekijöiden kouluttamista henkilöstön taloustieteen teorioiden pohjalta. Aluksi tutkielma esittelee henkilöstön taloustieteen teoriaa inhimillisen pääoman investoinneista ja työnantajan tarjoamasta koulutuksesta, jonka jälkeen näitä teorioita sovelletaan määräaikaisten työntekijöiden kouluttamiseen. Määräaikaisten työntekijöiden osuus on kasvanut työmarkkinoilla viime vuosikymmenien aikana, kun yritykset ovat, kilpailun kasvaessa, pyrkineet parantamaan toimintansa joustavuutta. Koska määräaikaisten työntekijöiden osuus on kasvussa, olisi yritysten yhä tärkeämpää taata myös näille työntekijöille riittävästi koulutusta. Tämä on yrityksille haastavaa, sillä määräaikaisten työntekijöiden kouluttaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa työsuhteen lyhyyden vuoksi. Lisäksi koulutuksen sisältö jää usein yleispäteväksi, sillä yrityksellä ei ole kannustimia investoida yrityskohtaiseen kouluttamiseen. Haasteena siis on, kuinka määräaikaisille työntekijöille kyetään tulevaisuudessa tarjoamaan riittävästi tehokasta koulutusta

Lost boys? : Secondary education and crime

Peer reviewe

Ylioppilaskokeessa menestymisen yhteys luokanopettajakoulutuksen menetelmäopinnoissa menestymiseen

Tämän tutkimuksen lähtökohtina olivat tutkimusperustainen luokanopettajakoulutus ja sen hyödyt luokanopettajan asiantuntijuuden sekä ammatillisen kehittymisen kannalta. Tarkoituksena oli selvittää ylioppilastodistuksen äidinkielen ja matematiikan arvosanojen yhteyttä luokanopettajakoulutuksen menetelmäopinnoissa menestymiseen. Lisäksi haluttiin selvittää, ennustavatko menetelmäopintojen arvosanat proseminaari- ja pro gradu -tutkielman arvosanoja. Tutkittavista muodostettiin ryhmiä, jotka poikkesivat toisistaan edellä mainittujen arvosanojen perusteella. Tutkimukseen osallistui 158 Turun yliopiston luokanopettajaopiskelijaa. Aineis-toa käsiteltiin regressio-, klusteri- ja varianssianalyysien avulla. Tutkimuksen punaisena lankana toimi ”tutkiva opettaja” –käsite ja sitä lähestyttiin tarkastele-malla luokanopettajan asiantuntijuuden sisältöjä sekä sen kehittymistä. Aiempien tutkimustulosten perusteella matematiikan ja äidinkielen ylioppilastodistuksen arvosanat näyttivät olevan positiivisesti yhteydessä ainakin yleiseen luokanopettajaopinnoissa menestymiseen, mutta tästäkin löytyi risteäviä tuloksia. Yhteyttä juuri menetelmäopintoihin oli tutkittu melko vähän, jonka vuoksi hypoteeseja oli hankala muodostaa. Tämä tutkimus pyrkikin nostamaan esille tutkimustaitojen tärkeyttä ja etsimään syitä luokanopettajakoulutuksen menetelmäopinnoissa menestymiseen. Ylioppilastutkintomenestyksen ei todettu ennustavan proseminaari- tai pro gra-du -tutkielman arvosanoja. Tutkimustyöpajan 1 arvosanan todettiin ennustavan proseminaaritutkielman arvosanaa ja tutkimustyöpajan 2 arvosanan todettiin ennustavan pro gradu -tutkielman arvosanaa. Klusterianalyysin avulla löydettiin neljä toisistaan poikkeavaa ryhmää: 1 (yliopistossa menestyjät), 2 (keskitason menestyjät), 3 (ylioppilaskokeissa menestyjät) ja 4 (heikot). Etenkin heikkojen opiskelijoiden ryhmään olisi jatkossa syytä kiinnittää huomiota

Food insecurity among Finnish private service sector workers : validity, prevalence and determinants

Objective: To examine the prevalence and determinants of food insecurity among private sector service workers in Finland and assess validity of the Household Food Insecurity Access Scale (HFIAS) tool. Design: In this cross-sectional study, food insecurity and background characteristics were collected from Finnish private service workers via electronic questionnaires (2019) and national register data (2018-2019). We conducted univariate and multivariate logistic regression analyses to determine the variables explaining food insecurity. Validity of HFIAS was assessed with rotated principal component analysis and Cronbach's alpha. Setting: Members of the trade union for private sector service workers, Service Union United (PAM), from all municipalities in Finland participated in the study in 2019. Participants: The subjects were 6435 private sector workers that were members of the Service Union United (PAM) in Finland. Mean age of participants was 44 years (sd 12 center dot 7 years). Results: Two-thirds of the participants (65 %) were food insecure with over a third (36 %) reporting severe food insecurity. Reporting great difficulties in covering household expenses and young age markedly increased the risk of severe food insecurity (OR 15 center dot 05; 95 % CI 10 center dot 60, 21 center dot 38 and OR 5 center dot 07; 95 % CI 3 center dot 94, 6 center dot 52, respectively). Not being married, low education, working in the hospitality industry, being male and living in rented housing also increased the probability of severe food insecurity. The HFIAS tool demonstrated acceptable construct and criterion validity. Conclusions: Severe food insecurity was widespread and associated with low socio-economic status, young age and being male among Finnish private sector service workers, emphasising the need for regular monitoring of food insecurity in Finland.Peer reviewe

Muutosvuoropuhelu : miten kehittää yhteistä ja omaa työtämme

Tiedämme, että työ muuttuu jatkuvasti – sekä organisaatiossa suunniteltujen uudistusten että hitaasti hiipivien muutoskulkujen myötä. Harvoin kuitenkaan työyhteisöissä on liikaa aikaa ja keinoja pysähtyä yhdessä kokoamaan tilannekuvaa kehityssuunnista ja tarkastella sitä sekä yhteisen työn että kunkin henkilökohtaisen ammatillisen polun näkökulmista. Tutkija-kehittäjillä muutosta jäsentäviä välineitä olisi tarjolla, mutta niiden juurtuminen työyhteisöjen omaan käyttöön edellyttäisi käyttäjälähtöisempää menetelmäkehittelyä sekä HR-asiantuntijoiden ja esihenkilöiden uudentyyppistä kehittämiskumppanuutta. Näistä tunnistetuista haasteista ja kehittämistarpeista sai alkunsa tutkimus- ja kehittämishanke ”Muutosvuoropuhelu yksilöllisen ja yhteisöllisen kehittämistyön yhdistävänä mallina (MUPU)”. Raportissa kuvaamme, miten aiempia tutkimustuloksia soveltaen loimme kumppaniorganisaatioidemme kanssa palvelumuotoilullisessa yhteiskehittelyprosessissa Muutosvuoropuhelu-menetelmän. Vastaavanlaista välineistöä organisaatioilla ei aiemmin ollut käytössään, ja prosessin myötä toimijat ottivat Muutosvuoropuhelun omakseen aikeenaan soveltaa sitä omissa prosesseissaan. Raportissa esitellään myös tuloksia yhteiskehittelyn aikana il-menneestä esihenkilöiden, HR-asiantuntijoiden ja tutkija-kehittäjien kehittämistoimijuudesta

Peer support for accepting distressing reality : Expertise and experience-sharing in psychiatric peer-to-peer group discussions

Peer-based interventions are increasingly used for delivering mental health services to help people with an illness re-examine their situation and accept their illness as part of their life story. The role of the peer supporter in these interventions, known as experts-by-experience (EbE), is situated between mutual peer support and semi-professional service delivery, and they face the challenge of balancing an asymmetric, professional relationship with a reciprocal, mutuality-based, equal relationship. This article investigates how EbEs tackle this challenge when responding to clients’ stories about their personal, distressing experiences in peer-based groups in psychiatric services. The results show how the EbEs responded to their clients’ experience-sharing with two types of turns of talk. In the first response type, the EbEs highlighted reciprocal experience-sharing, nudging the clients toward accepting their illness. This invoked mutual affiliation and more problem-talk from the clients. In the second response type, the EbEs compromised reciprocal experience-sharing and advised clients on how to accept their illness in their everyday lives. This was considered less affiliative in relation to the client’s problem description, and the sequence was brought to a close. Both response types involved epistemic asymmetries that needed to be managed in the interaction. Based on our analysis, semi-professional, experience-based expertise involves constant epistemic tensions, as the participants struggle to retain the mutual orientation toward peer-based experience-sharing and affiliation.publishedVersionPeer reviewe