Tämän tutkimuksen lähtökohtina olivat tutkimusperustainen luokanopettajakoulutus ja sen hyödyt luokanopettajan asiantuntijuuden sekä ammatillisen kehittymisen kannalta. Tarkoituksena oli selvittää ylioppilastodistuksen äidinkielen ja matematiikan arvosanojen yhteyttä luokanopettajakoulutuksen menetelmäopinnoissa menestymiseen. Lisäksi haluttiin selvittää, ennustavatko menetelmäopintojen arvosanat proseminaari- ja pro gradu -tutkielman arvosanoja. Tutkittavista muodostettiin ryhmiä, jotka poikkesivat toisistaan edellä mainittujen arvosanojen perusteella.
Tutkimukseen osallistui 158 Turun yliopiston luokanopettajaopiskelijaa. Aineis-toa käsiteltiin regressio-, klusteri- ja varianssianalyysien avulla. Tutkimuksen punaisena lankana toimi ”tutkiva opettaja” –käsite ja sitä lähestyttiin tarkastele-malla luokanopettajan asiantuntijuuden sisältöjä sekä sen kehittymistä. Aiempien tutkimustulosten perusteella matematiikan ja äidinkielen ylioppilastodistuksen arvosanat näyttivät olevan positiivisesti yhteydessä ainakin yleiseen luokanopettajaopinnoissa menestymiseen, mutta tästäkin löytyi risteäviä tuloksia. Yhteyttä juuri menetelmäopintoihin oli tutkittu melko vähän, jonka vuoksi hypoteeseja oli hankala muodostaa. Tämä tutkimus pyrkikin nostamaan esille tutkimustaitojen tärkeyttä ja etsimään syitä luokanopettajakoulutuksen menetelmäopinnoissa menestymiseen.
Ylioppilastutkintomenestyksen ei todettu ennustavan proseminaari- tai pro gra-du -tutkielman arvosanoja. Tutkimustyöpajan 1 arvosanan todettiin ennustavan proseminaaritutkielman arvosanaa ja tutkimustyöpajan 2 arvosanan todettiin ennustavan pro gradu -tutkielman arvosanaa. Klusterianalyysin avulla löydettiin neljä toisistaan poikkeavaa ryhmää: 1 (yliopistossa menestyjät), 2 (keskitason menestyjät), 3 (ylioppilaskokeissa menestyjät) ja 4 (heikot). Etenkin heikkojen opiskelijoiden ryhmään olisi jatkossa syytä kiinnittää huomiota
