Bullying among students with reading difficulties

Reading difficulties (RDs) constitute the most prevalent type of learning disabilities. They are easily noticed by classmates, may cause frustration, and are often accompanied by emotional, behavioral, and interpersonal problems. Previous research has paid little attention to bullying involvement among poor readers. RDs are found to co-occur with known risk factors of victimization and bullying, such as internalizing and externalizing problems. Moreover, in interview studies students with RDs have reported frequent bullying experiences, and more general learning disabilities have been associated with victimization and bullying. In this thesis, I study bullying involvement among Finnish elementary and middle school students with RDs. I examine whether students with RDs are more at risk for bullying involvement than their peers without such difficulties and how RDs are longitudinally related to bullying involvement among school beginners and adolescents. Study I revealed that over a third of elementary and middle school students with self-reported RDs were involved in bullying as victims, bullies, or bully/victims. After controlling for self-esteem and difficulties in math, RDs were associated with peers viewing the students as victims and bully/victims. Study II examined how word-reading skills and externalizing/internalizing problems in Grades 1 and 2 predict bullying involvement in Grade 3. It showed that RDs alone do not increase the risk of bullying involvement at school but in tandem with externalizing/internalizing problems they do add to the risk of bullying others (bullies and bully/victims). Study III investigated the longitudinal interplay between reading skills (fluency and comprehension), victimization, and bullying across the transition from elementary to middle school, controlling for externalizing and internalizing problems. Poor reading fluency and comprehension were longitudinally associated with bullying perpetration but not with victimization. Put together, the studies in the thesis draw a novel picture of bullying involvement among students with RDs in elementary and middle school, both cross-sectionally and longitudinally in different age groups. In conclusion, self-reported RDs were found to associate most strongly with victimization (being a victim or a bully/victim), whereas poor reading skills measured with reading tests were associated only with bullying perpetration. Reassuringly, the risk RDs posed for bullying involvement was relatively low.Lukemisvaikeudet ja koulukiusaaminen Lukemisvaikeudet ovat yleisimpiä oppimisvaikeuksia. Ne näkyvät helposti koulussa, voivat aiheuttaa turhautumista ja niihin liittyy usein tunne-elämän, käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen ongelmia, mutta niiden yhteyttä koulukiusaamiseen on tutkittu hyvin vähän. Tiedetään, että ne esiintyvät usein yhdessä kiusaamisen riskitekijöiden kuten sisään/ulospäin suuntautuvan oireilun kanssa. Lisäksi oppilaat, joilla on lukemisvaikeuksia, ovat haastattelututkimuksissa kertoneet kiusatuksi joutumisen kokemuksista ja yleisemmällä tasolla oppimisvaikeuksien on huomattu olevan yhteydessä kiusatuksi joutumiseen ja toisten kiusaamiseen. Tässä väitöskirjassa tarkastelen lukemisvaikeuksien yhteyttä koulukiusaamiseen suomalaisilla ala- ja yläkoululaisilla. Tutkin, ovatko oppilaat, joilla on lukemisvaikeuksia, muita suuremmassa riskissä joutua kiusatuksi tai kiusata muita, sekä sitä, miten lukemisvaikeudet ovat pitkittäisesti yhteydessä koulukiusaamiseen koulutulokkailla sekä yläkouluun siirtyvillä nuorilla. Osatutkimuksen I mukaan yli kolmannes peruskoululaisista, joilla on lukemisvaikeuksia, joutui kiusatuksi, kiusasi muita, tai sekä että. Lukemisvaikeudet olivat yhteydessä kiusaavan oppilaan sekä kiusaaja/uhrin rooleihin myös, kun itsetunto ja matematiikan vaikeudet huomioitiin. Osatutkimuksessa II tutkittiin, ovatko 1. ja 2. luokilla mitatut sanatason lukemisen taidot sekä sisäänpäin/ulospäin suuntautuva oireilu yhteydessä kiusatuksi joutumiseen tai toisten kiusaamiseen 3. luokalla. Tulosten mukaan heikko lukutaito ei yksin lisää tätä riskiä, mutta yhdessä sisäänpäin/ulospäin suuntautuvan oireilun kanssa se lisää riskiä toisten kiusaamiseen. Osatutkimus III keskittyi lukemisen taitojen sekä kiusatuksi joutumisen ja toisten kiusaamisen yhteyksiin siirryttäessä yläkouluun sekä yläkoulun aikana. Heikot lukemisen sujuvuuden ja luetun ymmärtämisen taidot olivat pitkittäin yhteydessä toisten kiusaamiseen, mutta eivät kiusatuksi joutumiseen. Yhdessä väitöskirjan osatutkimukset piirtävät kuvan koulukiusaamisesta niiden ala- ja yläkouluikäisten oppilaiden keskuudessa, joilla on lukemisvaikeuksia. Päätulos on, että itsearvioitujen lukemisvaikeuksien huomattiin olevan vahvimmin yhteydessä kiusatuksi joutumiseen, kun taas testeillä mitatut heikot lukemisen taidot liittyivät toisten kiusaamiseen. Positiivinen löydös kuitenkin oli, että lukemisvaikeuksien aiheuttama koulukiusaamisen riski todettiin varsin pieneksi

Alipalkkauksen kriminaalipoliittinen arviointi oikeuden saatavuuden ja kriminalisointiperiaatteiden näkökulmasta

Tutkielmassa tarkastelen sitä, millaisia ongelmia alipalkkaukseen puuttumiseen liittyy voimassaolevassa oikeustilassa ja millaiset kriminaalipoliittiset ratkaisut näihin ongelmiin olisivat hyväksyttäviä ja tehokkaita. Tutkimusongelman taustalla on yhteiskunnallisessa keskustelussa toistuvasti esitetty vaatimus alipalkkauksen kriminalisoimisesta yleisellä tasolla. Tutkielmassa käsittelen alipalkkauksen yleisen kriminalisoinnin edellytyksiä, toimivuutta ja hyväksyttävyyttä. Tutkielma on sidottu rikosoikeudellisen kriminalisointiteorian viitekehykseen, ja punnitsen alipalkkauksen yleisen kriminalisoinnin vaatimusta kriminalisointiperiaatteita vasten. Lähtökohtana tutkielmassa on rationaalinen ja humaani rikosoikeudellinen järjestelmä, jossa kriminalisointien on täytettävä kriminalisointiperiaatteista johdettavat edellytykset ollakseen hyväksyttäviä. Toisena teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa on Access to Justice -teoria, joka korostaa oikeuden tosiasiallisen saatavuuden merkitystä. Tutkielmassa pyrin selvittämään sitä, millaiset kriminaalipoliittiset ja muut lainsäädännölliset ratkaisut olisivat mahdollisimman toimivia ja hyväksyttäviä alipalkkaukseen puuttumisen parantamiseksi. Alipalkkaus liittyy työvoiman yleisempään hyväksikäyttöön, jonka ilmenemismuodoista vakavimmat on kriminalisoitu voimassaolevassa oikeustilassa. Työvoiman hyväksikäyttö muodostaa eräänlaisen jatkumon, jonka vakavimpia muotoja ovat esimerkiksi ihmiskauppa ja kiskonnantapainen työsyrjintä. Jatkumon toisessa päässä on lievempiä hyväksikäytön muotoja, joita voi esiintyä myös ihmisarvoisessa työssä. Alipalkkaus on useimmiten läsnä kaikessa työvoiman hyväksikäytössä, mutta sellainen vakavia tapauksia lievempi alipalkkaus, joka ei täytä mitään tiettyä rikostunnusmerkistöä, luokitellaan tällä hetkellä yksityisoikeudelliseksi riita-asiaksi. Työvoiman hyväksikäyttö on monin paikoin piilorikollisuutta ja siihen puuttuminen on osoittautunut haasteelliseksi. Ongelmia ilmenee viranomais- ja tuomioistuintasolla, mutta myös rikoslainsäädännössä voidaan havaita kehityskohtia. Alipalkattujen työntekijöiden näkökulmasta voimassaolevaan oikeustilaan liittyy huomattavia esteitä oikeuden saatavuudelle. Kun alipalkkauksen yleistä kriminalisointia tarkastellaan kriminalisointiperiaatteiden kautta, voidaan kuitenkin huomata, että uusi yleistason kriminalisointi ei ole välttämättä tarkoituksenmukaisin ratkaisu havaittuihin ongelmiin. Tutkielmassa esitän, että uuden, lievimmät alipalkkaustapaukset kattavan yleiskriminalisoinnin sijaan työvoiman hyväksikäytön sääntelyä tulisi tarkastella systemaattisesti kokonaisuutena ja harkita säännösten johdonmukaistamista ja hallittua laajentamista. Lisäksi työvoiman hyväksikäytön vastaista työtä on vahvistettava muillakin alueilla kuin rikoslainsäädännössä

Alakoululaisten suomenoppijoiden opetusjärjestelyt ja kielitaidon tason yhteys luetun ymmärtämiseen

Tutkimuksessa kartoitetaan, millaisia opetusjärjestelyjä on alakoulun suomenoppijoilla eli oppilailla, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Mahdollisia opetusjärjestelyjä on neljä: 1) erillinen suomi toisena kielenä ja kirjallisuus- eli S2-opetus, 2) suomenopettaja samanaikaisopettajana, 3) perusopetukseen valmistava opetus ja 4) oman äidinkielen opetus. Lisäksi selvitetään, millaiseksi opettajat arvioivat suomenoppijoiden luetun ymmärtämisen kielitaidon tason Kehittyvän kielitaidon asteikon perusteella, miten arvio vastaa oppilaiden ALLU-testillä arvioituja luetun ymmärtämisen taitoja sekä millaisessa yhteydessä eri opetusjärjestelyt ovat kielitaidon tasoarvioihin ja luetun ymmärtämiseen.Opettajien vastausten perusteella (n = 268) valtaosalla suomenoppijoista äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärä oli S2. Opetusjärjestelyistä S2-opetukseen osallistuminen oli yleisintä. Noin puolet osallistui oman äidinkielen opetukseen, vain kolmasosa oli osallistunut valmistavaan opetukseen, ja samanaikaisopetus oli harvinaisinta. Suomenoppijat, joiden luetun ymmärtämisen opettajat olivat arvioineet B2-tasoiseksi tai korkeammaksi, suoriutuivat luetun ymmärtämisen tehtävistä yhtä hyvin kuin suomi äidinkielenä -oppilaat; alemmille tasoille arvioidut suoriutuivat heikommin. Tulokseen on hyvä suhtautua varauksellisesti, sillä B2-taso edellyttää taitoja, jotka useasti kehittyvät vasta vanhemmilla oppilailla.Luetun ymmärtämiseltään kielitaidon alemmille tasoille (A1, A2 ja B1) arvioidut oppilaat osallistuivat S2-opetukseen useammin kuin kielitaidon ylemmille tasoille (B2 ja C1) arvioidut. S2-opetukseen osallistuneet myös suoriutuivat luetun ymmärtämisen tehtävissä heikommin kuin ne, jotka eivät osallistuneet erilliseen S2-opetukseen.Näyttää siis siltä, että tutkimukseen osallistuneissa kouluissa S2-opetuksen resurssit on kohdennettu etusijassa niille oppilaille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tulosten perusteella suomenoppijoiden luetun ymmärtämisen taitoja voidaan arvioida suomea äidinkielenään puhuville oppilaille tarkoitetulla testillä, kun luetun ymmärtämisen kielitaidon taso on opettajien arvioimana B2 tai korkeampi.</p

Monitoring of radioactivity in the environment of Finnish nuclear power plants : Annual report 2022

This report describes the results of radiation monitoring carried out by the Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) in the environment of the Loviisa and Olkiluoto nuclear power plants in 2022. STUK’s monitoring activities complement and verify the environmental monitoring and release measurements conducted by the power plants. The monitoring is implemented by collecting samples from the land and marine environment in the vicinity of the power plants and of outdoor air. In addition, the concentrations of radioactive substances in the bodies of inhabitants of the surrounding area of the power plant are monitored. The environmental samples are analysed in STUK’s laboratory. The radioactive substances contained in the collected samples are determined by gamma spectrometric and radiochemical analysis methods. In some of the collected samples, small quantities of radioactive substances originating from the power plant were found. There was no significant deviation from the environmental findings of the previous years in terms of the identified radioactive substances or their quantities. Radioactivity originating from the power plant observed in the environment is insignificant in terms of radiation exposure of the environment and people. The results of the release measurements reported by the nuclear power plants and the findings of the environmental monitoring carried out by the nuclear power plants correspond to the findings made by STUK as part of its own monitoring

Different Approaches to Address Bullying in KiVa Schools: Adherence to Guidelines, Strategies Implemented, and Outcomes Obtained

We examined the extent to which school personnel implementing the KiVa® antibullying program in Finland during 2009–2015 systematically employed the program-recommended approaches (confronting or non-confronting), used one or the other depending on the bullying case (case-specific approach), or used their own adaptation when talking to perpetrators of bullying, and whether they organized follow-up meetings after such discussions. In addition to investigating adherence to program guidelines, we tested how effective these different approaches were in stopping bullying. Finally, we tested the contribution of follow-up meetings and the number of years KiVa had been implemented in a school to the effectiveness of the interventions, using reports from both school personnel and victimized students. The data were collected annually across 6 years via online questionnaires and included responses from 1221 primary and secondary schools. The school personnel were more likely to use the confronting approach than the non-confronting approach. Over time, rather than sticking to the two program-recommended approaches, they made adaptations (e.g., combining the two; using their own approach). Two-level regression analyses indicated that the discussions were equally effective, according to both personnel and victimized students, when the confronting, non-confronting, or a case-specific approach had been used. The discussions were less effective when the personnel used their own adaptation or could not specify the method used. Perceived effectiveness was higher in primary school and when follow-up meetings were organized systematically after each intervention, but unrelated to the number of years KiVa had been implemented. Over the past decades, growing awareness of the negative outcomes of school bullying (Reijntjes et al. <a title="Reijntjes, A., Kamphuis, J. H., Prinzie, P., & Telch, M. J. (2010). Peer victimization and internalizing problems in children: A meta-analysis of longitudinal studies. Child Abuse & Neglect, 34, 244–252. https://doi.org/10.1016/j.chiabu.2009.07.009 ." href="https://link.springer.com/article/10.1007/s11121-020-01178-4#ref-CR29">2010) has in many countries led to normative regulation, such as schools being required to have a policy, or an action plan against bullying (Salmivalli 2018). School personnel are thus faced with a demand to do something to address bullying. At the same time, numerous antibullying programs have been developed and evaluated in different parts of the world (Gaffney et al. <a title="Gaffney, H., Ttofi, M. M., & Farrington, D. P. (2019). Evaluating the effectiveness of school-bullying prevention programs: An updated meta-analytical review. Aggression and Violent Behavior, 45, 111–133. https://doi.org/10.1016/j.avb.2018.07.001 ." href="https://link.springer.com/article/10.1007/s11121-020-01178-4#ref-CR11">2019). Such programs often combine preventive actions (such as student lessons or improved supervision) with targeted interventions (i.e., procedures for intervening in actual bullying cases, such as discussions with the students involved). Evaluation studies have, however, mainly estimated the effects of whole programs (without distinguishing prevention from intervention components), and the few studies that have compared the effectiveness of different approaches in targeted interventions only assessed short-term effectiveness on the basis of a single student informant (Garandeau et al. <a title="Garandeau, C. F., Poskiparta, E., & Salmivalli, C. (2014). Tackling acute cases of school bullying in the KiVa anti-bullying program: A comparison of two approaches. Journal of Abnormal Child Psychology, 42, 981–991. https://doi.org/10.1007/s10802-014-9861-1 ." href="https://link.springer.com/article/10.1007/s11121-020-01178-4#ref-CR12">2014, <a title="Garandeau, C. F., Vartio, A., Poskiparta, E., & Salmivalli, C. (2016). School bullies’ intention to change behavior following teacher interventions: Effects of empathy arousal, condemning of bullying, and blaming of the perpetrator. Prevention Science, 17, 1034–1043. https://doi.org/10.1007/s11121-016-0712-x ." href="https://link.springer.com/article/10.1007/s11121-020-01178-4#ref-CR13">2016). Consequently, we know little about the relative effectiveness of different approaches used when a case of bullying has already occurred, and even less about how school personnel implement guidelines provided to address such cases. The present study investigates the extent to which school personnel implementing the KiVa® antibullying program (Kärnä et al. <a title="Kärnä, A., Voeten, M., Little, T. D., Poskiparta, E., Alanen, E., & Salmivalli, C. (2011a). Going to scale: A nonrandomized nationwide trial of the KiVa antibullying program for grades 1–9. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 79, 796–805. https://doi.org/10.1037/a0029174 ." href="https://link.springer.com/article/10.1007/s11121-020-01178-4#ref-CR16">2011a) in Finland employ the program-recommended approaches (confronting vs. non-confronting) when discussing with bullying perpetrators, how this changes over a period of 6 years, and how effective the chosen approaches (whether program-recommended or something else) are perceived to be by the school personnel and by the students who have been victimized.</div

Selvitys ihmiskaupan uhreille annettavista harkinta-ajoista ja seksuaalipalvelujen myynnistä käännyttämisen perusteena

Tavoitteenamme oli selvittää, onko ihmiskaupan uhrien harkinta-aikoja sekä seksuaalipalveluiden myyntiin liittyvää käännyttämisperustetta koskevissa laeissa tai viranomaiskäytännössä epäkohtia, jotka estävät ihmiskaupan ilmituloa. Selvitys perustuu Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän, poliisin ja Rajavartiolaitoksen päätöksiin (2015–2021) sekä haastatteluihin. Tarkasteluajanjaksolla annettiin 78 harkinta-aikaa. Haastatellut pitivät harkinta-aikaa hyvänä käytäntönä. Sen avulla uhri voi harkita yhteistyötä poliisin kanssa ja alkaa toipua kokemuksistaan. Haasteina nähtiin esitutkintaviranomaisten tiedonpuute harkinta-ajan myöntämisestä, harkinta-ajan pituuden ennakoimattomuus ja keskeyttämisperuste. Seksuaalipalveluiden myyntiepäilyn perusteella tehtiin 75 käännyttämispäätöstä. Määrä on viime vuosina laskenut. Esitutkintaviranomaisten on usein haastavaa tunnistaa, liittyykö tapauksiin ihmiskauppaa. Käännyttämisen uhka voi haitata ihmiskaupan ilmituloa ja lisätä haavoittuvuutta, sillä seksiä myyvät siirtolaiset pelkäävät käännyttämistä ja maahantulokieltoa. Selvityksessä suositellaan esitutkintaviranomaisten kouluttamista ja tietoisuuden lisäämistä harkinta-ajoista. Lisäksi suositellaan ulkomaalaislain seksuaalipalveluiden myyntiepäilyyn liittyvän käännyttämisperusteen poistamista. Parantamalla ihmiskaupan tunnistamista voidaan edistää uhrien oikeuksia ja rikosvastuun toteutumista

A heterozygous p.S143P mutation in LMNA associates with proteasome dysfunction and enhanced autophagy-mediated degradation of mutant lamins A and C

Lamins A and C are nuclear intermediate filament proteins that form a proteinaceous meshwork called lamina beneath the inner nuclear membrane. Mutations in the LMNA gene encoding lamins A and C cause a heterogenous group of inherited degenerative diseases known as laminopathies. Previous studies have revealed altered cell signaling pathways in lamin-mutant patient cells, but little is known about the fate of mutant lamins A and C within the cells. Here, we analyzed the turnover of lamins A and C in cells derived from a dilated cardiomyopathy patient with a heterozygous p.S143P mutation in LMNA. We found that transcriptional activation and mRNA levels of LMNA are increased in the primary patient fibroblasts, but the protein levels of lamins A and C remain equal in control and patient cells because of a meticulous interplay between autophagy and the ubiquitin-proteasome system (UPS). Both endogenous and ectopic expression of p.S143P lamins A and C cause significantly reduced activity of UPS and an accumulation of K48-ubiquitin chains in the nucleus. Furthermore, K48-ubiquitinated lamins A and C are degraded by compensatory enhanced autophagy, as shown by increased autophagosome formation and binding of lamins A and C to microtubule-associated protein 1A/1B-light chain 3. Finally, chaperone 4-PBA augmented protein degradation by restoring UPS activity as well as autophagy in the patient cells. In summary, our results suggest that the p.S143P-mutant lamins A and C have overloading and deleterious effects on protein degradation machinery and pharmacological interventions with compounds enhancing protein degradation may be beneficial for cell homeostasis.Peer reviewe

Longitudinal associations between poor reading skills, bullying and victimization across the transition from elementary to middle school

Students with poor reading skills and reading difficulties (RDs) are at elevated risk for bullying involvement in elementary school, but it is not known whether they are at risk also later in adolescence. This study investigated the longitudinal interplay between reading skills (fluency and comprehension), victimization, and bullying across the transition from elementary to middle school, controlling for externalizing and internalizing problems. The sample consists of 1,824 students (47.3% girls, T1 mean age was 12 years 9 months) from 150 Grade 6 classrooms, whose reading fluency and comprehension, self-reported victimization and bullying, and self-reported externalizing and internalizing problems were measured in Grades 6, 7, and 9. Two cross-lagged panel models with three time-points were fitted to the data separately for reading fluency and comprehension. The results indicated that poorer fluency and comprehension skills in Grade 6 predicted bullying perpetration in Grade 7, and poorer fluency and comprehension skills in Grade 7 predicted bullying perpetration in Grade 9. Neither fluency nor comprehension were longitudinally associated with victimization. The effects of reading skills on bullying perpetration were relatively small and externalizing problems increased the risk for bullying others more than poor reading skills did. However, it is important that those who struggle with reading get academic support in school throughout their school years, and social support when needed.</p

Reading and math abilities of Finnish school beginners born very preterm or with very low birth weight

Reading and math skills of preterm born (birth weight 1500 g or gestational age:532 weeks) children and full term (FT) children were compared during the first weeks of grade 1. The participants were 194 preterm born and 175 FT children born between 2001 and 2006. There were more precocious readers among FT than among preterm students, but even the latter performed close to the national norm. FT and preterm group differences among non-readers were minor with only rapid naming showing a robust difference. Math performance showed a stable difference in favor of FT students and the difference was sustained in the full-scale IQcontrol. Major brain pathology increased the likelihood of poor scholastic skills, but lower birth weight relative to gestational age did not. Somewhat surprisingly, maternal education was not associated with school readiness skills. (C) 2017 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe