Sallan matkailualueen turvallisuuden kehittäminen

Tämän opinnäytetyön aiheena on Sallan matkailualueen turvallisuussuunnitelma. Tavoitteena on edistää Sallan matkailualueen turvallisuutta ja alueen yhteistyötä toimijoiden kesken. Opinnäytetyömme toimeksiantajana on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä -hanke, joka on yksi Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin hankekokonaisuuksista. Opinnäytetyön teoriatausta pohjautuu matkailualueen turvallisuuteen ja sen suunnitteluun. Teoriataustassa käsitellään myös turvallisuusjohtamista, verkostoa, ennakointia, kriisinhallintaa ja riskienhallintaa. Aineistona käytettiin monipuolisesti kirja- ja internetlähteitä. Menetelmänä käytimme puolistrukturoitua haastattelua. Teimme eri haastattelulomakkeet viranomaisille, elinkeinolle, matkailualan oppilaitoksille ja rajayhteistyön toimijoille. Haastattelimme yhdeksää Sallan matkailun keskeistä toimijaa. Aineistona käytimme haastatteluista saatuja vastauksia. Aineiston analysoinnissa käytimme sisällönanalyysi-menetelmää. Haastatteluiden perusteella Sallan matkailualueen toimijat pitävät alueellista turvallisuussuunnitelmaa hyödyllisenä ja tarpeellisena. Suunnitelman pitää olla yhtenäinen ja kaikkien toimijoiden tiedossa, jotta matkailijoiden turvallisuus on taattu. Turvallisuussuunnitelmassa on oltava esimerkiksi alueellinen kriisiviestintäsuunnitelma, riskikartoitus, resurssikartoitus ja kuvaus alueen verkostosta. Haastatteluista saatujen vastausten avulla alueellisen turvallisuussuunnitelman runko saatiin muodostettua. Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä -hanke jatkaa turvallisuussuunnitelman rakentamista Sallan matkailualueella yhdessä toimijoiden kanssa.The subject of this thesis is creating a regional tourism safety plan for Salla. The aim was to improve tourism safety and security in the region of Salla and also to develop the co-operation between regional organizations and authorities. This thesis is commissioned by Tourism Safety and Security System in Lapland which is funded by European Social Fund (ESF). Safety and Security System in Lapland is one of the projects of Multidimensional Tourism Institute. The theory base focuses on safety and security and planning them in the region. The theory base covers also safety management, crisis management, risk management, networks and forecasting of risks. Multiple literature and internet sources were used as data. Half structured interview was used as the research method. The interview questionnaire was different to authorities, organizations, educational institutions of tourism and border authorities. Nine representatives of Salla’s tou-rism were interviewed. The data base consists of the answers of the inter-views. The answers were analyzed by content analysis method. The authorities and organizations of Salla believe that a regional safety plan is useful and necessary. The safety plan needs to be uniform and known in the whole region to cover tourists’ safety. A crisis management plan, risk management plan, resources management plan and description of Salla’s tourism safety network should be included in the regional safety plan. A frame for the regional safety plan was produced as a result of this study. Tourism Safety and Security System in Lapland will continue making the regional safety plan together with the authorities and organizations of Salla

Hemodialyysipotilaiden kokemuksia omahoidon ohjauksesta

Painopiste pitkäaikaissairauksissa on siirtymässä yhä enenevässä määrin potilaslähtöiseksi omahoidon tukemiseksi. Viime vuosina on saatu uutta tieteellistä näyttöä siitä, että omahoito on tehokasta sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä sekä elämäntapojen kohentamisessa. Munuaispotilaiden määrä on viimeisten 10 vuoden aikana puolitoista kertaistunut ja kasvun odotetaan jatkuvan. Tämä edellyttää kaikkien muiden resurssien ohella aktiivisempaa omahoitoa. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Oulun yliopistollisen sairaalan munuaisosasto. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla osaston hemodialyysipotilaiden kokemuksia saamastaan omahoitoa tuke-vasta ohjauksesta ja kannustuksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli, että sairaanhoitajilla on enemmän tietoa potilaiden ohjauskokemuksista ja toiveista. Näin sairaanhoitajilla on mahdollista kehittää omahoidon ohjausta ja sitä kautta edistää potilaiden elämänlaatua, motivaatiota ja kiinnostusta omasta terveydentilasta ja hoidosta. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea hemodialyysipotilasta. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Tulosten pääluokat olivat motivointi ohjauksen välineenä, moniammatillisuus potilaan ohjauksen tukena, tarpeenmukainen ohjaus, sisällöllisesti monipuolinen ohjaus sekä omahoidon ohjauksen tarpeet ja kehittämisehdotukset. Haastateltavat olivat yleisesti tyytyväisiä saamaansa omahoidon ohjaukseen ja kannustukseen. He kokivat hallitsevansa lääkehoidon hyvin, mutta munuaispotilaan ravitsemuksen toteuttamisen he kokivat haastavaksi. Sairaanhoitajien ohjaustoiminnassa kehitettäviksi osa-alueiksi muodostuivat ravitsemusohjaus ja elintapamuu-toksiin kannustaminen. Lisäksi toivottiin potilaan mielipiteen parempaa huomiointia. Kokonaisuudessaan tuloksista kävi ilmi, että sairaanhoitajien omahoidon ohjausosaaminen oli hyvää. Tutkimus osoitti sen, että potilailla on jatkuva ohjaustarve, joten sairaanhoitajien tulisi pitää yllä omaa ohjausosaamistaan. Lisäksi hoitajille tulee tarjota säännöllisesti ohjauskoulutusta. Mielestämme jatkossa voisi tutkia, millaiseksi osaston sairaanhoitajat kokevat oman ohjausosaamisensa. Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää, mitkä asiat munuaispotilaiden mielestä ovat avainasemassa pitkäaikaissairauden kanssa jaksamisessa ja hoitoon sitoutumisessa

Puukerrostalo Oulun Linnanmaalle

Tiivistelmä. Kandidaatintyössäni suunnittelin puukerrostalon Oulun Linnanmaalle. Kandidaatintyö toteutettiin yhteisprojektina, johon kuului kolme eri kurssia: yhdyskuntasuunnittelun asemakaavakurssi, nykyarkkitehtuurin asuntosuunnittelukurssi sekä rakennusopin kerrostalosuunnittelukurssi. Kandidaatintyökseni olen valinnut asuntosuunnittelun osa-alueen, joten se korostuu työssäni. Aluesuunnitelmavaiheessa tavoitteena oli luoda Oulun Linnanmaan alueelle tiiviimpi kaupunkimainen ympäristö, jossa otetaan huomioon alueelle ominainen vehreä ympäristö. Pyrin luomaan kaupunkimaisempaa rakentamista suunnitteilla olevan Linnanmaan bulevardin ympärille eli nykyisen Alakyläntien varteen. Puu-Linnanmaan alueelle suunnittelin pienimittakaavaisempaa Puu-Linnanmaan korttelirakenteen täydentävää rakentamista. Liikenneyhteyden alueelle keskitin Linnanmaantien ja Virkakadun risteykseen. Risteyksen läheisyyteen, Linnanmaan liikuntahallin ympärille, suunnittelin alueen urheilutoiminnalle. Jotta autot eivät hallitsisi maisemaa, pysäköinnin keskitin parkkihalliin ja maan alle. Viheryhteyksiä pyrin säilyttämään suunnitelmassani mahdollisimman runsaasti alueen viihtyvyyden vuoksi. Kevyenliikenteen väylästö on alueella laaja, millä pyrin korostamaan helppoa ja nopeaa liikkumista alueella. Myöhemmässä vaiheessa puukerrostalon suunnittelualue tarkentui Puu-Linnanmaan kulmaukseen ja tontille toivottiin yhteisöllistä opiskelija-asumista. Halusin luoda tontille rakennuksen, joka ottaisi sijaintiinsa linjoja Puu-Linnanmaasta, mutta olisi tyyliltään kuitenkin modernimpi. Suunnitelmassani kaksi L-mallista kerrostaloa luovat kokonaisuuden, jossa on suojaisa sisäpiha, mutta joustavat kulkuyhteydet neljään suuntaan säilyvät. Kerrostaloissa on kolme- ja nelikerroksiset osat ja julkisivuna toimii pystysuuntainen puuverhoilu. Rakennuskokonaisuuden ulkopuoli on tummaksi käsiteltyä puuta ja sisäpihan puolella julkisivu on lämminsävyistä kuultokäsiteltyä puuta. Tämän taustalla on idea hiiltyneestä puukuutiosta, jonka sisältä löytyy kuitenkin elävää ja elinvoimaista puuta. Tämä korostaa rakennuskokonaisuuden yhtenäisyyttä ja luo oman identiteetin sisäpihalle. Pysäköinti on tontilla ratkaistu autokatoksin Virkakadun läheisyyteen, jotta kulku tontille olisi toimiva, mutta autot olisivat katseilta suojassa. Kerrostalossa huoneisot ovat yksiöitä ja kaksioita, jotka ovat suosituimpia opiskelija-asumisen huoneistokokoja. Olen halunnut tutkia asuntojen mitoitusta ja niiden suhdetta toisiinsa. Asuntotyypit ovat suunnitelmassani toistuvia ja niiden yhdenmukainen mitoitus luo erilaisia variointimahdollisuuksia asuntojakaumaan. Yksiöissä on suurin lasiliukuovin varustettu ranskalainen parveke ja kaksioissa suurempi lasiliukuovin varustettu oleskeluparveke. Parvekkeissa on käytetty mustaa pinnakaidetta ja suurissa parvekkeissa on täysin avattavat täyskorkeat parvekelasitukset, mitkä lisäävät niiden käyttömukavuutta. Jokaisessa huoneistossa on maksimoitu valonmäärää ja esimerkiksi ikkunat ovat lattiaan asti ulottuvia. Kellaritiloihin olen sijoittanut tilat talotekniikalle, pesulatilat sekä irtainvarastot. Kellarissa sijaitsee myös väestönsuojatilat. Sisääntulokerrokseen sisääntulojen läheisyyteen sijoitin säilytys- ja huoltotilaa esimerkiksi polkupyörille, mikä helpottaa ja tukee ympäristöystävällisempää liikkumista. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa asuinrakennusmassojen väliin jää yhteistiloja. Esimerkiksi toisen kerroksen yhteisolohuone ja -keittiö lisäävät asumismukavuutta ja kokoavat asukkaita yhteen. Kolmannesta kerroksesta löytyvät saunatilat sekä tilaa rauhalliseen työskentelyyn. Neljännestä kerroksesta löytyy lisäksi kattoterassi, jossa on tilaa esimerkiksi pienimuotoiseen viljelyyn istutuslaatikoineen. Puurakenteisessa kerrostalossa kantavana rakenteena on käytetty CLT-levyä eli ristiinliimattua massiivipuulevyä. Asunnoissa CLT-levyä on pyritty jättämään esiin mahdollisuuksien mukaan ja esimerkiksi väliseinissä puu on näkyvissä. Rakennusopin vaiheessa halusin tutkia etenkin parvekkeiden kannatusta ja muita parvekeratkaisuja

Kasvunjälkeinen kestävä talous

Tutkimuksessani tarkastelen minkälaisia vaihtoehtoja talouskasvuun nojaavalle uusliberalistiselle ja kapitalistiselle talousmallille löytyy ekologisen taloustieteen ja poliittisen talouden kirjallisuudesta. Tutkimukseni on kuvaileva narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Olen tutkinut aikaisempaa kirjallisuutta nykyisen valtavirtaisen talouden kestämättömyydestä materiaalien ja energian kestämättömän käytön sekä kasvavan sosiaalisen eriarvoisuuden näkökulmista. Koostan tutkimusta vihreän kasvutalouden taustalla olevista paradokseista ja harhaluuloista, kuten irtikytkennästä, joka jättää fysiikan lait ja ekologian huomiomatta, sekä BKT:seen perustuvan talouskasvun rakenteellisesta epätasa-arvosta. Tutkimuksen tarkoitus on ollut tutkia ekososiaalisesti kestävän talouden teoriaa sekä malleja, jotka vastaavat valtavirtaisen talouden kritiikkiin. Kestävän talouden mallit ammentavat laajasti ekologisesta taloustieteestä, joka edustaa pluralistista ja monitieteistä tutkimusotetta. Kestävän talouden poliittisen talouden tutkimus keskittyy kriittisen ja kasvunjälkeisen poliittisen talouden tutkimussuuntauksiin. Olen koostanut tutkimusta ekologisen taloustieteen kirjallisuudesta, josta nousi erityisesti kaksi merkittävää koulukuntaa: Wienin sosioekologinen taloustiede ja Barcelonan ekologinen taloustiede. Nämä eroavat tutkimussuuntauksina niiden tieteenfilosofisissa lähestymistavoissa sekä taustalla olevissa teorioissa. Molempia yhdistää syvä ekologinen ontologia, mikä tarkoittaa ihmisen yhteenkuuluvuutta luonnon kanssa niin, että luonnolla on itseisarvo eikä inhimilliset tarpeet ole luontoon ja muihin lajeihin nähden ylivertaisia. Hyvinvointitalous ammentaa laajasti ekologisen taloustieteen sekä poliittisen talouden tutkimuksesta. Se ohjaa talouden tarkastelua kohti kestävän hyvinvoinnin tavoitetta. Hyvinvointitaloutta on jo sovellettu päätöksenteossa sekä kansallisesti Suomessa ja muissa hyvinvointitaloutta edistävissä maissa että EU:n tasolla alueellisesti. Hyvinvointitalous nähdään potentiaalisimpana kestävän talouden mallina kestävän talouden muotojen edistämiselle laajasti yhteiskunnan eri tasoilla.In my research, I examine what kind of alternatives to the neoliberal and capitalist economic model based on economic growth can be found in the literature of ecological economics and political economy. My research is descriptive and narrative literature review. I have gathered previous literature on the unsustainability of the current mainstream economy from the perspectives of unsustainable use of materials and energy aa well as growing social inequality. I am compiling research on the paradoxes and delusions behind the green growth economy, such as decoupling, which ignores the laws of physics and ecology, as well as the structural inequality of economic growth based on GDP. The purpose of the research has been to examine the theory of an eco-socially sustainable economy and its models that respond to the criticism of the mainstream economy. Sustainable economy models draw extensively from ecological economics, which represents a pluralistic and multidisciplinary research approach. Research on the political economy of sustainable economy focuses on the research of critical and post-growth political economy. I have compiled a study of the literature of ecological economics, from which two significant schools of thought emerged: Vienna school of socioecological economics and Barcelona school of ecological economics. These differ as research trends in their scientific philosophical approaches and underlying theories. Both are united by a deep ecological ontology, which means the interconnectedness of human and nature so that nature has an independent value as its own and human needs are not superior to nature and other species. Wellbeing economics draws extensively from ecological economics and political economy research. It directs the examination and evaluation of the economy towards the goal of sustainable wellbeing. Wellbeing economics has already been applied in decision-making both nationally in Finland and in other countries that promote welfare economics, as well as regionally at the EU level. The wellbeing economy is seen as the most potential model of a sustainable economy for the promotion of sustainable economy models widely at different levels of society

Juuritäytteen tiivisteaineen

Tiivistelmä. Juuritäytteen tiivisteaineiden tehtävänä on parantaa juuritäytteen tiiviyttä täyttämällä juurikanavan epätasaisuudet ja dentiinitubulukset. Ne ehkäisevät ja hoitavat endodontisia infektioita peittämällä juurikanavan jäännösbakteerit ja estämällä ravinteiden vuodon juurikanavaan. Tiivisteaineilla voi olla näiden lisäksi antimikrobista aktiivisuutta. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää kirjallisuuden avulla, millaisia ominaisuuksia tiivisteaineella tulisi olla, millaisia tiivisteaineita on markkinoilla ja miten eri tiivisteaineiden ominaisuudet eroavat toisistaan. Kirjallisuuden haku toteutettiin Scopus- ja Pubmed-tietokannoilla. Ensisijaisesti haettiin kirjallisuuskatsauksia ja meta-analyysejä. Haku rajattiin englanninkielisiin artikkeleihin. Lisäksi tietoa haettiin endodontian oppikirjasta Endodontics Review : A Study Guide ja Endodontic Topics -julkaisusarjan artikkelista. Juuritäytteen tiivisteaineelle merkittäviä ominaisuuksia ovat tiivisteaineen kyky tunkeutua dentiinitubuluksiin ja juurikanavan epätasaisuuksiin sekä sen adaptaatio juurikanavan seinämiin. Ideaalinen juuritäytteen tiivisteaine on bioyhteensopiva, ei-sytotoksinen ja ei-mutageeninen. Sen käsittely ja asettaminen juurikanavaan on helppoa. Materiaalin tulee olla erotettavissa röntgenkuvista ja se ei saisi värjätä hampaan rakenteita. Juuritäytteen tiivisteaine tulisi olla myös poistettavissa juurikanavasta, mikäli uusintajuurihoito on tarpeen. Viime vuosina tiiviysominaisuuksien lisäksi tavoitelluiksi ominaisuuksiksi ovat nousseet myös antimikrobiominaisuudet sekä bioaktiivinen kudosten muodostumisen ja paranemisen edistäminen. Mikään markkinoilla olevista tiivisteaineista ei täytä kaikilta osin ideaaliselle tiivisteaineelle asetettuja vaatimuksia. Kliinikon tehtävänä on harkita eri tiivisteaineiden soveltuvuus tilannekohtaisesti. Markkinoilla on useita koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan vaihtelevia tiivisteaineita. Tiivisteaineet voidaan luokitella sinkkioksidieugenolipohjaisiin, lasi-ionomeeripohjaisiin, kalsiumhydroksidipohjaisiin, liuotinpohjaisiin, silikonipohjaisiin, resiinipohjaisiin, kalsiumsilikaattipohjaisiin ja kalsiumfosfaattipohjaisiin sealereihin. Juuritäytteen tiivisteaineiden kultaisena standardina on pidetty epoksiresiinipohjaista AH Plussaa, joka on tiiviysominaisuuksiltaan ja fysiokemiallisilta ominaisuuksiltaan hyvä materiaali. Tulevaisuudessa tärkeimmäksi tiivisteaineryhmäksi voivat nousta bioyhteensopivuuden, bioaktiivisen potentiaalin ja antibakteerisen aktiivisuutensa ansiosta biokeraamiset kalsiumsilikaattipohjaiset sealerit. Tutkimustulokset kalsiumsilikaattipohjaisista sealereista ovat olleet lupaavia ja ne ovat osoittautuneet samankaltaisiksi tai jopa paremmiksi verrattuna perinteisiin tiivisteaineisiin

Increased HLA class II risk is associated with a more aggressive presentation of clinical type 1 diabetes

Peer reviewe

Family history of type 2 diabetes and characteristics of children with newly diagnosed type 1 diabetes

Aims/hypothesis Shared aetiopathogenetic factors have been proposed in type 1 diabetes and type 2 diabetes and both diseases have been shown to cluster in families. Characteristics related to type 2 diabetes have been described in patients with type 1 diabetes with a positive family history of type 2 diabetes. We wanted to characterise the family history of type 2 diabetes and its possible effects on the phenotype and genotype of type 1 diabetes in affected children at diagnosis. Methods A total of 4993 children under the age of 15 years with newly diagnosed type 1 diabetes from the Finnish Pediatric Diabetes Register were recruited (56.6% boys, median age of 8.2 years) for a cross-sectional, observational, population-based investigation. The family history of diabetes at diagnosis was determined by a structured questionnaire, and markers of metabolic derangement, autoantibodies and HLA class II genetics at diagnosis were analysed. Results Two per cent of the children had an immediate family member and 36% had grandparents with type 2 diabetes. Fathers and grandfathers were affected by type 2 diabetes more often than mothers and grandmothers. The children with a positive family history for type 2 diabetes were older at the diagnosis of type 1 diabetes (p <0.001), had higher BMI-for-age (p = 0.01) and more often tested negative for all diabetes-related autoantibodies (p = 0.02). Conclusions/interpretation Features associated with type 2 diabetes, such as higher body weight, older age at diagnosis and autoantibody negativity, are more frequently already present at the diagnosis of type 1 diabetes in children with a positive family history of type 2 diabetes.Peer reviewe

Seasonality in the manifestation of type 1 diabetes varies according to age at diagnosis in Finnish children

Aim We tested the hypothesis of a more aggressive disease process at diagnosis of type 1 diabetes during fall and winter, the colder seasons with consistently observed higher incidence of type 1 diabetes. Methods Seasonality in the manifestation of type 1 diabetes was examined in 4993 Finnish children and adolescents. Metabolic characteristics, beta-cell autoantibodies and HLA class II genetics were analysed at clinical diagnosis. Results Significant seasonality was observed with higher number of new cases during fall and winter (n = 1353/27.1% and n = 1286/25.8%) compared with spring and summer (n = 1135/22.7% and n = 219/24.4%) (p < 0.001). The youngest children (aged 0.5-4 years) differed from the older ones (aged 5-14 years) as a minority of them were diagnosed in winter (p = 0.019) while the older children followed the same pattern as that seen in the total series. Poorer metabolic decompensation was observed during seasons with lower number of new diagnoses. Conclusion The heterogeneity in the seasonality of diabetes manifestation between younger and older children suggests that different environmental factors may trigger the disease at different ages. Poorer clinical condition associated with seasons with a lower number of new cases may be more likely to be due to a delay in seeking medical help than to a more aggressive autoimmunity.Peer reviewe

Seasonality in the manifestation of type 1 diabetes varies according to age at diagnosis in Finnish children

Aim: We tested the hypothesis of a more aggressive disease process at diagnosis of type 1 diabetes during fall and winter, the colder seasons with consistently observed higher incidence of type 1 diabetes.Methods: Seasonality in the manifestation of type 1 diabetes was examined in 4993 Finnish children and adolescents. Metabolic characteristics, beta-cell autoantibodies and HLA class II genetics were analysed at clinical diagnosis.Results: Significant seasonality was observed with higher number of new cases during fall and winter (n = 1353/27.1% and n = 1286/25.8%) compared with spring and summer (n = 1135/22.7% and n = 219/24.4%) (p Conclusion: The heterogeneity in the seasonality of diabetes manifestation between younger and older children suggests that different environmental factors may trigger the disease at different ages. Poorer clinical condition associated with seasons with a lower number of new cases may be more likely to be due to a delay in seeking medical help than to a more aggressive autoimmunity.</p