Effect of interfacial surface treatment on bond strength of particulate-filled composite to short fiber-reinforced composite

Abstract Objective: The aim was to investigate the effect of different interfacial surface treatments on the shear bond strength (SBS) between short fiber-reinforced flowable composite (SFRC) and a particulate-filled flowable composite (PFC). In addition, SBS between two successive layers of similar materials was evaluated. Materials and methods: One-hundred and forty-four specimens were prepared having either SFRC (everX Flow) as substructure composite and PFC (G-aenial Flo X) as surface composite or having one of the two materials as both substructure and surface layer. Eight groups of specimens were created (n=18/per group) according to the interfacial surface protocol used. Group 1: no treatment; Group 2: ethanol one wipe; Group 3: ethanol three wipes; Group 4: phosphoric acid etching + bonding agent; Group 5: hydrofluoric acid etching + bonding agent; and Group 6: grinding + phosphoric acid etching. Group 7: only PFC layers and Group 8 (control) only SFRC layers without any surface treatment. After one-day storage (37 °C) SBS between surface and substructure composite layers was measured in a universal testing machine, and failure modes were visually analyzed. SEM was used to examine the bonding surface of the SFRC composite after surface treatment. SBS values were statistically analyzed with a one-way analysis of variance (ANOVA) followed by Tukey HSD test (α=.05). Results: The SBS between successive SFRC layers (Group 8) was statistically (p<0.05) the highest (43.7 MPa) among tested groups. Surface roughening by grinding followed by phosphoric acid etching (Group 6) resulted in a higher SBS (28.8 MPa) than the remaining surface treatments. Conclusion: Flowable composite with glass fibers (everX Flow) showed higher interlayer SBS compared to PFC flowable composite. Interfacial surface roughness increases the bonding of PFC to the substructure of SFRC. Keywords: Short-fiber reinforced composite, surface treatment, flowable composite, shear bond strengt

A marketer’s perspective

Pricing is one of the key marketing challenges for every company to confront. Several mechanisms from the fields of psychology, behavioural economics and marketing have been proposed to explain why and how certain behavioural pricing methods can be beneficial for a marketer. This research examines the relationship between psychological decision-making theories and consumers’ responses to price changes and provides theoretical evidence and managerial guidelines for the use of behavioural pricing methods. Many companies have been discovered to rely heavily on cost-based pricing, whereas value-based or behavioural pricing strategies have not received as much attention in practical use. The strategies that this thesis covers – as for instance just-below pricing, use of price points and different signaling principles – are built on the assumption that consumer demand rather includes systematic distortions than is a perfectly linear equation, which long-standing microeconomics suggests. Specifically, the research results in this thesis indicate that consumers’ perceptions of prices can be influenced with external factors, and that prices can be increased such that the difference is only noticeable, implying no effect in purchase decision. Concepts such as price perception, reference price and latitude of price acceptance suggest many tactics to deploy. For instance, there are several strategies to make a price appear to be lower than it in fact is. Furthermore, depending on the product and target market, it has been argued that a price increase should not exceed a certain percentage at a time, as slight increases are more likely to match the customer’s existing reference price. The central focus of this thesis is to examine theories about decision-making and behavioural economics in order to find the most applicable behavioural pricing strategies for today’s marketing practitioners to utilize. This study uses psychological theories to identify behavioural pricing factors contributing to increases in sales. Among the theories and factors examined, reference price seems to be the most significant determinant of consumer purchase. Implications of this thesis for theory, research, and practice are discussed. The managerial recommendations are justified with research observations from divergent decision-making environments

Rahkasammalten typensidonta boreaalisessa suoekosysteemissä

Nitrogen fixation by Sphagnum mosses in a boreal fen ecosystem Emmi Tuokko Master’s Programme in Ecology and Evolutionary Biology Faculty of Biological and Environmental Sciences University of Helsinki May 2022 Faculty: Faculty of Biological and Environmental Sciences Degree programme: Master’s Programme in Ecology and Evolutionary Biology Study track: Ecology and Evolutionary Biology Author: Emmi Tuokko Title: Nitrogen fixation by Sphagnum mosses in a boreal fen ecosystem Level: Master’s thesis Month and year: May 2022 Number of pages: 34 pages + 4 appendix pages Keywords: nitrogen fixation, Sphagnum, boreal fen, acetylene reduction, diazotroph Supervisor: Dr. Juha Mikola Where deposited: HELDA – Digital Repository of the University of Helsinki Abstract: Ecosystems in the North are heavily constrained by nitrogen (N) and the main pathway of N for plants is biological N2 fixation by Sphagnum mosses. Mosses fix N with either free-living, associated or symbiotic diazotrophs and convert it to a plant-accessible form. This way N2 fixation contributes significantly to the level of photosynthesis and carbon sequestration that these ecosystems can maintain. However, diazotrophs are exposed to large fluctuations in abiotic factors and earlier findings have suggested that to affect the rate of N2 fixed. Only a few studies have focused on boreal Sphagnum-dominated fens and thus, I wanted to figure out what environmental factors control N2 fixation activity in this habitat type. Most of the N2 fixing bacteria are heterotrophs but also methanotrophs have been shown to participate in N2 fixation. Therefore, I tested if methane (CH4) flux was connected to N2 fixation activity. As N is a necessary nutrient for plants, I also wanted to see whether the variation in N2 fixation can explain the variation in plant growth and productivity and on the other hand, if the productivity can explain the rate of N2 fixation by providing more energy. To test these interactions, we established the acetylene reduction assay (ARA) on a fen in Northern Finland to measure, how much N2 is fixed. We also recorded environmental factors (soil moisture, soil temperature, air temperature, relative humidity and radiation), measured CO2 and CH4 fluxes and calculated vascular plant coverage and Sphagnum growth from 20 study plots. I expected to find a correlation especially between soil moisture and N2 fixation because earlier studies have shown it to control the fixation activity the most. I found out that leaf area index (LAI) of vascular plants was explained by N2 fixation. This is a significant finding because it has not been proved before. It supports the earlier findings about the connection between N2 fixation and vascular plant photosynthesis. I also discovered that radiation (PAR) and potential gross primary production (GPP1200) explained the variation in N2 fixation in the first measurement. This shows the dependency of N2 fixation on the energy that photosynthesis provides. Contrary to my predictions, none of the other factors explained N2 fixation or were explained by N2 fixation. Further studies about moss-associated N2 fixation are needed especially in the light of future changes in climate and N deposition. Tiedekunta: Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Ekologian ja evoluutiobiologian maisteriohjelma Opintosuunta: Ekologia ja evoluutiobiologia Tekijä: Emmi Tuokko Työn nimi: Rahkasammalten typensidonta boreaalisessa suoekosysteemissä Työn laji: Maisterin tutkielma Kuukausi ja vuosi: 5/2022 Sivumäärä: 34 sivua + 4 sivua liitteitä Avainsanat: typensidonta, rahkasammal, boreaalinen, suo, ARA, diatsotrofi Ohjaaja: Dr. Juha Mikola Säilytyspaikka: HELDA - Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Tiivistelmä: Pohjoisen ekosysteemit ovat erittäin typpirajoitteisia, ja kasvit saavat suurimman osan typestä rahkasammalten biologisen typensidonnan kautta. Sammalet sitovat typpeä joko vapaana elävien tai symbionttisten diatsotrofien välityksellä ja muuttavat typen kasvien käytettävissä olevaan muotoon. Tätä kautta typensidonta vaikuttaa merkittävästi koko ekosysteemin fotosynteesin ja hiilensidonnan tasoon. Diatsotrofit ovat kuitenkin alttiita abioottisten tekijöiden suurelle vaihtelulle, ja aikaisemmat tutkimukset ovat todenneet sen vaikuttavan typensidonnan tasoon. Vain harvat näistä tutkimuksista ovat keskittyneet boreaalisiin minerotrofisiin soihin, joilla rahkasammalet dominoivat, joten halusin selvittää, mitkä ympäristötekijät kontrolloivat typensidonnan aktiivisuutta tällaisessa elinympäristössä. Suurin osa typpeä sitovista bakteereista on heterotrofeja, mutta myös metanotrofien on osoitettu osallistuvan typensidontaan. Sen vuoksi halusin tutkia, onko metaanivuo yhteydessä typensidonnan tasoon. Typen ollessa välttämätön ravinne kasveille halusin myös nähdä, voiko vaihtelu typensidonnan tasossa selittää kasvien kasvua ja tuottavuutta, ja toisaalta, voiko tuottavuus selittää typensidonnan vaihtelua tarjoamalla sille lisää energiaa. Testataksemme näitä yhteyksiä mittasimme typensidontaa asetyleenin pelkistysmenetelmällä Halssiaavalla Sodankylässä. Mittasimme myös ympäristötekijöitä (maan kosteus, maan lämpötila, ilman lämpötila, suhteellinen kosteus, säteily), hiilidioksidi- ja metaanivuota, putkilokasvien peittävyyttä ja rahkasammalten kasvua 20 tutkimusruudulta. Odotin löytäväni korrelaation erityisesti typensidonnan ja maan kosteuden väliltä, sillä aikaisemmat tutkimukset ovat todenneet kosteuden olevan merkittävin typensidontaa säätelevä tekijä. Sain selville, että typensidonta selitti ruutujen välistä vaihtelua putkilokasvien lehtipinta-alassa. Tämä on tärkeä löydös, sillä yhteyttä ei olla todistettu aiemmin. Tulos tukee aiempia löydöksiä typensidonnan ja putkilokasvien fotosynteesin yhteydestä toisiinsa. Ensimmäisten mittausten tulokset osoittivat, että säteily ja potentiaalinen bruttoperustuotanto selittivät typensidontaa. Tämä todistaa typensidonnan riippuvuuden fotosynteesin tarjoamaan energiaan. Vastoin odotuksiani muut tekijät eivät selittäneet typensidontaa, eikä typensidonta selittänyt niitä. Lisätutkimukset sammalten typensidonnasta ovat tarpeen erityisesti ilmastonmuutoksen ja lisääntyvän typpilaskeuman valossa

The Circular Economy: A review of definitions, processes and impacts. CEPS Research Report No 2017/8, April 2017

Transforming the linear economy, which has remained the dominant model since the onset of the Industrial Revolution, into a circular one is by no means an easy task. Such a radical change entails a major transformation of our current production and consumption patterns, which in turn will have a significant impact on the economy, the environment and society. Understanding these impacts is crucial for researchers as well as for policy-makers engaged in designing future policies in the field. This requires developing an in-depth knowledge of the concept of the circular economy, its processes and their expected effects on sectors and value chains. This paper reviews the growing literature on the circular economy with the aim of improving our understanding of the concept as well as its various dimensions and expected impacts. On the basis of this review, it attempts to map the processes involved and their application in different sectors. The paper suggests that research on the circular economy is currently fragmented across various disciplines and there are often different perspectives and interpretations of the concept and the related aspects that need to be assessed. This fragmentation is also evident in the available studies that adopt different approaches in calculating the impacts, which makes efforts at comparing the results from different sources very challenging. Finally, this paper suggests that there is limited information on the indirect effects on the economy (e.g. impacts on the value chain and/or changes in consumption spending patterns) as well as the social impacts of the circular economy transition

The European Citizens' Initiative: the territorial extension of a European political public sphere?

A key aim of the European Citizens' Initiative (ECI) introduced in 2012 was to promote transnational discussion and deliberation, but there is relatively little analysis of the impact of this feature. We use primary and secondary data collection to examine the legacies left by almost 50 ECI campaigns at the conclusion of their official status, identifying mixed results. Using data drawn from interviews with 22 Citizen Committees, we identify and assess ECI campaigns which have disappeared with little trace of continued networks of communication, and at the other end of the spectrum, we find a notable reach of campaigns into some Central and East European countries, in which a young cohort of post-student campaigners attracted by the use of new technologies for campaigning feature prominently. In recognition of debates about the prospects for EU democratisation which transnational contestation might provide, we identify from continuing campaigns shared features which may provide clues as to the formation of political public spheres across national boundaries

Ohjausrunko vastasairastuneen tyypin 1 diabetespotilaan alkuohjauksesta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ohjausrunko vastasairastuneen tyypin 1 diabetespotilaan alkuohjauksesta Espoon diabeteskeskuksessa ja tavoitteena oli yhtenäistää potilasohjausta. Opinnäytetyö on sidottu Ohjaus hoitotyössä -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tuottaa opinnäytetöitä potilasohjauksesta sisätautien hoitotyön alueelta ja tavoitteena on kehittää potilasohjausta. Opinnäytetyön aihe saatiin työelämän edustajalta Espoon diabeteskeskuksesta. Tutkimuskysymyksen laatimisessa käytettiin teoriatietoa vastasairastuneen diabetespotilaan hoidosta ja ohjauksesta. Teoriatiedon avulla laadittiin tutkimuskysymys, mikä on tyypin 1 diabeetikon alkuhoidon ja alkuohjauksen sisältö. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, johon osallistui kolme diabeteskeskuksen hoitajaa. Haastattelu nauhoitettiin ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Ohjausrungon laatimisessa käytettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin tuloksia. Valmis ohjausrunko lähetettiin yhteyshenkilölle diabeteskeskukseen, diabeteskeskuksen hoitajat kävivät valmiin ohjausrungon läpi ja antoivat kehitysehdotuksia. Kehitysehdotukset toteutettiin ja ohjausrunko lähetettiin yhteyshenkilölle. Diabeteskeskuksen hoitajat ovat ottaneet ohjausrungon käyttöön helmikuussa 2015. Ohjausrungon käyttökokemuksia ja toimivuutta ei tämän opinnäytetyön puitteissa ole tutkittu. Kehittämisehdotuksena nousi esiin mahdollisuus tutkia jatkossa ohjausrungon käyttökokemuksia ja toimivuutta Espoon diabeteskeskuksessa. Asiasanat: alkuhoito, alkuohjaus, hoidonohjaus, ohjausrunko, tyypin 1 diabetesStructured guidance guidelines for patient education for patients newly diagnosed with type 1 diabetes The purpose of this thesis was to create structured guidance guidelines for the nurses at Espoo Diabetes Center to counsel patients who are newly diagnosed with type 1 diabetes. The goal was to standardize patient education. The thesis was conducted within the Guidance In Nursing –project the purpose of which is to produce theses about patient education in the field of medical nursing and to develop patient education. The theme for the thesis was suggested by the nurses in Espoo Diabetes Center. The study question was created based on theoretical data about the care and guidance of patients who are newly diagnosed with type 1 diabetes. The study question was: What are the contents of the initial treatment and patient education with patients who are newly diagnosed with type 1 diabetes? The study was carried out as a qualitative research and the method for collecting the data was a semi-structured interview. The interview was executed as a group interview for three nurses from Espoo Diabetes Center. The interview was recorded and afterwards analyzed with theory driven content analysis. The structured guidance guidelines were made based on the findings from the theory driven content analysis. The finalized guidelines were sent to our contact person in Espoo Diabetes Center. The nurses in the Diabetes Center studied the guidelines and presented some ideas for improvement. We implemented the ideas and sent the finished guidelines to the Diabetes Center. The nurses in the Diabetes Center have taken the guidelines to daily use in February 2015. User experiences and functionality of the structured guidance guidelines have not been studied in this thesis. As a development proposal we suggest that the user experiences and functionality of the guidelines should be examined in Espoo Diabetes Center. Keywords: initial treatment, initial guidance, patient education, structured guidance guide-lines, type 1 diabete

Despite teething problems, the ECI stimulates European-wide debates. EPIN Commentary No. 37/20 March 2017

This commentary maps European Citizens’ Initiatives (ECIs) that have fostered a European-wide debate and finds common characteristics among the campaigns that remained active following the period of collecting signatures. Despite campaigners’ fears that the current problems in implementing the instrument discourage its use, the authors find that the ECIs have contributed to a European public debate with cross-border communication and the exchange of knowledge among networks of actors

TUT-microfactory – a small-size, modular and sustainable production system

Part of: Seliger, Günther (Ed.): Innovative solutions : proceedings / 11th Global Conference on Sustainable Manufacturing, Berlin, Germany, 23rd - 25th September, 2013. - Berlin: Universitätsverlag der TU Berlin, 2013. - ISBN 978-3-7983-2609-5 (online). - http://nbn-resolving.de/urn:nbn:de:kobv:83-opus4-40276. - pp. 78-83.Micro and desktop factories are small size production systems suitable for fabricating and assembling small parts and products. The development originates in the early 1990’s Japan, where small machines were designed in order to save resources when producing small products. This paper introduces the modular TUTMicrofactory concept, developed at Tampere University of Technology during the past 15 years, and its applications. The sustainability of miniaturized production systems is discussed from three perspectives – environmental, economic and social. The main conclusion is that micro and desktop factories can remarkably enhance the sustainability of manufacturing from all these three perspectives

Kunnallisen lastensuojelun kehittämishankkeen prosessievaluaatio - toimijat ekologisten systeemitasojen tarkastelun kohteina

Lastensuojelun ja sijaishuollon toimintaan heijastuvat voimakkaasti kuntien taloudellinen tilanne ja tehostamisen vaateet. Uuden Sosiaalihuoltolain tavoitteena on vähentää lasten sijoittamista kodin ulkopuolelle ja parantaa kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) uudistus on tullut voimaan asteittain, mutta muutokset näkyvät kuntien toimintatavoissa ja työntekijöiden arjessa viiveellä. Toimialan haasteisiin on kulloisessakin yhteiskunnallisessa tilanteessa vastattu lähinnä määräaikaisilla projekteilla. Tässä tutkimuksessa kuvataan yhden pääkaupunkiseudun keskisuuren kehyskunnan lastensuojeluorganisaation kehittämishankkeen organisoitumista, hankemateriaalia sekä projektinjohtajaksi valitun kehittäjäsosiaalityöntekijän ja työntekijöiden toimintaa vuosina 2014-2015. Tutkimuksessa tarkastellaan organisoituneen kehittämishankkeen eri tasoja ja niiden välisiä suhteita Erving Goffmanin (1974) kehysanalyysin avulla. Kehysten luonteeseen vaikuttavat kehittämishankkeen merkitys toimijoille, organisoitumisen periaatteet sekä osallistujien subjektiivinen sitoutuminen tapahtumiin. Kehykset rakentuvat Urie Bronfenbrennerin (1979) ekologisen systeemiteorian mukaan. Tutkimusaineisto koostuu kehittämishankkeen aikana tuotetusta kirjallisesta materiaalista sekä tutkijan havaintomuistiinpanoista. Kyseessä on kehittämishankkeen prosessin arviointi eli prosessievaluaatio. Kehittämishanketta voidaan pitää ainutkertaisena tapauksena, jonka kehittämistyön arki rakentuu toimintatutkimuksen perinteeseen. Tutkimustulosten mukaan kehittämishankkeen esimiehistä koottu makrotasoa edustava ohjausryhmä toimi projektin suunnannäyttäjänä. Ohjausryhmässä käsiteltiin pääasiassa hankkeeseen palkatun kehittäjä sosiaalityöntekijän esille tuomia käytännön työhön liittyviä hankeasioita. Kunnan palvelujärjestelmän systeemistä tasoa kuultiin välillisesti ja valtakunnallisen makrotason lakiuudistukset konkretisoituvat kehittämishankkeen kuluessa. Eksotasoon kuuluvan projektiryhmän toiminta näyttäytyi työryhmien reflektoivana foorumina, jossa käsiteltiin meso- ja mikrotasolla toimivien työryhmien ja niistä muodostuneiden pilottiryhmien kuulumisia lähinnä yleisellä tasolla. Työnohjaus tuki ja jäsensi sekä kehittämisprosessia että esimiehistä koottua kehittäjätiimin ja kahden työryhmän toimintaa. Kehittämispäivät rytmittivät hankeaikaa ja loivat yhteistä ymmärrystä muutoksen tekemisestä ja siihen kuuluvista vaiheista. Määräaikainen kehittäjäsosiaalityöntekijä toimi aktiivisesti kehittämistyön keskiössä hanketta eteenpäin vievänä ja kokoavana henkilönä, jonka toiminta linkittyi jokaiseen tasoon. Kehittäjäsosiaalityöntekijä sekä kannatteli että kirkasti kehittämistyön visiota ja alkuperäisiä tavoitteita sekä varmisti työskentelyllään kehittämishankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Kehittämishankkeen lopussa todettiin, että erityisesti perhetukikeskuksessa tehtävää työtä on organisoitu lyhyessä ajassa tehokkaasti uudelleen, kunnan oman sijaishuoltopaikan kustannukset olivat laskeneet, sama työntekijämäärä hoiti enemmän asiakkaita ja sosiaalityöntekijöille oli tarjolla laajempi palveluvalikko perheisiin tehtävän kuntoutus- ja arviointityön, akuutin kiireellisen perhetyön ja nuorten jälkihuoltotyön laajentamisen avulla. Työntekijöistä osa toimi aktiivisesti kehyksien sisällä ja välillä, osa koki jääneensä tai jäivät eri syistä systeemisten tasojen ulkopuolelle. Kehittämishankkeen systeemisten tasojen toiminnassa oli todettavissa kehittämistä hidastavia tekijöitä, tiedonkulussa ja sen käsittelyssä katkoksia sekä väärinymmärrystä kehittämistyön tavoitteista. Tutkimuksellista rajapintaa sivuttiin lähinnä työnohjauksissa, kehittämispäivissä ja Sosiaalihuoltolakikoulutuksissa. Perustyön ohella tapahtunut projektimainen kehittämistyö ei tukenut henkilökunnan jaksavuutta kyseisenä ajanjaksona, mihin vaikutti osaltaan sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ja runsaat poissaolot. Arjen työnteon rakenteisiin pitäisi luoda aikaa ja tilaa systemaattiselle kehittämistyölle ja tutkimustiedon paremmalle hyödyntämiselle lyhytkestoisten projektien sijaan. Organisaatio hyötyisi toimialaan sitoutuneesta kehittäjäsosiaalityöntekijän tehtäväroolista. Hankkeen kehittäjäsosiaalityöntekijä pystyi liikkumaan monissa rinnakkaisissa toimintarooleissa ja eri systeemisillä tasoilla samalla kunkin tason perustyötä tukien. ABSTRACT THE PROCESS EVALUATION OF THE MUNICIPALITIES CHILD PROTECTION DEVELOPMENT PROJECT - actors as subjects of review in the ecological system levels Child Protection and foster care is highly influenced by economic state of municipalities as well as needs for efficiency. The new Social Welfare Act (1301/2014) aims to decrease placing children outside of their homes and improve the cooperation between different actors in communes. The reform of the Social Welfare Act has been enforced gradually, however changes in the practices of the municipalities and the routines of the workers have been delayed. Furthermore, the challenges of the industry at given states of society have been faced with time-limited projects. Hence, this research illustrates the organisation of the development of a child protection, the project material and the developer social worker as well as the employees actions in a medium-sized commune in the metropolitan area during the years of 2014 to 2015. Investigating the different levels of the development projects and their relationships using the frame analysis of Erving Goffman (1974) carries out this research. The nature of the frames is determined by: the importance of the development project to different actors; the principles of organization; and subjective commitment of the participants to the process. The frames are based on Urie Bronfenbrenner's (1979) theory of ecological systems. The research data consists of literal material produced during the development project and the observations made by the researcher. Therefore, the research is an evaluation of the development process, which can be considered as a unique, one-off case in which the everyday development builds around the tradition of action research. According to the research results, the directory group formed with the superiors of the developments projects represented the macro level and acted as the lead for the direction of the project. The main focus of the directory group was to address the issues raised by the developer social worker relating to the practical facet of the project case. The systematic levels of the municipalities services were heard indirectly and the nationwide macro level law reforms were acquired during the development project. The actions of the project group belong to the meso level appeared as team's reflective forum, in which the news of teams from meso and micro levels and the pilot groups formed from them were handled mostly in general level. The supervision supported and structured the development process as well as the two development teams of superiors. Development days structured the project timeframe and created a shared understanding of making a change and the steps involved. Time-limited developer social worker was actively working in the centre of the development project leading it forward and whose actions were linked on all the levels. The developer social worker supported and also clarified the vision of the development work and the original goals as well as assured reaching the set goals of the project. In the end of the development research it was noted that especially work done at family support, was reorganized efficiently in short period of time, the costs of the municipalities own substitute care had gone down and the same amount of workers were managing more clients as well as the social workers were offered larger service menu in regards to the rehabilitation and evaluation of the families with the aid of the extensions of the acute and urgent family care and youth after-care. Few of the workers were actively in and between the levels, whereas some felt excluded of the systemic levels for various reasons. The functioning of development project's systemic levels could be noted to have had retardant factors, interruptions in the flow of information and in the management of it as well as misunderstandings of the project's goals. Research-oriented interface was mostly touched on in the supervision, development days and in social welfare training. Alongside with the basic work, a project-like development work did not support the wellbeing of the workers during the specific periods, which in turn were affected partly by the turnover of the social workers and numerous absences. The structures of everyday work should be developed to have more time and space for systematic development work and better usage of research information instead of the short-sighted projects. Furthermore, the organisation would benefit from a development social worker committed to the industry. In the project, the development social worker was able to work in different parallel roles and in different levels still at the same time supporting the basic work of each level

Käsityön sukupuolirajat ja rajojen rikkojat

Gender-specific division of crafts is significant in Finnish culture. The aim of craft education in comprehensive schools has been to unify education for both girls and boys during the thirty years of modern comprehensive education, but in reality crafts has diverged into two different subjects for girls and boys. Craft education has taught different things: girls have been taught things that are feminine and included in private life, while the boys' education has been mostly directed at public and working life. At the same time girls and boys have been educated and socialized towards a certain womanhood and manhood. Craft as a hobby is also very gender divided but there are some clues that tell of the changing positions on the border areas. The starting point of this study has been the assumption that gender structures within crafts can be transformed. But it is important to know the background that creates and maintains these constructions and the expedients for dismantling the structures. The main purpose of this study is to find out how the gender-specific crafts are changing and how they are still maintained. My study analyses why men and woman have chosen untypical hobbies and through that I shall discuss how gendered structures can be dismantled. In the autumn of 2008 I interviewed borderline breakers within crafts: men who had an interest in textile crafts and women who had an interest in technical work. Informants of this study were 20-31 years old and they studied behavioural sciences. The data was collected in 12 theme interviews and document analysis was used to study the results. The dismantling of the gender divide in crafts is slow, but new borders are drawn all the time. The informants have started textile and technical handicrafts soon after comprehensive school or during their studies at university. A main motivation for the new hobby has been the possibility to study for a teacher's degree with technology or textile studies as a main or a secondary subject. Gender-specific division of crafts is constructed early in childhood as different skills are taught to girls and boys. School teaches gender specific skills and the different skills of girls and boys have not been taken into account. Instead, it has been assumed through comprehensive school that both girls and boys share certain basic skills, and attention has not been paid to the differences between genders. At university the same assumption has still thrived. Skill levels between men and women are substantial and that may have hindered a move by women to technical studies and by men to textile studies. Hence an assumption of naturally gendered crafts has been developed.Käsityön vahva jakautuminen sukupuolen mukaan naisten ja miesten käsitöiksi elää sitkeästi kulttuurissamme. Koulukäsityössä tasa-arvoiseen, tytöille ja pojille pääasiassa yhdenmukaiseen opetukseen on pyritty koko peruskoulun ajan, mutta käytännössä käsityön eriytyminen sukupuolen mukaan on yhä arkipäivää. Tytöille ja pojille erillisissä käsitöissä tytöille on opetettu feminiinisiä yksityiseen elämänpiiriin kuuluvia asioita, kun taas poikien teknisen työn opetus on suunnannut poikia enemmänkin julkiseen ja työelämään. Samalla tyttöjä ja poikia on kasvatettu tietynlaisiin naiseuteen ja mieheyteen. Käsityö on hyvin sukupuolittunut myös harrastuksena, mutta viitteitä käsityön sukupuolirajojen muuttumisesta on havaittavissa. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on ollut käsitys, että käsityön sukupuolisia rakenteita voidaan muuttaa, mutta on tunnettava taustat, jotka näitä rakenteita ylläpitävät ja edelleen rakentavat, ja toisaalta tunnistettava keinot, joilla näitä rakenteita voidaan purkaa. Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia sitä, miten käsityön sukupuolirajat muuttuvat ja toisaalta miten niitä edelleen ylläpidetään. Kysyn tutkimuksessani, miksi miehet ja naiset ovat valinneet sukupuolelleen epätyypillisen harrastuksen, ja sen kautta pohdin sitä, miten käsityön sukupuolittuneita rakenteita voidaan purkaa. Menetelmät. Haastattelin tutkimusta varten syksyllä 2008 käsityön sukupuolirajojen rikkojia: mukana oli miehiä, jotka harrastivat tekstiilitöitä ja naisia, jotka harrastivat teknisiä töitä. Tutkimuksen informantit olivat 20–31-vuotiaita, kasvatustieteitä opiskelevia miehiä ja naisia. Tutkimuksen aineisto koostui 12 teemahaastattelusta, jotka olen analysoinut sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Käsityön sukupuolittuneisuuden purkaminen on hidasta, mutta uutta rajanvetoa tehdään koko ajan. Tutkimuksen informantit ovat aloittaneet sukupuolelleen epätyypillisemmän käsityön harrastuksen pääasiassa pian peruskoulun jälkeen tai yliopisto-opintojen aikana. Uuden harrastuksen aloittamiseen on motivoinut erityisesti mahdollisuus opiskella teknisiä tai tekstiilitöitä osana luokanopettajan tai lastentarhaopettajan opintoja sekä mahdollisuus valita käsityökasvatus tai käsityötiede sivuaineeksi yliopistossa. Käsityötaito sukupuolistuu jo varhain lapsuudessa, kun tytöille ja pojille opetetaan eri taitoja. Taitojen sukupuolittuneisuutta on rakennettu edelleen koulussa, kun kouluopetus ei ole ottanut huomioon tyttö- ja poikaoppilaiden erilaisia lähtökohtia vaan on olettanut, että tietyt perustaidot osataan. Oletus taitojen tasaisesta osaamisesta sukupuolten välillä ja se, ettei eroja ole otettu huomioon, on jatkunut läpi peruskoulun. Yliopisto-opintoihin kuuluvissa tekstiili- ja teknisen käsityön sivuaineopinnoissa sama oletus on yhä jatkunut. Taitotasojen sukupuolten väliset erot ovat aikuisena jo hyvin suuret, mikä on voinut estää miehiä hakeutumasta tekstiilityön opintoihin ja naisia teknisen työn opintoihin. Näin on syntynyt vahva käsitys käsitöiden luonnollisesta sukupuolittuneisuudesta