Statistical Permutation Test Reveals Progressive and Region-Specific Iron Accumulation in the Thalami of Children with Aspartylglucosaminuria

Aspartylglucosaminuria (AGU) is a rare lysosomal storage disorder causing developmental delay, intellectual disability, and eventual death. A distinct feature in AGU is iron accumulation within the thalamus. Our aim is to demonstrate that susceptibility-weighted images (SWI) could be used as an MRI biomarker to evaluate the response within the AGU population to newly evolving treatments. SWI from 16 patients with AGU and 16 age-matched controls were used in the analysis. Thalamic volume with an iron accumulation was identified using a permutation test. Group differences were investigated for both the complete thalamus and the iron accumulation regions. Group-wise age correlation within these volumes were assessed with analysis of variance and multivariate regression. We found a statistically significant and large difference (p-value = 0.01, Cohen’s D = 0.97) for the whole thalamus comparison and an even greater difference in the iron accumulation regions (p-value < 0.01, Cohen’s D = 3.52). Furthermore, we found strong evidence for iron accumulation as a linear function of age with R2 = 0.65 only for AGU. The statistical analysis of SWI provides tools for assessing the degree of iron accumulation. This method could be used to study the response to treatments, in that a successful treatment would be expected to result in a decline in iron accumulation

Radiologisen kuvantamisen perusteet

Vertaisarvioitu. Näin tutkin.Kuvantamistutkimusten tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää kliinikolta oman alansa kuvantamistutkimusten perustuntemusta ja perehtymistä paikallisiin kuvantamiskäytäntöihin. Lähete radiologiseen kuvantamistutkimukseen toimii konsultaatiopyyntönä, ja lähetetiedot vaikuttavat tutkimuksen ajankohtaan, suunnitteluun, suorittamiseen sekä tulkintaan. Natiivikuvaus ja kaikukuvaus ovat usein hyviä ensivaiheen tutkimuksia, jotka voivat ohjata jatkotutkimuksia ja hoitoa oikeaan suuntaan, vaikkei niiden avulla aina päästäisikään diagnoosiin. Läpivalaisu-, tietokonetomografia (TT)- ja magneettikuvaukset kuuluvat pääosin erikoissairaanhoitoon, ja niistä saa toisiaan täydentävää lisätietoa. Toimenpiteisiin lähetettäessä on tärkeää kertoa potilaalle toimenpiteen kulusta ja huomioida myös veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys. Epäselvissä tapauksissa radiologille kannattaa soittaa. Parhaimmillaan kliinikon ja radiologin välinen hyvä yhteistyö parantaa potilaan hoitoketjua ja kohtuullistaa kuvantamisen alati suurenevia kokonaiskustannuksia

Detection of Aspartylglucosaminuria Patients from Magnetic Resonance Images by a Machine-Learning-Based Approach

Magnetic resonance (MR) imaging data can be used to develop computer-assisted diagnostic tools for neurodegenerative diseases such as aspartylglucosaminuria (AGU) and other lysosomal storage disorders. MR images contain features that are suitable for the classification and differentiation of affected individuals from healthy persons. Here, comparisons were made between MRI features extracted from different types of magnetic resonance images. Random forest classifiers were trained to classify AGU patients (n = 22) and healthy controls (n = 24) using volumetric features extracted from T1-weighted MR images, the zone variance of gray level size zone matrix (GLSZM) calculated from magnitude susceptibility-weighted MR images, and the caudate–thalamus intensity ratio computed from T2-weighted MR images. The leave-one-out cross-validation and area under the receiver operating characteristic curve were used to compare different models. The left–right-averaged, normalized volumes of the 25 nuclei of the thalamus and the zone variance of the thalamus demonstrated equal and excellent performance as classifier features for binary organization between AGU patients and healthy controls. Our findings show that texture-based features of susceptibility-weighted images and thalamic volumes can differentiate AGU patients from healthy controls with a very low error rate

Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu

Biolaitokset käsittelevät huomattavia määriä biomassoja ympäri vuoden, mutta niistä jalostettavien lannoitevalmisteiden käyttö on mahdollista vain kasvukauden aikana. Tuotteiden varastointi valmistuksesta käyttöön on biolaitoksille ongelma ja toisaalta niiden varastointi on ongelma myös viljelijöille. Hankkeen tavoitteena oli saada tietoa orgaanisten maanparannusaineiden patteroinnista syntyvistä valumista ja selvittää keinot, joilla mahdollinen ympäristönkuormitus voidaan estää. Orgaanisten maanparannusaineiden kuljetukseen liittyy kiinteänä osana kuormaus ja purku sekä varastointi, joka tapahtuu täysin eri tavoin kiinteiden tai nestemäisten materiaalien kohdalla. Ympäristön kannalta kestävä mutta kustannuksiltaan kohtuullinen peltopatterointi ja logistiikka vaativat selvitystyötä ja malliratkaisujen tarjoamista yleiseen käyttöön. Orgaanisten lannoitevalmisteiden oikeista levitystekniikoista ja oikeasta annostelusta viljelykäytössä on ollut epäselvyyttä. Tarvittiin tietoa eri levityslaitteiden soveltuvuudesta orgaanisille lannoitevalmisteille ja ohjeita laitteiden oikeista säädöistä. Orgaanisten tuotteiden käyttömäärää rajoittavat yleensä nitraattiasetuksen kokonaistypen levitysraja 170 kg/ha, jos raaka-aineena on yli 10 % lantaa, ja ympäristökorvauksen fosforilannoitusrajat, jos tila kuuluu siihen. Joskus käyttömäärää on voinut rajoittaa lannoitevalmistelain haitallisten metallien hehtaarikohtainen kuormitusraja. Liukoisen typen tarkka annostelu on erittäin tärkeää hyvän sadon määrän ja laadun kannalta. Liukoisen typen määrän ja sen käyttökelpoisuuden vaihtelu orgaanisissa lannoitevalmisteissa tuovat suuria haasteita oikean annoksen ja riittävän hyvän levitystasaisuuden saavuttamiselle. Sopivan suhteen löytäminen orgaanisesta tuotteesta ja täydennyslannoituksesta tulevan liukoisen typen määrille on kompromissi levityskustannusten ja tuotantovaikutuksen välillä. Käytännölliset ohjeet orgaanisten tuotteiden levitystekniikkaan ja käyttöön ovat tarpeellisia viljelijöiden, tuotevalmistajien ja lannoitevalmisteiden tulevan kysynnän kannalta. Tavoitteena oli määrittää erilaisille orgaanisille lannoitevalmistetyypeille soveltuvat levitystekniikat, käyttötavat, logistiikka ja peltopatterointi. Hanketta toteutettiin neljällä ELY-alueella: Kaakkois-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa. Kaakkois-Suomessa esimerkkituotteena oli termofiilisen prosessin mädätysjäännös. Etelä-Pohjanmaalla esimerkkituotteena oli puhdistamolietteen ja biojätteen mesofiilisen mädätysprosessin jäännöksestä termisesti pelletöity maanparannusrae (tyyppinimi kuivarae tai -jauhe). Pohjois-Pohjanmaalla esimerkkituotteena oli Kemicond-käsittelyllä kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete. Kenttäkokeissa oli mukana myös lietepohjainen kuivarae. Uudellamaalla esimerkkituotteena oli lietepohjainen maanparannuskomposti. Patteroinnit alkoivat talvella pellon routaannuttua ja päättyivät keväällä. Peltovarastointi aiheutti liukoisen typen pitoisuuden nousun vain peltopatterin kohdalla olevassa maassa. Patterien purkamisen aikaan maan pintakerrosten ammoniumtyppi oli kohonnut korkeintaan 30 cm syvyydessä patterin alla. Ammoniumtyppi voi kasvukauden aikana muuntua huuhtoutumiselle alttiiksi nitraattitypeksi, joten typen siirtymistä patterin alla oleviin maakerroksiin on ehkäistävä. Pistekuormitus voidaan minimoida auman rakenteellisilla ratkaisuilla. Orgaaninen nestettä ja ammoniumtyppeä sitova pohjakerros lannoitevalmisteen alla voi sitoa ravinteita maahan valuvasta nesteestä. Yksi mahdollinen ratkaisu voi olla myös lannoitevalmisteen väliaikaisvarastointi ja typpipitoisen nesteen ”valutus” valmistuslaitoksella. Pellolla varastoitavan maanparannusaineen kuiva-aineen tulee 1.4. voimaan tulleen Nitraattiasetuksen (VnA 1250/2014) mukaan olla yli 30 prosenttia. Täsmällinen ja ajantasainen tuoteseloste on viljelyssä tärkeä työkalu. Tasainen kuiva-ainepitoisuus on erityisesti levittämisen yhteydessä tärkeää, koska se vaikuttaa levityskuvioon. Levitysmenetelmiä valittaessa on huomioitava orgaanisen lannoitevalmisteen raekoko, kosteus ja tasalaatuisuus sekä valittava levityskalusto sopivaksi kyseiselle materiaalille. Levityskaluston käyttöä on syytä harjoitella juuri kyseisellä tuotteella tai jopa kyseisellä tuote-erällä. Kiinteän maanparannusaineen tasainen levitys onnistuu yleensä sitä paremmin mitä kuivempaa ja tasalaatuisempaa levitettävä massa on. Tasainen levitys on tärkeää, jotta liukoisen typen annos on tasainen ja sato valmistuu tasaisesti. Tasainen levitys voi viedä enemmän aikaa, mutta huolimattomasti levitetyt suuret massat tuovat enemmän vaikeuksia kuin tyytyväisiä asiakkaita. Orgaanisten lannoitevalmisteiden annostelussa on yleensä syytä keskittyä liukoisen typen oikeaan annokseen. Orgaanisen liukenemattoman typen satovaikutus on useimmiten vähäinen. Muiden ravinteiden satovaikutuksen tarkastelu ei ole orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön yhteydessä mielekästä, koska typen vaikutus peittää alleen muiden ravinteiden vaikutuksen. Liukoisen typen pitoisuus orgaanisissa lannoitevalmisteissa vaihtelee paljon. Lisäksi typen liukoisuus vaihtelee orgaanisen lannoitevalmisteen lähtömateriaalin mukaan, joten tuotteiden välinen vertailu on haastavaa. Tiettyjen kuivien tuotteiden osalta orgaanisten lannoitevalmisteiden annostelua kannattaa tarkastella liukoisen typen lisäksi myös kokonaistyppipohjalta. Tällaisia eläinperäisiä, muusta kuin lannasta valmistettuja, lannoitevalmisteita ovat esimerkiksi maitopohjainen kuivarae ja lihaluujauho-pohjaiset tuotteet. Näissä tuotteissa liukenematon orgaaninen typpi mineralisoituu kasvukauden kuluessa niin nopeasti, että viljelykasvit ehtivät hyötyä niistä. Orgaanisten maanparannusaineiden sopiva levitysmäärä on noin 20 t/ha (lukuun ottamatta kuivarakeita ja -jauheita). Suurin sallittu levitysmäärä määräytyy yleensä kokonaistyppipitoisuuden perusteella niin, että kerta-annos on 170 kg/ha kokonaistyppeä, vaikka kyseinen ns. nitraattiasetuksen raja ei enää lietetuotteita koskekaan. Jos fosforimäärä tai haitallisten metallien kuormitus ei mahdu sallittuihin rajoihin viiden vuoden tasausjakso huomioon ottaen, alennetaan levitysmäärää. Kun tämä sallittu ja järkevä taso on löytynyt, pidetään mieluummin välivuosia kuin pienennettään annosta. Kylvön yhteydessä annettavan täydennystyppiannoksen määrän kannattaa usein olla vähintään 60 kg/ha, jos liukoisen typen tavoitetaso on luokkaa 100 kg/ha ja maanparannusaineen liukoisen typen pitoisuus on matala. Mikäli maanparannusaineessa on runsaasti liukoista typpeä (esim. 3-4 kg/t), kannattaa silloinkin tavoitella käytännössä toimivaa levitysmäärää (noin 20 t/ha) ja täydentää kylvölannoituksessa tarvittava typpimäärä, mikäli liukoisen typen sallittu käyttömäärä sen mahdollistaa. Tätä pienemmät levitysmäärät olisivat käytännössä hankalia levittää. Myös logistiset kustannukset (kuljetukset, organisointi) kasvavat tuoteyksikköä kohti yksittäisten kohteiden levitysmäärien pienentyessä. Kuivarakeiden tai -jauheiden sopiva käyttömäärä on kokonaistypen perusteella noin 5 t/ha. Fosforirajat saattavat kuitenkin helposti ylittyä tällä levitysmäärällä, jos lohkon fosforiluku on välttävä tai sitä korkeampi. Kuivarakeiden levitykseen sopivat lähinnä kalkinlevittimet. Tavanomaisten mineraalilannoitteiden levittämiseen tarkoitetut keskipakoislevittimet eivät yleensä ole tarpeeksi kestäviä näille tuotteille, ja ne on suunniteltu selvästi pienemmille mineraalilannoitteiden levityksessä käytettäville levitysmäärille. Peltokäytön uudet säännökset Nitrattiasetuksessa ja Ympäristökorvausjärjestelmässä aiheuttavat haasteita kierrätysravinnetuotteiden käytölle keväällä 2015. Sallitut fosforin käyttömäärät peltoviljelyssä tiukentuvat sekä fosforin levitysmäärien että kokonaisfosforin käyttökelpoisuuden osalta, jolloin lietepohjaisten tuotteiden käyttö ja kysyntä muuttuu väistämättä. Tarvitaan edelleen tietoisia kehittämistoimia, jotta kierrätysravinteiden käyttö on tulevaisuudessa kestävää ja mielekästä toimijoiden kannalta.201

Nurmirehu helpommin sulavaksi: sekundaarisoluseinän syntymisen säätely

Ligniini, fenoliyksiköistä koostuva verkkomainen puuaine, kertyy seinäsokeripolymeerien väliin kuolleidentuki- ja vettäkuljettavien solujen kehityksen loppuvaiheessa. Ligniini liimaa seinäpolysakkaridityhteen: soluseinistä tulee vahvoja ja vettäläpäisemättömiä. Ligniinialayksiköiden väliset ristisidoksetovat kestäviä ja niitä on erittäin vaikea hajottaa. Eri kasviryhmien seinäkoostumukset eroavat ligniinimääränja -laadun suhteen. Heinäkasvien ligniini koostuu G-, S- ja H-yksiköistä, lisäksi soluseinäsokereihinon liittynyt fenolihappoja (ferula- ja kumarihappo), joiden muodostamat ristisidokset edelleentiivistävät soluseinärakennetta. Ligniinin suuri määrällinen lisäys liittyy heinien korsiintumiseen.Tällöin korren ulompien osien solujen soluseinät paksunevat ja puutuvat, muodostuu ns. sklerenkyymituppi.Ligniini estää märehtijän ruoansulatusentsyymien pääsyä seinäpolysakkaridien luo ja tätenvähentää kasviaineksen hajoamista eläimen ruoansulatuksessa. Osa kasvin sisältämästä energiasta jäähyödyntämättä. Rehun D-arvo, joka kertoo sulavuudesta, laskee huomattavasti ligniinimäärän lisääntyessä.Sekundaariseinän biosynteesin geenitason säätelytekijöitä on selvitetty mm. mallikasvina käytetyllälituruoholla (Arabidopsis thaliana) ja puuvartisilla kasveilla (esim. poppeli ja eukalyptus). Eri säätelytekijätohjaavat sekundaariseinän kehitystä lituruohon tukisoluissa kuin vettäkuljettavissa putkisoluissaja putkiloissa. MTT:n sekä Helsingin ja Oulun yliopistojen yhteistyötutkimuksessa pyrimme selvittämään,miten sekundaarisoluseinän biosynteesiä säädellään timoteillä, Suomessa yleisesti viljellyllärehukasvilla. Tietoa säätelytekijöistä hyödynnetään selvitettäessä soluseinän lignifikaation yhteyttätimotein kehitykseen sekä rehun sulavuuteen. Tavoitteenamme on saada tietoa ligniinin biosynteesistäsekä löytää ligniinin syntyä ohjaavia säätelytekijöitä, jotka säätelevät ligniinisynteesiä erityisesti korrensklerenkyymitupessa. Tämä mahdollistaisi lähestymistavan, jossa pyrimme alentamaan ligniiniinmäärää korren uloimman osan tukisolukossa. Näin korren kokonaisligniinipitoisuus alenisi johtojänteenvedenkuljetuksen siitä kärsimättä. Kokonaisligniinimäärän lasku puolestaan parantaisi kasvimassansulavuutta. On kuitenkin huomioitava, ettei ligniinimäärän alentaminen korren tukisolukossa johdalakoontumisen lisääntymiseen tai patogeenikestävyyden alenemiseen.Yhden prosenttiyksikön muutos koko Suomen säilörehusadon D-arvossa on laskennalliselta arvoltaann. 11–17 M€/v; rohkeampien laskelmien mukaan jopa 50 M€/v (P. Virkajärvi, arvio). Tältä pohjaltaarvioiden hanke on hyvin tärkeä maidon- ja lihantuotannon säilymiselle varteenotettavana elinkeinona.Loppukädessä hyötyjänä on sekä alkutuotanto ja sen varaan perustuva kotimainen elintarvikkeitajalostava teollisuus, jonka työpaikoista noin 80 % on maidon- ja lihanjalostuksessa. Myös maataloudenpanosteollisuus on pitkälti riippuvainen märehtijöihin perustuvasta tuotannosta

Lifestyle counseling in overweight truck and bus drivers : Effects on dietary patterns and physical activity

We studied dietary patterns, physical activity (PA), and monthly goal setting in a weight reduction intervention in long-distance professional drivers. The study was conducted in Finland in 2009–2012. Male drivers with waist circumference >100cm were randomized to a lifestyle counseling (LIFE, N=55) and a reference (REF, N=58) group. During 12months, LIFE participated in 6 face-to-face and 7 telephone counseling sessions on diet and PA. Dietary patterns were assessed using an index combining food diary and counselor interview, and PA with the number of daily steps using a pedometer. Monthly lifestyle goals, perceived facilitators and barriers, and adverse effects of PA in the LIFE participants were monitored using counselors' log books. Forty-seven (85%) LIFE participants completed the 12-month program. After 12months, the mean dietary index score improved by 12% (p=0.002, N=24), and the number of daily steps increased by 1811 steps (median; p=0.01, N=22). The most frequent dietary goals dealt with meal frequency, plate model, and intake of vegetables, fruits, and berries. The most common PA mode was walking. Typical facilitators to reach monthly lifestyle goals were support from family and friends and ailment prevention; typical barriers were working schedules and ailments. Adverse effects, most commonly musculoskeletal pain, occurred among 83% of the LIFE participants. Positive changes in lifestyle habits were observed during counseling. Monthly lifestyle counseling combining face-to-face and phone contacts seemed appropriate to long-distance drivers. Barriers for reaching lifestyle changes, and adverse effects of PA were common and need to be addressed when planning counseling. Trial registration: Clinical Trials NCT00893646Peer reviewe

Vesiruton energia ja ravinteet talteen – Elodea II -hankkeen loppuraportti

Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu uposkasvi, joka on levinnyt satoihin järviin Suomessa. Vesirutto voi kasvattaa laajoja, jopa koko järven laajuisia massakasvustoja, syrjäyttää muita alkuperäisiä lajeja, aiheuttaa hajotessaan happikatoa sekä heikentää järvien virkistyskäyttömahdollisuuksia. Vuosina 2019–2021 toteutetun Elodea II -hankkeen tavoitteena oli kehittää kustannustehokkaita keinoja vesiruton poistamiseksi sekä biomassan ja sen sisältämien ravinteiden hyödyntämiseksi. Vesiruton biomassan poistoon kehitettiin tätä kohdetta varten optimoitu raivausnuotta, jolla biomassan poisto onnistui hankkeen tarpeita varten. Raivausnuottaus on kuitenkin työlästä ja hidasta monine työvaiheineen, joten menetelmä vaatii vielä jatkokehitystä. Vesiruton poiston haitalliset vaikutukset veden laatuun jäivät vähäisiksi, mutta raivausnuottauksen mukana poistetut harvinaiset vesikasvit näyttivät palautuvan nopeasti. Biomassan sisältämien ravinteiden hyödyntämismahdollisuutta selvitettiin käyttämällä sitä viherlannoitteena peruna- ja kokoviljasäilörehukasvustoille. Biomassan käsittely ja peltolevitys onnistuivat maatalouskoneilla hyvin. Biomassan lisäyksestä viherlannoitteena ei kuitenkaan saatu odotettuja lannoitevaikutuksia peltokokeissa. Toisaalta siitä ei ollut haittaa testikohteina käytetyille viljelykasveille, minkä perusteella peltolevitys voisi tarjota toimivan ja kustannustehokkaan ratkaisun vesiruton loppusijoitukseen. Laboratoriokokeissa vesiruton pinnalta eristettiin yli 200 erilaista mikrobia. Alustavien tulosten perusteella muutamat bakteeri-isolaatit estivät tehokkaasti perunarupea aiheuttavien Streptomyces-bakteerien ja kohtalaisesti perunaseittiä aiheuttavan Rhizoctonia solani -sienen kasvua. Perunaseitin osalta sama vaikutus oli havaittavissa myös peltokokeissa. Vesiruton soveltuvuutta biokaasuntuotannon lisäsyötteeksi sekä biomassan säilöntämahdollisuuksia selvitettiin laboratorio- ja maatilamittakaavan kokeissa. Tavanomaiset nurmirehun korjuu- ja varastointimenetelmät soveltuvat biomassan käsittelyyn, mutta työ on hitaampaa pieneksi silppuuntuvan ja märän materiaalin vuoksi. Biomassan paalaus biokaasulaitokselle kuljetettavaksi oli mahdollista, kun biomassa seostettiin nurmen kanssa. Pelkän biomassan säilöntä minisiiloissa käymiseen perustuvalla menetelmällä onnistui varsin heikosti aistittavan laadun, happamuuden ja mikrobien määrän perusteella. Käymistä rajoittivat biomassan varsin vähäinen kuiva-ainepitoisuus ja todennäköisesti myös niukka liukoisten hiilihydraattien pitoisuus. Nurmirehun lisäys kuitenkin edisti säilönnän onnistumista. Vesiruton biomassa parantaa biokaasutuksen metaanisaantoa ja sen käyttö on tietyin reunaehdoin jopa kannattavaa. Toimenpiteiden kannattavuutta arvioitiin ja kehiteltiin toimintamalleja, joiden avulla voidaan luoda vesiruton poistamiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille yrittäjille

Tilitoimiston valintaan vaikuttavat tekijät

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskukselle ja Uudenmaan Yrittäjille opas ‎‎”Aloittava Yrittäjä valitsee tilitoimiston”. Opas on tarkoitettu aloittaville yrittäjille tukemaan heidän ‎yrittäjyyttään taloushallinnon osa-alueella.‎ Työn teorian perusteena oli alan kirjallisuus, Internet-lähteet sekä haastattelut ja kyselyt. Haastatteluiden ja ‎kyselyiden avulla rakennettiin tarina oppaaseen. Työssä käytetty kirjallinen teoria tukee oppaan tarinaa ‎vaikka sitä ei itse oppaassa käsitelläkään. Teoria osuuden tavoitteena on avata lukijalle ulkoistamista ja ‎taloushallinnon ulkoistamista. Työssä käsitellään myös narratiivista kerrontaa johdannon metodologiassa, jotta ‎lukijalle avautuu oppaan tarinan kerronnallinen puoli. Lisäksi tilitoimiston valintatutkimus osuudessa ‎käsitellään teoriaa teemahaastattelusta ja kyselytutkimuksesta.‎ Työssä käsitellään taloushallinnon ulkoistamista. Taloushallinnon ulkoistamisen tavoitteena on löytää ‎mahdollisimman kustannustehokas tapa organisoida taloushallinnon toiminnot. Organi-soinnin myötä resurssit ‎voidaan kohdistaa selkeästi lisäarvoa tuottaviin toimintoihin. ‎ Työssä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Pääasiallisena tiedonkeruu me-netelminä olivat ‎teemahaastattelut ja kyselyt. Teemahaastattelut toteutettiin puolistrukturoituna haastattelumenetelmänä, joka ‎ei sitonut vastauksia määrättyihin vaihtoehtoihin, vaan antoi vastaajalle vapauden vastata omin sanoin. Kyselyt ‎toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa aineisto kerätään valitusta kohderyhmästä. Haastatteluiden tarkoituksena ‎oli kerätä oppaaseen tarina taloushallinnon ulkoistamisesta. ‎ Työn tuloksena toteutui toimeksiantajille heidän toiveidensa mukainen ja käyttäjilleen hyödyllinen opas ‎tukemaan yrittäjyyttä taloushallinnon osa-alueella.‎The factors in choosing the accounting company The main goal of the thesis was to create a guide called ”Beginners Guide For Entrepreneurs In Choosing The ‎Accounting Company” for Keski-Uusimaa’s Uusyrityskeskus and Uudenmaan Yrittäjät. The guide is for start-up ‎entrepreneurs to support their knowledge in the field of financial management. The thesis is based on the ‎literature of the branch. Also different Internet references, interviews and inquiries were used. The interviews ‎and the inquiries gave the ground to build an imaginary story in the guide. The used literature underpins the ‎story in the guide even though the theory itself can’t be seen from the guide. The theory part of the thesis deals ‎mainly with outsourcing. Theory sections aim is to lighten up outsourcing and especially financial management ‎outsourcing for the reader. The narrative side of the thesis is explained in the methodology in the introduction. ‎The theory about themed interviews and inquiries in the account management company choosing-section is ‎presented.‎ The thesis is about outsourcing the financial management. The goal is to find the most cost-effective to organize ‎the financial management operations. With the organization the resources will be able to direct to operations ‎with additional value.‎ Qualitative research methods were used in our thesis. The main method to collect the data was themed ‎interviews and inquiries. The themed interviews were implemented with half structured interview method which ‎didn’t bind the respondents to any given alternatives but gave the respondents freedom to answer as they ‎wished. The inquiries were targeted to selected target group. The objective was to collect data concerning the ‎outsourcing of the financial management.‎ Provide useful guide in supporting the entrepreneurship in the field of financial management for our client and ‎users are provided as a result of the thesis.‎Opinnäytetyömme liitteenä on Uusyrityskeskukselle ja Uudenmaan Yrittäjille toteutettu opas "Aloittavan yrittäjän viisi askelta tilitoimistoon". Liite löytyy paperiversiona Uudenmaan yrittäjiltä sekä Uusyrityskeskukselta

“The Best Thing, Simply Great” : Male Pupils’ Experiences from the Finnish Schools on the Move Programme - En-hancing Wellbeing in Ahmo School

The Research Centre for Sport and Health Sciences (LIKES) has researched the Finnish Schools on the Move programme and its positive influence on school atmosphere. In Ahmo School the students experienced that school atmosphere increased during the project. School wellbeing is an important issue which affects enjoyment and everyday life at school. Wellbeing includes physical, mental and social wellbeing, and if one of these declines, it has an effect on overall wellbeing. The subject of this thesis was to provide qualitative information about the Finnish Schools on the Move programme to the municipality of Siilinjärvi. The purpose of this thesis was to describe reasons why school wellbeing had changed in Ahmo School during the programme and to provide developmental proposals for the future. Because the research was qualitative, a focus group was chosen. The research group comprised five boys from grades 7-9 in Ahmo School. The focus group was interviewed in a focus group discussion and individual interviews. The data analysis was performed using the content analysis method. The interviewees felt that the Finnish Schools on the Move programme had increased school wellbeing. It was experienced that there had been positive changes in social relationships and that the school was a more comfortable place. According the interviewees, the sporty atmosphere was the main reason to make the school environment more enjoyable. However, in future focus should be on girls’ and teachers’ participation in physical activities and including group activities in the Finnish School on the Move programme

Brain magnetic resonance imaging in aspartylglucosaminuria

ABSTRACT Our group investigates aspartylglucosaminuria (AGU) and the changes it causes by the means of brain magnetic resonance imaging (MRI)-based methods. AGU is a rare lysosomal storage disorder with autosomal recessive inheritance. In Finland, its estimated incidence is 1:18 000 and the country currently has about 160–200 living AGU patients. It has been estimated that there are 200–300 patients with AGU worldwide. The disease manifests with a progressive decline in cognitive and motor functions and leads to premature death at middle age. There is currently no approved treatment available to cure or slow down the disease, but a chaperone treatment trial has been initiated in Finland among AGU patients. The pharmacological chaperone favours the correct conformation of the mutated enzyme and enhances stability, which leads to increased activity of the enzyme. Other therapies, including gene therapy, are also under development. MRI is considered a safe imaging method. Before the works included in this thesis, the reported imaging findings associated with AGU were made using 1.0 and 1.5 Tesla (T) equipment. These findings showed low signal intensity in the thalami and signs of delayed myelination in the T2-weighted images, as well as mild atrophy. Using 3.0 T MRI provides more detailed images of the brain. Modern MRI-based methods, such as automated volumetric measurements, diffusion tensor imaging (DTI) and susceptibility-weighted imaging (SWI) have been used to examine some other lysosomal storage disorders (LSDs) and several other neurodegenerative disorders. These methods can in vivo provide information on the decrease in volume of brain structures, differences in the white matter tracts and microstructure between groups of patients and healthy control persons, as well as the deposition of iron and other minerals in different brain structures. These methods have not previously been used in studies of AGU patients. The primary aim of this study was to describe the 3.0 T brain MRI findings associated with AGU in conventional sequences (T1- and T2-weighted images) and to increase the knowledge of this disease worldwide. The second aim was to examine the disease-related changes in the brain at different stages of the disease using modern MRI-based methods. We used an atlas-based automated method for volumetric measurements, DTI for the evaluation of white matter tracts and microstructure, and SWI for visualizing the accumulation of paramagnetic compounds (i.e. iron) in the brain structures. Our third aim was to provide a basis for the imaging-based evaluation of responses to emerging treatments, by means of the MRI-based methods mentioned and their quantitative applications. We reported the typical findings associated with AGU in T1- and T2-weighted images and susceptibility-weighted images. These findings may raise suspicion of this rare disease in clinical practice, and expedite diagnosis, especially in countries other than Finland. This will be all the more important when, hopefully, efficient treatments are available for the disease in the future. The patients participating in the treatment trials will also be followed up with regular brain MRI examinations. During the coming years, we will come to know how the treatments affect the visual MRI findings or the differences found using quantitative methods, and how these changes correlate with the clinical picture.Aivojen magneettikuvaus aspartyyliglukosaminuriassa TIIVISTELMÄ Ryhmämme tutkii aspartyyliglukosaminurian (AGU) aiheuttamia muutoksia aivoissa magneettikuvantamiseen perustuvien menetelmien avulla. AGU on harvinainen, suomalaiseen tautiperintöön kuuluva lysosomaalinen kertymäsairaus, joka periytyy autosomaalisesti peittyvästi. Taudin ilmaantuvuus Suomessa on 1:18 000 ja AGU-tautia sairastavia henkilöitä on Suomessa elossa tällä hetkellä noin 160 - 200. Maailmanlaajuista ilmaantuvuutta ei tiedetä, mutta on arvioitu, että AGU-tautia sairastavia henkilöitä on maailmassa tällä hetkellä 200 - 300. Tauti aiheuttaa lapsuusiässä alkavan etenevän kehitysvammaisuuden ja johtaa ennenaikaiseen kuolemaan keski-iässä. Tautiin ei ole toistaiseksi markkinoilla parantavaa hoitoa, mutta Suomessa on kaksi vuotta sitten aloitettu hoitokokeilu saperoni- eli kaitsijaproteiinivalmisteella. Tautiin on kehitteillä myös muita hoitoja, geenihoito mukaan lukien. AGU-tautiin liittyviä kuvantamislöydöksiä on ennen tähän väitöskirjatyöhön liittyviä osatöitä kuvattu 1.0 ja 1.5 Teslan laitteilla. 3.0 Teslan magneettikuvauslaitteella saadaan aivoista entistä tarkempia kuvia. Nykyaikaisilla magneettikuvantamiseen perustuvilla menetelmillä, kuten automaattisilla tilavuusmittauksilla, diffuusiotensorikuvauksella (DTI) sekä suskeptibiliteettipainotteisella kuvantamisella (SWI) on mahdollista saada in vivo tietoa mm. aivorakenteiden kutistumasta ja sen etenemisestä, valkean aineen ratojen ja mikrorakenteen eroista potilas- ja verrokkiryhmän välillä sekä raudan ja muiden mineraalien kertymästä eri aivorakenteisiin. AGU-taudin tutkimuksessa näitä menetelmiä ei aikaisemmin ole käytetty. Tutkimuksen tavoitteena on ollut ensinnäkin kuvata tautiin liittyvät löydökset tavanomaisissa T1- ja T2-painotteisissa kuvissa 3.0 Teslan laitteella sekä lisätä tietoisuutta taudista maailmanlaajuisesti. Toisena tavoitteena on ollut tutkia tarkemmin AGU-taudin aiheuttamia muutoksia aivoissa edellä mainittujen magneettikuvantamiseen perustuvien menetelmien avulla taudin eri vaiheissa. Kolmantena tavoitteena on ollut luoda pohjaa sille, että tautiin kehitteillä olevien hoitojen vaikutuksia voitaisiin seurata näiden menetelmien ja niiden kvantitatiivisten sovellusten avulla. Julkaisemamme AGU-tautiin liittyvät tyypilliset löydökset aivojen magneettikuvissa auttavat epäilemään tätä hyvin harvinaista tautia ja nopeuttavat diagnoosiin pääsyä etenkin Suomen ulkopuolella, missä tauti on äärimmäisen harvinainen. Tämä on yhä tärkeämpää, kun tulevina vuosina, toivottavasti, tautiin on tarjolla tehokkaita hoitoja. Hoitokokeiluihin osallistuvia potilaita tullaan myös seuraamaan säännöllisillä aivojen magneettikuvauksilla. Tulevina vuosina saamme tietää, miten hoidot vaikuttavat aivojen magneettikuvissa visuaalisesti havaittaviin ja kvantitatiivisilla menetelmillä todettaviin muutoksiin sekä miten nämä muutokset korreloivat potilaiden kliiniseen tilaan.