Työvoiman siirtyminen korkeakouluista yksityiselle ja julkiselle sektorille

Tiedon ja osaamisen merkitys kansallisen ja alueellisen talouskasvun ja kehityksen edistäjänä korostuu yhä enemmän. Tämä on asettanut kasvavia vaatimuksia korkeakoulujen ja muun yhteiskunnan tiivistyvälle yhteistyölle ja tehokkaalle tiedon siirrolle. Korkeakoulujen, muun julkisen sektorin ja yksityisen sektorin väliset raja-aidat ovat madaltuneet. Työvoiman liikkuvuus voidaan nähdä yhtenä olennaisena kanavana tiedon ja osaamisen siirrossa. Tässä tutkimuksessa keskitymme tarkastelemaan työntekijöiden liikkuvuutta korkeakouluista yrityksiin ja julkiselle sektorille. Kuvailevassa tarkastelussa hyödynnämme laajaa yksilötason aineistoa vuosilta 2004-2006. Tulokset osoittavat yksilön iällä ja koulutusalalla olevan olennainen vaikutus siirtymiseen korkeakoulusta julkiselle tai yksityiselle sektorille. Julkiselle sektorille siirtyvät työntekijät hajaantuvat tasaisemmin eri alueille, kun taas erityisesti pääkaupunkiseudun yritykset houkuttelevat suurimman osan yksityiselle sektorille vaihtajista. Toimialavirtojen tarkastelu osoittaa, että osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ja korkean teknologian teollisuus tarjoavat paljon työmahdollisuuksia korkeakoulujen asiantuntijuudelle

Cross-Hauling and Regional Input-Output Tables: The Case of the Province of Hubei, China

Data for the Chinese province of Hubei are used to assess the performance of Kronenberg’s CHARM, a method that takes explicit account of cross-hauling when constructing regional input−output tables. A key determinant of cross-hauling is held to be the heterogeneity of the products of individual sectors, which is estimated using national data. However, contrary to the authors’ earlier findings for Finland, CHARM does not generate reliable estimates of Hubei’s sectoral exports, imports and volume of trade. It is crucial, therefore, especially in relatively small regions, to make adequate allowance for any known divergence between regional and national technology and heterogeneity

Liikenneinfrastruktuurihankkeiden rakentamisaikaiset vaikutukset työllisyyteen

Hankkeen tavoitteena on ollut määrittää tutkittuun tietoon perustuva viitekehys liikenneinfrastruktuurihankkeiden rakentamisaikaisten työllisyysvaikutusten arviointiin. Liikenneinfrastruktuurihankkeen rakentamisaikainen bruttomääräinen vaikutus työllisyyteen muodostuu suorasta työpanostarpeesta työmaalla ja välillisestä työpanostarpeesta. Välillinen työpanostarve taaksepäin syntyy rakentamisen välituotevalmistuksessa ja välillinen työpanostarve eteenpäin palkkatulojen synnyttämän kulutuskysynnän lisäyksen kautta. Nettotyöllisyysvaikutus tarkoittaa työllisyysasteen muutosta taloudessa. Silloin huomioidaan rakentamisesta johtuvan työvoiman kysynnän syrjäytysvaikutus jo olemassa oleviin työpaikkoihin. Kirjallisuuden ja tässä hankkeessa tehtyjen esimerkkilaskelmien perusteella liikenneinfrastruktuurihankkeet eivät yleensä lisää työllisyysastetta valtakunnallisesti, eivätkä ne siten ole vaikuttavia suhdanne- tai työllisyyspolitiikan keinoja. Tämä johtuu muun muassa työvoiman niukkuudesta maa- ja vesirakentamisalalla, jossa työllisyyden lisääminen edellyttäisi työvoiman tarjonnan lisäämistä. Liikennehankkeiden bruttomääräiset työpanostarpeet olisi kuitenkin perusteltua arvioida esimerkiksi hankearvioinnin osana. Hankkeen työpanostarve on helposti arvioitavissa, ja tieto on hyödyllinen esimerkiksi arvioitaessa koko väylärakentamisen työpanostarpeita alueellisesti ja ajallisesti.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

CHARM-menetelmä panos-tuotostaulukoiden alueellistamisessa

nonPeerReviewe

The economic value of the museum of central Finland

In this article, the limits of the social existence of one museum – the Museum of Central Finland – is studied from an economic point of view by asking visitors and non-visitors to museums how much they are willing to pay as taxpayers for the services of the museum. The theme is from the author’s article dissertation in economics,”Regional Economic Structures in Finland: Analyses of Location and Regional Economic Impact”, which he defended on 3rd August 2007 at the University of Jyväskylä.

Looking for determinants of willingness-to-pay for Sibelius Hall, Lahti

The aim of this paper is to determine the factors affecting the willingness-to-pay for a local concert hall, namely Sibelius Hall in Lahti. Our study argues that a high income, the use of cultural services and a positive attitude towards culture were connected to a high willingness-to-pay for Sibelius Hall. Our study revealed that “I do not know” answers can be partly explained by the character of cultural preferences being an acquired taste. As a consequence, the users and respondents exhibiting a positive attitude towards culture may choose the “I do not know” option instead of making a zero bid.peerReviewe

New Developments in the Use of Location Quotients to Estimate Regional Input-Output Coefficients and Multipliers

Tohmo T. (2004) New developments in the use of location quotients to estimate regional input-output coefficients and multipliers, Reg. Studies 38, 43-54. This study compares the survey-based regional input-output coefficients and production multipliers published by Statistics Finland, 2000, with estimates obtained by applying location quotients (LQs) to national data. The consequences of using alternative adjustment formulae, the 'SLQ, CILQ and FLQ' are illustrated by an input-output model constructed for the Keski-Pohjanmaa (K-P) region. The results indicate that the SLQ and CILQ both produce highly misleading regional input-output coefficients and multipliers. These adjustment formulae are clearly not good enough for the purposes of making local policy and regional planning. The FLQ formula (β=1) yields much better regional input-output coefficients and multipliers than the SLQ and CILQ. The FLQ gives very good estimates for regional multipliers in nearly all industries. The difference between the multipliers generated by the FLQ and the survey-based K-P regional multipliers is on average about -0·3%. The multipliers for the K-P region are typically much lower than for Finland as a whole, indicating that the economic structure of the K-P region is dependent on that of other regions. Hence there is a need to make proper allowance for interregional trade. In the case of the K-P region, the FLQ with β=1 was able to offset the tendency of the CILQ to generate excessively large regional multipliers.Input-output analysis, Location quotients, FLQ, Regional multipliers, Analyse des echanges intersectoriels, Quotients de localisation, FLQ, Multiplicateurs regionaux, Aufwands-Ertragsanalyse, Standortquotienten, FLQ, Regionale Multiplikatoren, Analisis input^output, Cocientes de localizacion (LQs), FLQ, Multiplicadores regionales,