Hankkeen tavoitteena on ollut määrittää tutkittuun tietoon perustuva viitekehys liikenneinfrastruktuurihankkeiden rakentamisaikaisten työllisyysvaikutusten arviointiin.
Liikenneinfrastruktuurihankkeen rakentamisaikainen bruttomääräinen vaikutus työllisyyteen muodostuu suorasta työpanostarpeesta työmaalla ja välillisestä työpanostarpeesta. Välillinen työpanostarve taaksepäin syntyy rakentamisen välituotevalmistuksessa ja välillinen työpanostarve eteenpäin palkkatulojen synnyttämän kulutuskysynnän lisäyksen kautta. Nettotyöllisyysvaikutus tarkoittaa työllisyysasteen muutosta taloudessa. Silloin huomioidaan rakentamisesta johtuvan työvoiman kysynnän syrjäytysvaikutus jo olemassa oleviin työpaikkoihin.
Kirjallisuuden ja tässä hankkeessa tehtyjen esimerkkilaskelmien perusteella liikenneinfrastruktuurihankkeet eivät yleensä lisää työllisyysastetta valtakunnallisesti, eivätkä ne siten ole vaikuttavia suhdanne- tai työllisyyspolitiikan keinoja. Tämä johtuu muun muassa työvoiman niukkuudesta maa- ja vesirakentamisalalla, jossa työllisyyden lisääminen edellyttäisi työvoiman tarjonnan lisäämistä. Liikennehankkeiden bruttomääräiset työpanostarpeet olisi kuitenkin perusteltua arvioida esimerkiksi hankearvioinnin osana. Hankkeen työpanostarve on helposti arvioitavissa, ja tieto on hyödyllinen esimerkiksi arvioitaessa koko väylärakentamisen työpanostarpeita alueellisesti ja ajallisesti.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
