Kelaa venäjäksi: keskustelunanalyyttinen tutkimus venäjänkielisestä vuorovaikutuksesta Kelassa

Tutkielmassa tarkastellaan Kelan toimistossa käytyä venäjänkielistä vuorovaikutusta erityisterminologian käytön näkökulmasta. Keskustelujen osapuolina toimivat äidinkieleltään venäjänkieliset asiakkaat sekä Kelan palveluneuvoja. Kelan erityisterminologia on hyvin laaja ja alati muuttuva, mikä voi tehdä siitä haastavan äidinkielisellekin puhujalle. Venäjänkieliselle, kuten kenelle tahansa Suomeen muuttaneelle vieraskieliselle, Kelan termien omaksuminen vaatii sitäkin enemmän ponnisteluja, sillä suomen kieli on usein täysin vieras ja sosiaaliturvajärjestelmä tuntematon. Tiedon saannin helpottamiseksi suurimpia vieraskielisiä ryhmiä varten on käännetty Kelan pääasiallisista etuuksista kertovat esitteet. Etuusesitteiden käännösversioissa erityistermit ovat saaneet myös venäjänkieliset vastineensa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millä tavoin – yhtäältä venäjänkieliset asiakkaat ja toisaalta venäjänkielinen Kelan palveluneuvoja – käyttävät puhuessaan Kelaan liittyvää terminologiaa. Ensinnäkin alkavatko puhujat käyttää suomen- vai venäjänkielistä termiä, ja tapahtuuko kielen suhteen vaihtelua keskustelun edetessä? Toiseksi kiinnitän huomiota siihen, miten termejä nostetaan keskusteluun ja miten ne vastaanotetaan. Termien käyttöön liittyviä ymmärrysongelmia sekä niiden hoitamista tarkastellaan puhujien institutionaalisten ja kielellisten roolien näkökulmasta. Tutkimusmetodina työssä on käytetty 1960–70-lukujen taitteessa etnometodologiasta jalostunutta keskustelunanalyysiä. Metodin avulla puhetta voidaan tarkastella sellaisena kuin se todellisuudessa esiintyy, mikä mahdollistaa puheen tarkan ja yksityiskohtaisen kuvaamisen. Tutkimusta varten on nauhoitettu venäjänkielisiä Kelan tiskillä käytyjä keskusteluja yhdestä Kelan toimistosta Etelä-Suomessa. Äänitallenteella esiintyy yhdeksän eri asiakasta, jotka on valittu satunnaisesti. Palveluneuvojana niissä toimii koko ajan sama, äidinkieleltään venäjänkielinen toimihenkilö. Aineisto on litteroitu kokonaisuudessaan analyysia varten. Analyysi osoitti, että asiakkaat suosivat venäjänkielisten etuustermien sijaan suomenkielisiä. Palveluneuvoja käytti useammin venäjänkielisiä termejä, mutta toisti ne usein myös suomen kielellä, varsinkin nostaessaan jonkun termin keskusteluun ensimmäistä kertaa. Kaiken kaikkiaan etuustermejä käytettiin keskusteluissa kuitenkin vähän. Sen sijaan etenkin asiakkaat viittasivat etuuksiin usein arkisemmilla kuvauksilla. Varsinaisen etuustermin nostaminen keskusteluun ei ollut välttämätöntä silloin, kun arkisempi kuvaus asiasta oli molemmille osapuolille ymmärrettävä. Termien käyttöön liittyviä ymmärrysongelmia esiintyi aineistossa vain vähän. Ottamalla huomioon asiakkaan institutionaalisen ja kielellisen kompetenssin, palveluneuvoja saattoi valita kuvauksensa siten, että yhteisymmärrys keskustelussa säilyi. Tutkimuksen perusteella venäjänkieliset vastineet Kelan termeille eivät ole vielä vakiintuneet venäjänkielisten asiakkaiden käyttöön. Tämä voi johtua suurelta osin siitä, että termejä on käännetty eri tahojen esitteissä ja verkkosivuilla eri tavoin. Venäjänkielisissä Kelan etuusesitteissä ei myöskään ole käytetty rinnakkain venäjän- ja suomenkielisiä termejä, vaan pelkästään venäjänkielisiä. Tämä voi estää asiakasta varmistumasta siitä, mistä etuudesta on todellisuudessa kyse. Omakielisen termin jäädessä merkityksettömäksi käännösesitteistä saatava hyöty heikkenee. Käännöstermejä yhtenäistämällä sekä suomenkielisiä termejä rinnakkain käyttämällä voidaan sekä tarjota asiakkaalle ymmärrettävämpää tietoa Kelan etuuksista että helpottaa puhujien välistä vuorovaikutusta asiointitilanteessa

«Я пришла насчет asumistuki»: русскоязычное общение в офисе Кела

Tutkielmassa tarkastellaan Kelan toimistossa käytyä venäjänkielistä vuorovaikutusta erityisterminologian käytön näkökulmasta. Keskustelujen osapuolina toimivat äidinkieleltään venäjänkieliset asiakkaat sekä Kelan palveluneuvoja. Kelan erityisterminologia on hyvin laaja ja alati muuttuva, mikä voi tehdä siitä haastavan äidinkielisellekin puhujalle. Venäjänkieliselle, kuten kenelle tahansa Suomeen muuttaneelle vieraskieliselle, Kelan termien omaksuminen vaatii sitäkin enemmän ponnisteluja, sillä suomen kieli on usein täysin vieras ja sosiaaliturvajärjestelmä tuntematon. Tiedon saannin helpottamiseksi suurimpia vieraskielisiä ryhmiä varten on käännetty Kelan pääasiallisista etuuksista kertovat esitteet. Etuusesitteiden käännösversioissa erityistermit ovat saaneet myös venäjänkieliset vastineensa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millä tavoin – yhtäältä venäjänkieliset asiakkaat ja toisaalta venäjänkielinen Kelan palveluneuvoja – käyttävät puhuessaan Kelaan liittyvää terminologiaa. Ensinnäkin alkavatko puhujat käyttää suomen- vai venäjänkielistä termiä, ja tapahtuuko kielen suhteen vaihtelua keskustelun edetessä? Toiseksi kiinnitän huomiota siihen, miten termejä nostetaan keskusteluun ja miten ne vastaanotetaan. Termien käyttöön liittyviä ymmärrysongelmia sekä niiden hoitamista tarkastellaan puhujien institutionaalisten ja kielellisten roolien näkökulmasta. Tutkimusmetodina työssä on käytetty 1960–70-lukujen taitteessa etnometodologiasta jalostunutta keskustelunanalyysiä. Metodin avulla puhetta voidaan tarkastella sellaisena kuin se todellisuudessa esiintyy, mikä mahdollistaa puheen tarkan ja yksityiskohtaisen kuvaamisen. Tutkimusta varten on nauhoitettu venäjänkielisiä Kelan tiskillä käytyjä keskusteluja yhdestä Kelan toimistosta Etelä-Suomessa. Äänitallenteella esiintyy yhdeksän eri asiakasta, jotka on valittu satunnaisesti. Palveluneuvojana niissä toimii koko ajan sama, äidinkieleltään venäjänkielinen toimihenkilö. Aineisto on litteroitu kokonaisuudessaan analyysia varten. Analyysi osoitti, että asiakkaat suosivat venäjänkielisten etuustermien sijaan suomenkielisiä. Palveluneuvoja käytti useammin venäjänkielisiä termejä, mutta toisti ne usein myös suomen kielellä, varsinkin nostaessaan jonkun termin keskusteluun ensimmäistä kertaa. Kaiken kaikkiaan etuustermejä käytettiin keskusteluissa kuitenkin vähän. Sen sijaan etenkin asiakkaat viittasivat etuuksiin usein arkisemmilla kuvauksilla. Varsinaisen etuustermin nostaminen keskusteluun ei ollut välttämätöntä silloin, kun arkisempi kuvaus asiasta oli molemmille osapuolille ymmärrettävä. Termien käyttöön liittyviä ymmärrysongelmia esiintyi aineistossa vain vähän. Ottamalla huomioon asiakkaan institutionaalisen ja kielellisen kompetenssin, palveluneuvoja saattoi valita kuvauksensa siten, että yhteisymmärrys keskustelussa säilyi. Tutkimuksen perusteella venäjänkieliset vastineet Kelan termeille eivät ole vielä vakiintuneet venäjänkielisten asiakkaiden käyttöön. Tämä voi johtua suurelta osin siitä, että termejä on käännetty eri tahojen esitteissä ja verkkosivuilla eri tavoin. Venäjänkielisissä Kelan etuusesitteissä ei myöskään ole käytetty rinnakkain venäjän- ja suomenkielisiä termejä, vaan pelkästään venäjänkielisiä. Tämä voi estää asiakasta varmistumasta siitä, mistä etuudesta on todellisuudessa kyse. Omakielisen termin jäädessä merkityksettömäksi käännösesitteistä saatava hyöty heikkenee. Käännöstermejä yhtenäistämällä sekä suomenkielisiä termejä rinnakkain käyttämällä voidaan sekä tarjota asiakkaalle ymmärrettävämpää tietoa Kelan etuuksista että helpottaa puhujien välistä vuorovaikutusta asiointitilanteessa

Unirationality of Hurwitz spaces of coverings of degree <= 5

Let $Y$ be a smooth, projective curve of genus $g\geq 1$ over the complex numbers. Let $H^0_{d,A}(Y)$ be the Hurwitz space which parametrizes coverings $p:X \to Y$ of degree $d$, simply branched in $n=2e$ points, with monodromy group equal to $S_d$, and $det(p_{*}O_X/O_Y)$ isomorphic to a fixed line bundle $A^{-1}$ of degree $-e$. We prove that, when $d=3, 4$ or $5$ and $n$ is sufficiently large (precise bounds are given), these Hurwitz spaces are unirational. If in addition $(e,2)=1$ (when $d=3$), $(e,6)=1$ (when $d=4$) and $(e,10)=1$ (when $d=5$), then these Hurwitz spaces are rational.Comment: Proposition 2.11 and Lemma 2.13 are corrected. The corrections do not affect the other statements of the paper. Corrigendum submitted to IMR

Moduli of mathematical instanton vector bundles with odd c_2 on projective space

The problem of irreducibility of the moduli space I_n of rank-2 mathematical instanton vector bundles with arbitrary positive second Chern class n on the projective 3-space is considered. The irreducibility of I_n was known for small values of n: Barth 1977 (n=1), Hartshorne 1978 (n=2), Ellingsrud and Stromme 1981 (n=3), Barth 1981 (n=4), Coanda, Tikhomirov and Trautmann 2003 (n=5). In this paper we prove the irreducibility of I_n for an arbitrary odd n.Comment: 62 page

Moduli of symplectic instanton vector bundles of higher rank on projective space P3

Symplectic instanton vector bundles on the projective space P3 constitute a natural generalization of mathematical instantons of rank 2. We study the moduli space In,r of rank-2r symplectic instanton vector bundles on P3 with r 65 2 and second Chern class n 65 r, n 61 r(mod2). We give an explicit construction of an irreducible component In 17,r of this space for each such value of n and show that In 17,r has the expected dimension 4n(r + 1) 12 r(2r + 1). \ua9 2012 Versita Warsaw and Springer-Verlag Wien

On the Geometry of Isomonodromic Deformations

This note examines the geometry behind the Hamiltonian structure of isomonodromy deformations of connections on vector bundles over Riemann surfaces. The main point is that one should think of an open set of the moduli of pairs $(V,\nabla)$ of vector bundles and connections as being obtained by "twists" supported over points of a fixed vector bundle $V_0$ with a fixed connection $\nabla_0$; this gives two deformations, one, isomonodromic, of $(V,\nabla)$, and another induced from the isomonodromic deformation of $(V_0,\nabla_0)$. The difference between the two will be Hamiltonian.Comment: 20 page

The Fano normal function

The Fano surface $F$ of lines in the cubic threefold $V$ is naturally embedded in the intermediate Jacobian $J(V)$, we call "Fano cycle" the difference $F-F^-$, this is homologous to 0 in $J(V)$. We study the normal function on the moduli space which computes the Abel-Jacobi image of the Fano cycle. By means of the related infinitesimal invariant we can prove that the primitive part of the normal function is not of torsion. As a consequence we get that, for a general $V$, $F-F^-$ in not algebraically equivalent to zero in $J(V)$ (already proved by van der Geer-Kouvidakis) and, moreover, there is no a divisor in $JV$ containing both $F$ and $F^-$ and such that these surfaces are homologically equivalent in the divisor. Our study of the infinitesimal variation of Hodge structure for $V$ produces intrinsically a threefold $\Xi (V)$ in $\mathbb G$ the Grasmannian of lines in $\mathbb P^4.$ We show that the infinitesimal invariant at $V$ attached to the normal function gives a section for a natural bundle on $\Xi(V)$ and more specifically that this section vanishes exactly on $\Xi\cap F,$ which turns out to be the curve in $F$ parameterizing the "double lines" in the threefold. We prove that this curve reconstructs $V$ and hence we get a Torelli-like result: the infinitesimal invariant for the Fano cycle determines $V$.Comment: Final form. Accepted in the Journal de Math\'ematiques Pures et Appliqu\'ee

Thomae type formulae for singular Z_N curves

We give an elementary and rigorous proof of the Thomae type formula for singular $Z_N$ curves. To derive the Thomae formula we use the traditional variational method which goes back to Riemann, Thomae and Fuchs.Comment: 22 page

Quantum periods for 3-dimensional Fano manifolds

The quantum period of a variety X is a generating function for certain Gromov-Witten invariants of X which plays an important role in mirror symmetry. In this paper we compute the quantum periods of all 3-dimensional Fano manifolds. In particular we show that 3-dimensional Fano manifolds with very ample anticanonical bundle have mirrors given by a collection of Laurent polynomials called Minkowski polynomials. This was conjectured in joint work with Golyshev. It suggests a new approach to the classification of Fano manifolds: by proving an appropriate mirror theorem and then classifying Fano mirrors. Our methods are likely to be of independent interest. We rework the Mori-Mukai classification of 3-dimensional Fano manifolds, showing that each of them can be expressed as the zero locus of a section of a homogeneous vector bundle over a GIT quotient V/G, where G is a product of groups of the form GL_n(C) and V is a representation of G. When G=GL_1(C)^r, this expresses the Fano 3-fold as a toric complete intersection; in the remaining cases, it expresses the Fano 3-fold as a tautological subvariety of a Grassmannian, partial flag manifold, or projective bundle thereon. We then compute the quantum periods using the Quantum Lefschetz Hyperplane Theorem of Coates-Givental and the Abelian/non-Abelian correspondence of Bertram-Ciocan-Fontanine-Kim-Sabbah