Scaling and Noise in Slow Combustion of Paper

We present results of high resolution experiments on kinetic roughening of slow combustion fronts in paper, focusing on short length and time scales. Using three different grades of paper, we find that the combustion fronts show apparent spatial and temporal multiscaling at short scales. The scaling exponents decrease as a function of the order of the corresponding correlation functions. The noise affecting the fronts reveals short range temporal and spatial correlations, and non-Gaussian noise amplitudes. Our results imply that the overall behavior of slow combustion fronts cannot be explained by standard theories of kinetic roughening.Peer reviewe

Kinetic Roughening in Slow Combustion of Paper

We present results from an experimental study on the kinetic roughening of slow combustion fronts in paper sheets. The sheets were positioned inside a combustion chamber and ignited from the top to minimize convection effects. The emerging fronts were videotaped and digitized to obtain their time-dependent heights. The data were analyzed by calculating two-point correlation functions in the saturated regime. Both the growth and roughening exponents were determined and found consistent with the Kardar-Parisi-Zhang equation, in agreement with recent theoretical work.Peer reviewe

Computational-experimental approach to drug-target interaction mapping : A case study on kinase inhibitors

Peer reviewe

Kierrätyslannoitevalmisteiden ilmastopäästöt : tapaus Demotehdas

Orgaanisten sivuvirtamassojen jalostamisella kierrätyslannoitevalmisteiksi pyritään edistämään ravinteiden kierrätystä, muun muassa helpottaen jakeiden kuljetusta ja levitystä vähentämällä materiaalin vesipitoisuutta ja prosessoimalla tuote helposti käsiteltävään olomuotoon. Demotehdas-hankkeen tavoitteena oli rakentaa tuotantomittakaavan demonstraatiolaitos orgaanisten biomassojen käsittelyyn ja tuotteistamiseen. Tässä raportissa tarkastellaan demonstraatiolaitoksen kokonaisvaltaista ympäristökestävyyttä elinkaariotteella ilmastovaikutukseen keskittyen. Hiilijalanjäljen arviointi sisälsi Demotehdas-konseptilla jalostettavien kierrätyslannoitevalmisteiden valmistusketjujen kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Arviointiin otettiin mukaan myös lopputuotteen lannoituskäytön päästövaikutukset. Valmistusketjuvaihtoehdoiksi valittiin neljä erilaista skenaariota, joiden pohjana oli demonstraatiolaitoksella tehdyt prosessointikokeet eri raaka-aineilla. Käsiteltävänä orgaanisena materiaalina oli joko biokaasulaitoksen lingottu mädäte tai puhdistamoliete yhdyskunnan jätevedenpuhdistamolta. Päästöt laskettiin lopputuotteille eli jalostetuille lannoitevalmisteille ennen kuin ne päätyvät myyntiin sekä lannoitevalmisteiden peltokäytölle. Päästöjä verrattiin mineraalilannoitteiden päästöihin. Lähes kaikkien kierrätyslannoitevalmisteiden valmistuksen ja peltokäytön päästöt olivat alhaisemmat kuin vastaavan mineraalilannoitteen päästöt. Kierrätyslannoitteiden valmistuksen päästöjä laskee mm. se, että ravinteet ovat kierrätettyjä ja jäteperäisiä, ja siten niiden päästöt raaka-aineina käsitetään nollapäästöisiksi. Kierrätyslannoitteiden peltokäytön päästöjä laskee orgaanisten lannoitteiden pienemmät dityppioksidin (N2O) päästöt pellolla verrattuna mineraalilannoitteen N2O-päästöihin. Sekä kierrätys- että mineraalilannoitteen tapauksissa peltokäytön päästöt olivat suuremmat kuin valmistusvaiheen päästöt, joten pellolle päätyvien ravinteiden määrällä on yleisestikin katsottuna suuri vaikutus päästöissä. Mikäli ilmastovaikutukseen ottaisi vielä huomioon kierrätyslannoitteen ansiosta maaperään palautuneen hiilen, joka kompensoi hiilen vapautumista maaperästä parantaen niiden hiilivarastoja, tilanne olisi vielä entistä parempi kierrätyslannoitteiden eduksi.202

Pohjois-Suomen perunanviljelyn tarkastelua paikalliskoetulosten perusteella

VokKirjasto Aj-