Työvoiman siirtyminen korkeakouluista yksityiselle ja julkiselle sektorille

Tiedon ja osaamisen merkitys kansallisen ja alueellisen talouskasvun ja kehityksen edistäjänä korostuu yhä enemmän. Tämä on asettanut kasvavia vaatimuksia korkeakoulujen ja muun yhteiskunnan tiivistyvälle yhteistyölle ja tehokkaalle tiedon siirrolle. Korkeakoulujen, muun julkisen sektorin ja yksityisen sektorin väliset raja-aidat ovat madaltuneet. Työvoiman liikkuvuus voidaan nähdä yhtenä olennaisena kanavana tiedon ja osaamisen siirrossa. Tässä tutkimuksessa keskitymme tarkastelemaan työntekijöiden liikkuvuutta korkeakouluista yrityksiin ja julkiselle sektorille. Kuvailevassa tarkastelussa hyödynnämme laajaa yksilötason aineistoa vuosilta 2004-2006. Tulokset osoittavat yksilön iällä ja koulutusalalla olevan olennainen vaikutus siirtymiseen korkeakoulusta julkiselle tai yksityiselle sektorille. Julkiselle sektorille siirtyvät työntekijät hajaantuvat tasaisemmin eri alueille, kun taas erityisesti pääkaupunkiseudun yritykset houkuttelevat suurimman osan yksityiselle sektorille vaihtajista. Toimialavirtojen tarkastelu osoittaa, että osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ja korkean teknologian teollisuus tarjoavat paljon työmahdollisuuksia korkeakoulujen asiantuntijuudelle

Cross-Hauling and Regional Input-Output Tables: The Case of the Province of Hubei, China

Data for the Chinese province of Hubei are used to assess the performance of Kronenberg’s CHARM, a method that takes explicit account of cross-hauling when constructing regional input−output tables. A key determinant of cross-hauling is held to be the heterogeneity of the products of individual sectors, which is estimated using national data. However, contrary to the authors’ earlier findings for Finland, CHARM does not generate reliable estimates of Hubei’s sectoral exports, imports and volume of trade. It is crucial, therefore, especially in relatively small regions, to make adequate allowance for any known divergence between regional and national technology and heterogeneity

Backward and forward linkages, specialization and concentration in Finnish manufacturing in the period 1995-1999

This study focuses on industrial concentration and regional specialization in Finland in the late 1990s. Our results show increasing specialization and at least for some industries increased geographical concentration. Thus, there was no single process driving all industries in the same direction. Our results are in line with previous studies reporting increased regional specialization and industrial concentration in Europe (see e.g. Puga, 1999; Monfort and Nicolini (2000); Amiti, 1998; Niiranen, 1997 and 1999; and Koutaniemi, 2003). In addition, our results suggest that the most concentrated industries benefit from high economies of scale or a high level of technology. We also examine the linkages in Finnish manufacturing industries. The most interesting outcome of the study is that the most concentrated industries were found to be more reliant on imports from other countries than on intra or inter industry linkages. This indicates that there was no ‘home-market effect’, meaning that upstream firms are located in areas where there are a relatively high number of downstream firms. This is a particularly interesting result, because linkages are at the centre of location theory (Venables, 1996; Krugman and Venables, 1995; and Tervo, 1999). It may however be that technological change and a shift in economic policy thinking towards research and development, with a focus on technology, and the gravitation towards international trade and collaboration played a more important role than industrial linkages in shaping industrial concentration patterns in Finland during the 1990s

Liikenneinfrastruktuurihankkeiden rakentamisaikaiset vaikutukset työllisyyteen

Hankkeen tavoitteena on ollut määrittää tutkittuun tietoon perustuva viitekehys liikenneinfrastruktuurihankkeiden rakentamisaikaisten työllisyysvaikutusten arviointiin. Liikenneinfrastruktuurihankkeen rakentamisaikainen bruttomääräinen vaikutus työllisyyteen muodostuu suorasta työpanostarpeesta työmaalla ja välillisestä työpanostarpeesta. Välillinen työpanostarve taaksepäin syntyy rakentamisen välituotevalmistuksessa ja välillinen työpanostarve eteenpäin palkkatulojen synnyttämän kulutuskysynnän lisäyksen kautta. Nettotyöllisyysvaikutus tarkoittaa työllisyysasteen muutosta taloudessa. Silloin huomioidaan rakentamisesta johtuvan työvoiman kysynnän syrjäytysvaikutus jo olemassa oleviin työpaikkoihin. Kirjallisuuden ja tässä hankkeessa tehtyjen esimerkkilaskelmien perusteella liikenneinfrastruktuurihankkeet eivät yleensä lisää työllisyysastetta valtakunnallisesti, eivätkä ne siten ole vaikuttavia suhdanne- tai työllisyyspolitiikan keinoja. Tämä johtuu muun muassa työvoiman niukkuudesta maa- ja vesirakentamisalalla, jossa työllisyyden lisääminen edellyttäisi työvoiman tarjonnan lisäämistä. Liikennehankkeiden bruttomääräiset työpanostarpeet olisi kuitenkin perusteltua arvioida esimerkiksi hankearvioinnin osana. Hankkeen työpanostarve on helposti arvioitavissa, ja tieto on hyödyllinen esimerkiksi arvioitaessa koko väylärakentamisen työpanostarpeita alueellisesti ja ajallisesti.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

CHARM-menetelmä panos-tuotostaulukoiden alueellistamisessa

nonPeerReviewe

Regional economic structures in Finland : analyses of location and regional economic impact

This dissertation consists of nine empirical studies which seek to broaden understanding of Finnish regional economic structures. These studies are divided between two topics: 1) regional specialization and industrial concentration in Finland, and 2) regional economic impact analysis. The empirical studies are preceded by an introduction, in which the theoretical background, outline and the main results of the thesis are presented. The research on the first topic is guided by the new economic geography literature, from which answers are sought to the location and agglomeration questions addressed in this dissertation. Evidence is found of increasing post-recession specialization in Finland. Furthermore, the results indicate that the rich regions gained during the boom. The results also suggest that the agglomerative forces in the Finnish regions are industry-specific. The most concentrated industries are found to have high economies of scale, a high level of technology and to be reliant on imports. Furthermore, entrepreneurial and growth activity decrease regional specialization. The results also indicate that the presence of positive situational and pull factors were important motivating factors in the creation of a new high growth business. The first topic in the second part of the dissertation focuses on location quotient (LQ) methods of regionalizing input-output coefficients and multipliers. The main finding is that the new LQ-based adjustment formula, the FLQ, gives very accurate estimates for regional multipliers. Moreover the inclusion of a measure of regional specialization in the standard FLQ does not offer more accurate results than these obtained from the reformulated FLQ. In Chapter 8 the economic impacts of the Kaustinen Folk Music Festival are analysed via regional input-output analysis. The results indicate that the Festival can be seen as a good investment for the local municipality as the annual subsidy given to the Festival is lower than the regional impacts generated by the festival. Finally, the value of the Central Finland Museum is assessed using the contingent valuation-method. The results show, first, that Jyväskylä residents contribute less in taxes to the Museum than they report that they are willing to pay and, second, that the Museum has non–use value.KTL Timo Tohmon väitöskirja osoittaa, että kulttuuritapahtumat ovat kannattavia investointeja kunnille. Tohmo tutki vuoden 1994 Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vaikutusta kunnan elinkeinoelämään panos-tuotosanalyysin avulla. Juhlien positiiviset vaikutukset alueen tuotantoon ja kunnallisveroihin ovat suuremmat kuin kunnan juhlille myöntämät vuotuiset avustukset.Tohmon mukaan Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vaikutus alueen tuotantoon on noin 1,7 miljoonaa euroa. Tuotannon lisäys on laskettu ulkopaikkakuntalaisten majoituspalveluihin, kaupan alan palveluihin, liikenteeseen ja pääsylippuihin käyttämän rahan perusteella. Kunnallisverotulot nousevat juhlien ansiosta 66 000 eurolla ja uusia työpaikkoja syntyy 27. Monipäiväiset kulttuuritapahtumat tuottavimpiaKaustisella päiväkävijät kuluttivat rahaa keskimäärin 50 euroa, kun 2–4 päivää viipyvät käyttivät keskimäärin 150 euroa ja 5–9 päivää viipyvät melkein 200 euroa. – Olennainen kysymys kulttuuritapahtumia kehitettäessä on, miten saada tapahtumassa kävijät jäämään yöksi paikkakunnalle. Sopiva peräkkäisille päiville ajoittuva ohjelmisto on tärkeä. Useamman päivän lipusta voisi antaa alennusta. On tietenkin hyvä pitää mielessä, että ohjelmiston tulisi paitsi palvella vakituisia kävijöitä, myös houkutella uusia juhlavieraita ja nuoria, Tohmo toteaa. Taloudellisten vaikutusten lisäksi kulttuuritapahtumilla on myös sosiaalisia ja henkisiä vaikutuksia sekä suuri merkitys kunnan imagolle. Kulttuuritapahtumat lisäävät paikkakunnan vetovoimaisuutta, antavat uusia virikkeitä asukkaille ja vahvistavat kuntalaisten yhteenkuuluvuutta. Nämä tekijät voivat vaikuttaa positiivisesti myös kunnan talouteen. Keski-Suomen museon taloudellinen arvo jyväskyläläisille korkeaVäitöskirjassaan Tohmo selvitti myös Keski-Suomen museon taloudellisen arvon niin sanotulla contingent valuation -menetelmällä. Hän kysyi loppuvuonna 1997 yli 18-vuotiailta jyväskyläläisiltä, paljonko nämä olisivat valmiita maksamaan veroja, jotta Keski-Suomen museo olisi toiminnassa. Maksuhalukkuutensa perusteella jyväskyläläiset hyötyvät Keski-Suomen museon olemassaolosta enemmän kuin heidän verovarojaan kohdennetaan museolle. Vuonna 1996 museo sai verovaroja keskimäärin 78 markkaa veronmaksajaa kohti, ja jyväskyläläiset olivat halukkaita maksamaan museon toiminnasta keskimäärin 103 markkaa. Kuntalaisten maksuhalukkuus siis oikeuttaa museon toiminnan.Kasvun avaimet löytyvät jokaiselta alueeltaTohmon mukaan Suomeen on syntynyt yhä voimakkaammin erikoistuneita alueita, kun yritykset ovat keskittyneet alueellisesti toimialoittain. Yritysten keskittyminen saattaa tapahtua hyvinkin pienen sattuman seurauksena, mutta syntyneet keskittymät ovat melko pysyviä. Keskittyminen tekee yritysten toiminnan kannattavammaksi ja houkuttelee alueelle lisää yrityksiä ja työvoimaa, jolle voidaan maksaa yhä parempaa palkkaa. Tuloksena on itse itseään ruokkiva prosessi. Näin on tapahtunut esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.Keskittyminen johtaa siihen, että syntyy hyvinvoivia keskusalueita ja syrjäisiä alueita, joissa hyvinvoinnin taso on olennaisesti keskusalueita alhaisempi. Keskittymisen ja erikoistumisen haittana on yksipuolinen tuotantorakenne, jolloin alue on häiriöitä kohdatessaan erittäin haavoittuvainen. Toisaalta keskittyminen luo hyvinvointia alueen väestölle. Keskittyneimmät toimialat ovat usein teknologiselta tasoltaan korkeita. Ne hyötyvät mittakaavaeduista, jolloin tuotanto on tehokkaampaa suurissa yksiköissä.Aluepolitiikan tehtävänä on varmistaa, että alueellinen kehitys, erityisesti keskittymiskehitys on hallittua ja tasaista.– Ratkaisevaa on se, että alueen ihmiset löytävät kasvun avaimet, Tohmo toteaa. Tohmon väitöskirjassa on yhdeksän empiiristä tutkimusta, joiden tavoitteena on laajentaa ymmärrystä Suomen alueellisista talousrakenteista. Tutkimusten aiheina ovat alueiden erikoistuminen ja teollinen keskittyminen sekä alueellisten talousvaikutusten analyysi

The economic value of the museum of central Finland

In this article, the limits of the social existence of one museum – the Museum of Central Finland – is studied from an economic point of view by asking visitors and non-visitors to museums how much they are willing to pay as taxpayers for the services of the museum. The theme is from the author’s article dissertation in economics,”Regional Economic Structures in Finland: Analyses of Location and Regional Economic Impact”, which he defended on 3rd August 2007 at the University of Jyväskylä.

Looking for determinants of willingness-to-pay for Sibelius Hall, Lahti

The aim of this paper is to determine the factors affecting the willingness-to-pay for a local concert hall, namely Sibelius Hall in Lahti. Our study argues that a high income, the use of cultural services and a positive attitude towards culture were connected to a high willingness-to-pay for Sibelius Hall. Our study revealed that “I do not know” answers can be partly explained by the character of cultural preferences being an acquired taste. As a consequence, the users and respondents exhibiting a positive attitude towards culture may choose the “I do not know” option instead of making a zero bid.peerReviewe