The current state of Open Access to research articles from the University of Helsinki

Ryhmämme kiinnostuksen kohteena oli Helsingin yliopiston julkaisujen näkyvyys verkossa. Kysymys kuului: kuinka moni tutkimusartikkeleista löytyy avoimesti kokotekstiversiona? Tutkimusotoksena käytimme Helsingin yliopiston JULKI-julkaisutietokannan viitteitä vuosilta 2007 ja 2008. Yritimme etsiä lehtiartikkelien kokotekstiversioita käyttäen kahta yleisesti käytössä olevaa hakukonetta sekä kahta avointen julkaisuarkistojen metatietoja haravoivaa hakukonetta. Avoimesti saatavilla oleva kokotekstiversio löytyi 49,1%:ssa otoksen artikkeleista. Google ja Google Scholar -hakukoneilla tehdyt haut olivat tuloksellisempia kuin avointen julkaisuarkistojen metatietoja haravoivilla hakukoneilla tehdyt haut. Hakujen onnistumisprosentit olivat: Google 42,5%, Google Scholar 38,1%, OpenDOAR 14,3% ja Scientific Commons 15,7%. Kaikkiaan 49,1% artikkeleista löytyi kokotekstiversiona. Englanninkielisten artikkelien saatavuusprosentti oli huomattavasti parempi kuin suomenkielisten. Vaikka Google ja Google Scholar ovat tällä hetkellä parhaita välineitä verkossa avoimesti saatavilla olevien tieteellisten tutkimusartikkelien etsimiseen, tutkimustuloksemme perusteella avointen julkaisuarkistojen metatietoja haravoivia hakukoneita ei kannata jättää huomiotta.Non peer reviewe

Environmental loading from a thin peat field : Establishment of an experimental field in Ruukki and the first results of leaching of substances into watercourses and emissions into the atmosphere

Turvemailta peräisin olevan typen (N), fosforin (P) ja orgaanisen aineksen huuhtoutuminen on jo pitkään tunnistettu ympäristöongelmaksi. Turvemaita koskevan keskustelun painopiste on kuitenkin viime vuosina siirtynyt vesistökuormituksesta ilmakehään vapautuvaan hiilidioksidiin (CO2), dityppioksidiin (N2O) ja metaaniin (CH4) eli kasvihuonekaasuihin (KHK). Edessä olevien merkittävien maatalous- ja ympäristöpoliittisten päätösten pohjaksi tarvitaan luotettavaa mittaustietoa turvemailta sekä vesiin että ilmaan joutuvan kuormituksen suuruudesta ja kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä. Ruukkiin perustettiin v. 2016 koekenttä, jolla saadaan tietoa Pohjanmaan rannikolla yleisiltä ohuilta turvemailta tulevan kuormituksen suuruudesta ja eri viljelytoimien vaikutuksesta siihen. Kentän pinta-ala on 19,6 ha, ja kentän kuudella ruudulla olevan turvekerroksen paksuus vaihtelee 15–80 cm:n välillä. Salaojat ovat siis selvästi kivennäismaassa, joka on alueen jokilaaksoille tyypilliseen tapaan hapanta sulfaattimaata. Kenttä on salaojitettu siten, että kunkin ruudun vedet saadaan kerättyä erikseen. Pintavaluntavettä kerätään yhdeltä ruudulta. Tässä raportissa esitetään kentän maaperän ominaisuudet, kuvataan kentän perustaminen ja esitetään salaojista tulleesta valumavedestä mitattuja tuloksia lokakuusta 2016 lokakuuhun 2018. Raportissa esitetään myös tulokset kasvihuonekaasuemissioista heinä-elokuussa 2017 toteutetun kahdeksan viikon mittausjakson ajalta. – Ruukin kenttä kuuluu eurooppalaiseen kokeellisen ekosysteemiekologian tutkimusinfrastruktuuriverkostoon (AnaEE, https://blogs.helsinki.fi/anaee-suomi/). Salaojaveden sisältämä kokonaistypen ja orgaanisen aineksen määrä kasvoi ruutujen turvekerroksen paksuuden kasvaessa. Normaali- ja vähäsateisen vuoden tulosten perusteella huuhtoutuneen typen määrä syväturpeisemmilta (40–80 cm) ruuduilta oli keskimäärin 15,4 kg ha-1 vuodessa ja ohutturpeisemmilta (≤20 cm) ruuduilta 9,2 kg ha-1 vuodessa. Orgaanisissa yhdisteissä olevan typen osuus oli 36 %. Salaojaveden kokonaisfosforin määrä (0,27 kg ha-1) ei ollut riippuvainen turvekerroksen paksuudesta, mutta veteen liuenneen fosfaattifosforin osuus oli ohutturpeisemmalla alueella pienempi (18 %) kuin syväturpeisemmalla alueella (50 %). Huuhtoutunut fosforimäärä oli pieni, koska kivennäismaakerrosten happamille sulfaattimaille tyypilliset runsaat rautayhdisteet luultavasti sitoivat fosforia tehokkaasti. Salaojien kautta tulleen kokonaistypen ja -fosforin määrien arvioitiin olleen 83 % ja 64 % pellolta tulleesta kokonaishuuhtoumasta. Kasvihuonekaasupäästöissä ei ollut selkeää eroa eri ruutujen välillä, vaikka turpeen syvyys eri ruuduilla vaihtelee 15 ja 80 cm:n välillä. Metaanipäästö tai -nielu oli kaikilla ruuduilla pieni, kuten on tyypillistä hyvin ojitetuille turvepelloille ja hiilidioksidi- ja dityppioksidipäästöt olivat puolestaan suuremmat kuin vastaavalla kivennäismaapellolla. Kasvihuonekaasumittausten aikaan ruuduilla 1–4 kasvoi ohra ja ruuduilla 5–6 ruisvehnä. Mittauskampanja kesti kuitenkin vain 8 viikkoa ja kattoi ainoastaan osan kasvukautta, joten turpeen syvyyden ja kasvilajin merkitystä kasvihuonekaasupäästöihin ei tässä tapauksessa voida selkeästi osoittaa. Pellolta huuhtoutunut rikkimäärä (keskiarvo 147 kg ha-1) oli noin 10-kertainen verrattuna peltoihin, jotka eivät ole hapanta sulfaattimaata. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että turvekerros hidastaa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden hapettumista, jolloin rikin huuhtoutuminen jää vähäisemmäksi, eikä ojavesissä havaita yhtä suurta happamuutta kuin sulfaattimailla, joilla ei ole turvekerrosta. Ruukin ohutturpeiselta maalta huuhtoutui typpeä ja fosforia vähemmän kuin maalta, jossa salaojat ovat turvekerroksessa. Arvioitaessa turvemailta tulevaa vesistökuormitusta kaikkia turvemaita ei saa pitää samanlaisina, vaan turvekerroksen paksuus on otettava kuormitusarvioissa huomioon.202

Tanska pyrkii avoimen julkaisemisen mallimaaksi

tes

Perceptions of Transport Automation amongst Small- and Medium-Sized Road Haulage Companies in Finland

Transport automation is increasingly being studied from different perspectives; however, the perceptions of road haulage companies have received less attention. This study explores the views of representatives of small- and medium-sized road haulage companies on transport automation in Finland. We conducted an online survey to gather perceptions of automation, which received 254 responses from representatives of a range of different transport industries. The respondents’ views towards automation were generally negative. The overall view was that automation may not be possible for heavy vehicles in Finland due to the adverse weather and driving conditions. The perception was that road haulage automation is unlikely to occur before 2050 in Finland. The results provide valuable insight for vehicle manufacturers, technology developers, policy makers, and haulage companies. As the road haulage industry is dominated by small- and medium-sized companies, hauliers should be supported in actively implementing new technologies.publishedVersionPeer reviewe