Koskinen, Kimmo

Lappalainen, Arja

Liimatainen, Timo

Nevalainen, Eija

Niskala, Arja

Salminen, Pekka J.

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Antoisaa oppimista OA-lukupiirissäPosted on 31.1.2011 by helehiltHelsingin yliopiston kirjastossa toimii ryhmä, jota ei ohjaa kukaan, eikä sen toiminnasta tiedäpaljoakaan edes kirjastomme johto. Tuloksia kuitenkin syntyy.Joukko Helsingin yliopiston kirjaston työntekijöitä on perehtynyt kirjastotyönkin kannaltamerkitykselliseen open access -ilmiöön itseohjautuvan ryhmäoppimisen keinoin. Kuusi ihmistä erikampuksilta on muodostanut tiiviin opintopiirin, jonka toiminta on jatkunut jo vuodesta 2007lähtien. Tällä ryhmällä ei ole vetäjää, vaan se ohjaa omaa oppimisprosessiaan yhteisvastuullisesti.OA-opintopiirimme aloitti toimintansa vuonna 2007 käynnistyneen Helsingin yliopiston kirjastojenryhmämentorointiprojektin osana. Meillä oli kuitenkin aluksi huono tuuri, sillä ryhmän vetäjänäaloittanut Kalle Korhonen siirtyi toisiin tehtäviin melko pian aloittamisen jälkeen.Mietimme tukalaa tilannettamme hetken ja päätimme jatkaa ryhmämme toimintaa rohkeasti ilmanvetäjää. Yhteisellä päätöksellä sitouduimme siihen, että kaikki ryhmän jäsenet ottavathenkilökohtaisen vastuun ryhmän toiminnasta. Päätimme opettaa itse itseämme – toinen toisiamme.Hyppäys epävirallisen itseohjautuvan ryhmäoppimisen maailmaan kannatti. Yhdessä oppiminen onlaajentanut ryhmän jäsenten tietoa, käsityksiä ja myös osaamista open access -asioissa.Alkuvaiheessa ryhmän jäsenten OA-asioiden tuntemus vaihteli paljonkin, noviisista asiantuntijaan.Useimmille open access on sittemmin tullut myös osaksi työtehtäviä kirjastossamme, jotentyönantajakin lienee hyötynyt ryhmän olemassaolosta.Osa lukupiiristä (Kimmo, Timo, Arja ja Arja) Tähtitorninmäellä syksyllä 2009.OA-opintopiiri on kokoontunut keskimäärin joka toinen kuukausi jo useamman vuoden ajan.Jokaisen tapaamisen lopuksi olemme määritelleet kotiläksymme, uudet tavoitteemme sekäoppimistapamme seuraavaa kertaa varten. Kertaakaan ei ole kokoonnuttu ilmanetukäteissuunnitelmaa. Olemme saaneet syventyä perusteellisemmin yhteen aihepiiriin, mikä ei ainaole mahdollista kiihkeärytmisessä kirjastotyössä.Olemme tarkastelleet OA-asioita monesta näkökulmasta, tavanneet alan asiantuntijoita sekäesimerkiksi opetelleet monien uusien digitaalisten välineiden käyttöä. Useissa tapaamisissa olemmekeskustelleet kotiläksyksi valitsemiemme OA-aiheisten tutkimusartikkelien sisällöistä ja niistäheränneistä kysymyksistä.Noin vuosi sitten erään tutkimusartikkelin käsittelyn yhteydessä ryhmässämme nousi esiinkysymys: kuinka avoimesti Helsingin yliopistossa tuotetut tieteelliset artikkelit ovat luettavissaverkossa? Koska vastausta ei ollut olemassa, päätimme tutkia asian itse.Tutkimussuunnitelmassamme päätimme empiirisesti kokeilla, saako kuka tahansa nettikäyttäjäluettavakseen kokotekstiversion yliopistossamme tehdyistä vertaisarvioiduista tieteellisistäartikkeleista. Tutkimusaineistoksi valitsimme Julki-tietokantaan tallennetut julkaisutiedot vuosilta2007 – 2008. Lähes 8000 artikkelin joukosta satunnaisesti valitut 407 artikkelia olivat lopullinentutkimuksen kohteemme.Ryhmämme kuusi jäsentä teki käytännössä yhteensä yli 4000 todellista nettihakua selvittääkseenlöytyvätkö ja aukeavatko pdf-tiedostot vai eivät.Tutkimuksemme lopputulos on lyhyesti sanottuna seuraava: Helsingin yliopistossa tehdyistävertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista noin puolet saa auki kokotekstinä (49,1% – HY:nverkon ulkopuolella). Googlen ja Google Scholarin avulla löytää näistä suurimman osan, mutta OA-haravointipalveluja käyttämällä vielä jonkin verran lisää.Sen sijaan Heldasta ei tutkimushetkellä löytynyt oikeastaan yhtään mitään. Tulevaisuudessa Heldantilanne toki tulee muuttumaan paljonkin, joten jäämme mielenkiinnolla odottamaanjatkotutkimuksia.Tutkimusartikkelin valmistumisen jälkeen OA-opintopiirimme on jo tehnyt päätöksen jatkaaitseohjautuvaa toimintaansa. Heti seuraavaksi emme kuitenkaan opettele uusia asioita sellaisenempiirisen tutkimustyöskentelyn kautta, joka vaatisi työajan lisäksi myös oman ajan käyttöä, vaanvaihteeksi aivan jollain muulla tavalla.OA-aihepiirin tärkeyden ja ajankohtaisuuden vuoksi pidämme ryhmämme toiminnan jatkamistaedelleenkin hyödyllisenä. Merkittävä perustelu jatkamiselle on myös se, että kaikki OA-opintopiirinjäsenet ovat kokeneet vapaaehtoiseen työskentelyyn perustuvan toiminnan mukavaksi javiihtyisäksi tavaksi oppia työssä tarvittavaa osaamista.Ryhmämme tapaamisiin on osallistunut vaihteleva määrä Helsingin yliopiston kirjastontyöntekijöitä. Opintopiirimme tulevaa toimintaa on mahdollista tulla mukaan ideoimaan, mikäliOA-asiat kiinnostavat.OA-lukupiirin tutkimusartikkeli on tallennettu Heldaan:The current state of Open Access to research articles from the University of Helsinki ScieCom Info– Nordic-Baltic Forum for Scientific Communication. 2010 / 6, 4, s. 1-7.KirjoittajatPekka J. Salminen, Kimmo Koskinen, Arja Lappalainen,Timo Liimatainen, Eija Nevalainen ja Arja NiskalaHelsingin yliopiston kirjastoKuva:Pekka J. Salminen

Antoisaa oppimista OA-lukupiirissä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto