Metsänrajan ja sen tutkimuksen kehitysnäkymiä.

Tieteen tori: Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtel

ASIAKASSUHDETUTKIMUS MIDSONA FINLAND OY:LLE

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä asiakassuhdetutkimus Midsona Finland Oy:lle. Midsona Finland Oy on yksi Pohjoismaiden johtavista luonnolliseen itsehoitoon kes-kittyvistä yrityksistä. Asiakassuhdetutkimuksen tarkoituksena on selvittää yrityksen asiakassuhteiden nykytila ja tutkimustulosten perusteella esittää kehitysehdotuksia asiakassuhteiden parantamiseksi. Työn tavoitteena oli kartoittaa Midsona Finland Oy:n asiakassuhteiden nykyinen tilanne. Työn empiirisessä osassa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, jota varten laadittiin asiakkaille sähköpostin välityksellä lähetetty kyselylomake. Työssä pyritään myös esittämään kehitysehdotuksia tutkimuksesta saatujen tuloksien perusteella. Työn tuloksena syntyi asiakassuhdetutkimus Midsona Finland Oy:lle. Tutkimustulosten perusteella asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä Midsona Finland Oy:n toimintaan. Yritys voi käyttää asiakassuhdetutkimusta ja kehitysehdotuksia nykyisten toimintata-pojen parantamiseen ja uusien kehittämiseen.The objective of this thesis was to conduct a customer relationship research survey for Midsona Finland Oy. Midsona Finland Oy is one of the leading companies in the field of natural self care in the Nordic countries. The purpose of customer relationship research is to define the current state of customer relationships and present development proposals to make the customer relationships even better. The objective of this thesis was to map the current state of the customer relationships of the company. Quantitative research method was used in the empirical part of this thesis, for which an e-mail questionnaire was drafted and sent to clients. The thesis also aims present improvement/development suggestions based on the results. The result of thesis was customer relationship research for Midsona Finland Oy. The results show that customers are generally satisfied with Midsona Finland Oy’s operations. The company can use the customer relationship research survey and development proposals for improving the current ways of operations and to develop new ones

Potential for Timberline Advance in Northern Finland, as Revealed by Monitoring during 1983-99

Seedling density, tree density and basal area of Scots pine (Pinus sylvestris L.) and Norway spruce (Picea abies (L.) Karst) were monitored and compared in the timberline areas of northern Finland during the period 1983-99. Rows of 9-12 circular plots were established at 13 localities in four regions: pine-dominated northern and southern regions and spruce-dominated western and eastern regions. Temporal changes were monitored in three altitudinal zones: in the forest, at the coniferous timberline (where forest canopy closure ceases), and at the tree line (where coniferous trees higher than 2 m cease). Pine seedling densities decreased abruptly in the southern region, especially at the timberline, but increased slightly in the northern region. The zone "region" change interaction was significant. The change in spruce seedling densities was small in the forest and timberline zones, but the densities more than doubled at the tree line. Tree density and basal area increased in all the zones and regions. New regeneration and tree establishment during the study period indicate a potential for the tree line to advance. However, there was great heterogeneity in regeneration and seedling establishment among the localities.La densité des semis, la densité des arbres et la surface terrière du pin sylvestre (Pinus sylvestris L.) et de l'épinette de Norvège (Picea abies [L.] Karst) ont fait l'objet d'une étude et d'une comparaison dans des zones situées à la limite de la forêt de la Finlande septentrionale durant la période allant de 1983 à 1999. Des rangées de 9 à 12 parcelles circulaires ont été créées à 13 sites répartis dans 4 zones: les régions septentrionale et méridionale où dominait le pin sylvestre, et les régions occidentale et orientale où dominait l'épinette de Norvège. On a mesuré les changements temporels dans 3 zones d'altitude différente: dans la forêt, à la limite de la forêt de conifères (là où cesse la fermeture du couvert forestier), et à la limite des arbres (là où cessent les conifères de plus de 2 m de haut). La densité de semis du pin sylvestre diminuait brusquement dans la région méridionale, en particulier à la limite de la forêt, mais elle augmentait légèrement dans la région septentrionale. L'interaction zone-région-changement était significative. Le changement dans la densité de semis de l'épinette de Norvège était faible dans la forêt elle-même et dans les zones de la limite de la forêt, mais la densité avait plus que doublé à la limite des arbres. La densité des arbres et la surface terrière augmentaient dans toutes les zones et les régions. Une nouvelle régénération et un nouvel établissement d'arbres durant la période d'étude révèlent que la limite des arbres pourrait progresser. Il y avait toutefois une grande hétérogénéité dans la régénération et dans l'établissement des semis parmi les divers sites

The History of Silviculture in Finland from the Mediaeval to the Breakthrough of Forest Industry in 1870s

Tutkimuksen tavoitteena on historiantutkimuksen menetelmiä käyttäen selvittää metsänhoidon teorian sekä käytännön metsänhoidon kehitysvaiheet ja näihin vaikuttaneet tekijät, keskiajalta lähtien 1870-luvulla tapahtuneeseen metsäteollisuuden läpimurtoon saakka. Tutkimus tarkastelee Suomen metsiä, niiden käyttöä ja metsänhoidon alkuvaiheita Ruotsin ja Venäjän vallan aikoina. Vastauksia haetaan erityisesti seuraaviin pääkysymyksiin: - miten eri metsänkäyttömuodot ja -käyttäjät vaikuttivat metsiin ja metsänhoidon edistymiseen? - millä tavoin maanomistuksen kehitys vaikutti metsien käyttöön ja hoitoon? - millaisiin päämääriin ja yhteiskunnallisiin taustatekijöihin metsien käytön julkinen ohjaus perustui? - mitä käytännön vaikutuksia valtion metsäpolitiikalla ja ohjauksella oli metsänhoidon kehitykseen? - missä ja miten kehittyivät Suomessa sovellettu metsänhoidon teoria ja käytännön menetelmät? - mitkä tekijät säätelivät metsänhoidon teorioiden soveltamista käytäntöön? - mikä oli naapurimaiden metsänhoidon sekä kansainvälisten yhteyksien merkitys metsänhoidon kehitykselle Suomessa? - miten vuosisatainen pelko metsien ja puun loppumisesta vaikutti metsänhoidon kehitykseen? - millainen merkitys puun arvon kehityksellä oli metsänhoidon alkuun saattamiselle ja edistymiselle? Suomessa harjoitettiin 1870-luvulle saakka pääasiassa talonpoikaista metsänkäyttöä. Maaseudun väestö hankki toimeentulonsa metsistä eränkäynnin, kaskiviljelyn, laiduntamisen, rakennushirsien valmistamisen, tervantuotannon ja paikoin myös potaskan tai sysien valmistamisen avulla. Erityisesti rannikkoseuduilla tuotettiin "isorakennuksen puita", lehtereitä, mastopuita ja muuta erikoispuutavaraa. Lautojen ja lankkujen sahaus laajeni vähitellen, saavuttaen 1800-luvun lopulla hallitsevan aseman myyntiin tarkoitettujen metsäntuotteiden tuotannossa. Polttopuun sekä muun kotitarvepuun kulutus säilyi suurimpana puunkäytön ryhmänä pitkälle 1900-luvulle saakka. Mainituista metsänkäyttömuodoista erityisesti kaskeaminen ja sitä seuraava laiduntamisvaihe sekä tervaspuiden koloaminen "autioittivat" laajoja metsäalueita. Tiheimmin asutuilla seuduilla esiintyi pulaa poltto- ja rakennuspuusta myöhäiskeskiajalta alkaen. Nämä ongelmat sekä laivanrakennuksen ja vuoriteollisuuden puunsaannin turvaamisen tarve johtivat 1600-luvun puolivälissä pysyvään metsänkäytön julkiseen ohjaukseen. Tuolloin Ruotsin valtakunnan metsälainsäädännön kivijalaksi tuli kestävyyden periaate, josta kruunu kylläkin joutui tinkimään moneen otteeseen. Valtion jatkuva rahantarve oli käytännössä metsäpolitiikan tärkein taustavoima sekä Ruotsin vallan että autonomian aikana. Jo 1600-luvulla ruvettiin vaatimaan talonpoikien yhteismaiden jakamista omistajilleen vastuullisemman metsänkäytön nimissä. Isoajakoa saatiin Suomessa odottaa 1770-luvulle saakka. Etelä-Suomessa se valmistui melko nopeasti, 1800-luvun puoliväliin mennessä. Sillä olikin myönteinen, metsien säästävämpään käsittelyyn johtava vaikutus. Valtiosta tuli isonjaon myötä erityisesti Pohjois-Suomessa merkittävä metsänomistaja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Valtion metsähallinto, jota maaherrat ja sivistyneistö vaativat perustettavaksi jo 1700-luvun puolivälissä, aloitti toimintansa maanlaajuisesti 1860-luvulla. Se oli ensimmäinen merkittävä metsänhoidon organisaatio, ja vasta sen myötä metsänkäyttöä ohjaavilla säädöksillä ja ohjeilla alkoi olla käytännön merkitystä. Yksityismetsiä varten ei tällaista organisaatiota vielä perustettu, niitä rasittivat pahoin nousevan sahateollisuuden määrämittahakkuut pitkälle 1900-luvun puolelle. Turun Akatemiassa tehtiin mittavaa metsänhoidon menetelmiä koskevaa sekä myös metsäpoliittista tutkimustyötä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Tulokset eivät vielä sanottavasti siirtyneet käytäntöön, lähinnä puun alhaisen arvon ja tarvittavien organisaatioiden puuttumisen takia. Kun valtion metsähallintoa ja Suomen omaa metsäopetusta ryhdyttiin perustamaan 1800-luvun puolivälissä, haettiin metsänhoidon mallia alan johtavaksi maaksi kehittyneestä Saksasta. Tultaessa 1870-luvulle, oli Evolla jo käynnissä voimakas kehitystyö maamme olosuhteisiin soveltuvien menetelmien luomiseksi saksalaisen teorian pohjalta. Metsänhoidon tiedot ja taidot olisivat jo tässä vaiheessa riittäneet kestävän metsätalouden harjoittamiseen kaikkien omistajaryhmien metsissä, jos tarvittavat organisaatiot olisi kyetty perustamaan ja metsäammattilaisia olisi koulutettu tarpeeksi. Metsänhoidon kehitystä hidastivat 1800-luvun lopulla lähinnä valtion heikko talous ja poliittiset näkemyserot. Metsäteollisuuden 1870-luvulta alkanut voimakas kasvu ja lisääntyvä puuntarve pakottivat kuitenkin valtiovallan pitämään huolta puuntuotannon jatkuvuudesta. Metsäteollisuuden kasvavan viennin kautta lisääntyvät verotulot ja kan-santalouden myönteinen kehitys antoivat vähitellen mahdollisuuden metsänhoidon edistämiseen ammattilaisten koulutuksen, kansalaisten neuvonnan, lainsäädännön ja viranomaisten toiminnan kautta. Tämä tutkimus lähestyy aihettaan metsähistorian, taloushistorian, yhteiskuntahistorian ja ympäristöhistorian näkökulmista. Ajankohtaista merkitystä sillä on kehitysmaiden sekä Itä-Euroopan siirtymätalouksien metsänhoidon edistämiselle, missä suomalaiset metsäammattilaiset ovat mukana lukuisten kehityshankkeiden asiantuntijoina. Kymmenissä maissa metsätalous kamppailee samanlaisten ongelmien kanssa kuin Suomessa ja naapurimaissa 100 - 300 vuotta sitten. Meidän kokemuksistamme on näille kansantalouksille hyötyä valtion- ja yksityismetsätalouden metsänhoito-organisaatioita sekä metsälainsäädäntöä kehitettäessä

Taloushallinnon organisointi : kehitysehdotus alueellisille Verkkopalveluyhtiöille

Siirretty Doriast

Toward understanding scarless skin wound healing and pathological scarring

The efficient healing of skin wounds is crucial for securing the vital barrier function of the skin, but pathological wound healing and scar formation are major medical problems causing both physiological and psychological challenges for patients. A number of tightly coordinated regenerative responses, including haemostasis, the migration of various cell types into the wound, inflammation, angiogenesis, and the formation of the extracellular matrix, are involved in the healing process. In this article, we summarise the central mechanisms and processes in excessive scarring and acute wound healing, which can lead to the formation of keloids or hypertrophic scars, the two types of fibrotic scars caused by burns or other traumas resulting in significant functional or aesthetic disadvantages. In addition, we discuss recent developments related to the functions of activated fibroblasts, the extracellular matrix and mechanical forces in the wound environment as well as the mechanisms of scarless wound healing. Understanding the different mechanisms of wound healing is pivotal for developing new therapies to prevent the fibrotic scarring of large skin wounds.publishedVersio

Gestational Pemphigoid: Placental Morphology and Function

Peer reviewe

Cyclosporine Treatment in Severe Gestational Pemphigoid

Gestational pemphigoid, a rare autoimmune skin disease typically occurring during pregnancy, is caused by autoantibodies against collagen XVII. Clinically it is characterised by severe itching followed by erythematous and bullous lesions of the skin. Topical or oral glucocorticoids usually relieve symptoms, but in more severe cases systemic immunosuppressive treatments are needed. Data on immunosuppressive medication controlling gestational pemphigoid are sparse. We report 3 intractable cases of gestational pemphigoid treated with cyclosporine.Peer reviewe