Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn - HAHMOTUS: Selvitys työkyvyn tuen ja sen koordinaation toteutumisesta viiden sairaanhoitopiirin alueella työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä kuntoutuksen toimijoiden välisessä yhteistyössä

Työterveystoimijoille on annettu viime vuosien lainsäädännössä uusi rooli, työkyvyn tuen koordinaatio. Työterveyshuollon uuden roolin määritteli asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä. Sen tarkoituksena on terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoiden yhteistyötä parantamalla tehostaa työkykyä tukevia toimia. Aiempi tutkimus osoittaa, että onnistunut työhön paluu edellyttää koordinaatiota useiden työkykyyn vaikuttavien asioiden kesken. Työkyvyttömyyden taustalla olevia tekijöitä voidaan tarkastella ns. Loiselin mallin mukaan sektoreina, joista terveydenhuollon toimijoiden monialainen ja monitekijäinen verkosto oli tämän selvityksen keskiössä. Tavoitteena oli selvittää työkyvyn tuen koordinaatiota, työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä kuntoutustoimijoiden välistä yhteistyötä työkyvyn tukemisessa. Selvityksessä kuvataan yhteistyön nykytilaa, työkyvyn- ja kuntoutustarpeen arvioinnin ja työterveyshuollon työkyvyn tuen koordinaation toteutumista, tiedon kulkua ja resurssien käyttöä. Selvitys tehtiin viiden sairaanhoitopiirin alueella yhteistyössä niiden perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa. Tutkimusote oli monimenetelmällinen ja tutkimusaineisto muodostui kyselyistä, fokusryhmähaastatteluista ja seminaareista. Aineisto kerättiin vuoden 2014 aikana

Lääkäri työkykyä tukemassa

Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisen lisääminen edellyttävät, että työkyvyltään erilaisista lähtökohdista työelämään osallistuvia tuetaan työhön kiinnittymisessä ja työssä jatkamisessa. Lääkäreiltä toivotaan lääketieteellistä työkykymallia kokonaisvaltaisempaa otetta ja panosta työkyvyn tukemiseen, joten lääkäreiden tulisi jatkossa erottaa tietoisemmin toisistaan työkyvyn arvioinnin ja tukemisen kontekstit. Työkyvyn tukemisen kontekstissa toimiessaan lääkäreiden tulisi omaksua laajempi ja moniulotteisempi työkyvyn malli, johon perustuvassa toiminnassa yksilölliseen tukeen yhdistyvät työhön ja työllistymiseen kohdistuva työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Työikäisen väestön pitäminen työkykyisenä ja ennenaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisy edellyttävät myös sosiaali- ja terveydenhuollossa työkyvyn tukemisen ajattelu- ja toimintatapojen tarkistamista ja yhteisen osaamisen kehittämistä

Lääkäri työkykyä tukemassa

Vertaisarvioitu. Näin hoidan.Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisen lisääminen edellyttävät, että työkyvyltään erilaisista lähtökohdista työelämään osallistuvia tuetaan työhön kiinnittymisessä ja työssä jatkamisessa. Lääkäreiltä toivotaan lääketieteellistä työkykymallia kokonaisvaltaisempaa otetta ja panosta työkyvyn tukemiseen, joten lääkäreiden tulisi jatkossa erottaa tietoisemmin toisistaan työkyvyn arvioinnin ja tukemisen kontekstit. Työkyvyn tukemisen kontekstissa toimiessaan lääkäreiden tulisi omaksua laajempi ja moniulotteisempi työkyvyn malli, johon perustuvassa toiminnassa yksilölliseen tukeen yhdistyvät työhön ja työllistymiseen kohdistuva työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Työikäisen väestön pitäminen työkykyisenä ja ennenaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisy edellyttävät myös sosiaali- ja terveydenhuollossa työkyvyn tukemisen ajattelu- ja toimintatapojen tarkistamista ja yhteisen osaamisen kehittämistä

Työterveyshuollon kirjaamiskäytännöt sairauden liittymisestä työhön ja vaikutuksesta työkykyyn

In occupational health services, it has been recommended that patients’ work-related illnesses will always be clarified and documented in electronic health records to facilitate the follow-ups. The documentation should be made systematically, including assessments of patients' work-related illnesses or symptoms and the effect on work ability. The purpose of the study was to find out occupational health physicians' and nurses' documentation of illnesses' work-relatedness and effects on work ability in electronic health records. An electronic questionnaire was sent to occupational health physicians and nurses in 2017 and was answered by 295 people. The results showed that the documentation of the assessments of illness' work-relatedness and effects on work ability is forced functionality in electronic health records. This functionality is most often a forced function for occupational health physicians rather than nurses. Many respondents told that they document the assessments using electronic health record's default options of a ready-made classification, such as the “not assessed” option. This was more common among general physicians working in occupational health services than physicians specialized or specializing in occupational health. The uniform documentation of illness' work-relatedness and effects on work ability in electronic health records contributes to identifying the patient’s work ability risks, and benefits the preventive work carried out by occupational health professionals. According to the results, the documentation structures in electronic health records and the documentation methods of occupational health physicians and nurses need to be improved.Työterveyshuollossa on pitkään suositeltu, että työntekijöiden sairauksien liittyminen työhön on aina selvitettävä ja tehtävä siitä kirjaus potilastietojärjestelmään seurannan helpottamiseksi. Kirjaukset tulee tehdä systemaattisesti sisältäen arvioinnit sairauden työhön liittyvyydestä ja vaikutuksesta työkykyyn. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat kirjaavat potilastietojärjestelmiin arvioinnit sairauden työhön liittyvyydestä ja vaikutuksesta työkykyyn. Sähköinen kysely lähetettiin työterveyslääkäreille ja työterveyshoitajille vuonna 2017 ja siihen vastasi 295 henkilöä. Tulokset osoittivat, että suurella osalla vastaajista sairauden työhön liittyvyys ja vaikutus työkykyyn arviointien kirjaaminen potilastietojärjestelmään oli pakotettu toiminto. Työterveyslääkäreille pakotettu toiminto näytti olevan yleisempää kuin työterveyshoitajille. Moni vastaajista ilmoitti kirjaavansa arvioinnin käyttäen potilastietojärjestelmässä olevan valmiin luokituksen oletusvalintaa, kuten ”ei arvioitu” -valintaa. Työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja erikoistuvia yleisempää tämä oli työterveyshuollossa työskentelevien yleislääkäreiden keskuudessa. Yhtenäinen tapa kirjata sairauden työhön liittyvyyttä ja vaikutusta työkykyyn edistää potilaan työkykyriskien tunnistamista. Kun tieto sairauden työhön liittyvyydestä ja työkyvystä tallennetaan yhteneväisesti potilaskertomukseen, hyödyttää tämä myös työterveyshuollon toteuttamaa ehkäisevää työtä ja työkyvyn tukemista. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta olevan kehitettävää sekä eri potilastietojärjestelmien kirjaamisrakenteissa että työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien kirjaamistavoissa

Narkotikatestning i arbetslivet

Denna anvisning om narkotikatestning i arbetslivet ersätter den år 2006 publicerade anvisningen. Lagen om integritetsskydd i arbetslivet (759/2004) reviderades 2004. Till lagen fogades bestämmelser om arbetsgivarens rätt att behandla uppgifter om arbetssökandes och arbetstagares narkotikabruk. Samtidigt fogades till lagen om företagshälsovård (1383/2001) bestämmelser om utförande av narkotikatest inom företagshälsovården och om arbetsgivarens skyldighet att utarbeta ett skriftligt antidrogprogram. Statsrådets förordning om utförande av narkotikatester (218/2005) innehåller bestämmelser om det praktiska genomförandet av narkotikatester. Under de senaste åren har det till dessa lagar fogats kompletteringar och preciseringar. I denna anvisning ges en beskrivning av god praxis för narkotikatestning i arbetslivet. De instruktioner som i den tidigare anvisningen har varit oklara eller bristfälliga har förtydligats och kompletterats. Dessutom har man beaktat de lagstiftningsändringar som har gjorts efter att den föregående anvisningen har publicerats. Syftet med anvisningen är att säkerställa att processen för narkotikatestning genomförs i enlighet med lagstiftningen och att man får en tillförlitlig bild av den testade personens eventuella narkotikabruk. Samtidigt är syftet att säkerställa att integritetsskyddet och andra grundläggande rättigheter för den som testas beaktas

Huumausainetestaus työelämässä

Huumausainetestaus työelämässä -ohje korvaa vuonna 2006 julkaistun samannimisen ohjeen. Yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki (759/2004) uudistui vuonna 2004. Lakiin lisättiin säännökset työnantajan oikeudesta käsitellä työnhakijoiden ja työntekijöiden huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja. Samalla työterveyshuoltolakiin (1383/2001) lisättiin säännökset huumausainetestien tekemisestä työterveyshuollossa ja työnantajan velvollisuudesta laatia yhteistyössä henkilöstön kanssa kirjallinen päihdeohjelma. Työterveyshuoltolain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä (218/2005), jossa säädetään huumausainetestien käytännön toteuttamisesta. Viime vuosina kyseisiin lakeihin on tehty lisäyksiä ja täsmennyksiä. Tässä ohjeessa on kuvattu hyvät menettelytavat huumausainetestaukseen työelämässä. Ohjeeseen on selkeytetty ja täydennetty edellisessä ohjeessa epäselviksi tai puutteelliseksi jääneitä ohjeistuksia ja siinä on huomioitu edellisen ohjeen jälkeen tehdyt lainsäädäntömuutokset. Ohjeen tarkoitus on varmistaa, että huumausaineiden testausprosessi kokonaisuudessaan suoritetaan säädösten mukaisesti ja saadaan mahdollisimman luotettava kuva testattavan huumausaineiden käytöstä. Samalla tarkoituksena on varmistaa, että testattavan yksityisyyden suoja sekä muut perusoikeudet huomioidaan asianmukaisesti

Työttömien terveyspalvelujen sisällön ja rakenteen kehittäminen – TTP : parempaa työ- ja toimintakykyä (Party) -osahanke 2015-2018

Tässä raportissa kuvataan Työterveyslaitoksen osahankkeen TTP – Työttömien terveyspalvelujen sisällön ja rakenteen kehittäminen tuloksia. Hanke toimi osahankkeena Party – Parempaa työ- ja toimintakykyä hankekokonaisuudessa, jonka rahoitti Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Hanketta hallinnoi Rauman kaupunki. Hankkeen muut toimijat olivat Turku, Salo, Somero, Eura, Eurajoki, Vates-säätiö ja Rauman Taito-Kunto Oy. Kumppanina olivat lisäksi Työeläkeyhtiö Varma ja Rauman seudun työttömät ry. Hankekokonaisuuden tavoitteena oli edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä sekä luoda heille uusia ja kokonaisvaltaisempia palveluja. TTP-osahankeen tavoitteena oli 1) Työttömien terveyspalvelujen kehittäminen erityisesti osallistavan koulutuksen kautta, 2) Työttömien terveydenhuollon nykytilan selvittäminen kohdealueella ja työttömien palvelutarpeen tunnistaminen, 3) Hankekokonaisuuden itsearviointi yhteistyössä kaikkien osahankkeiden kanssa ja 4) Työttömien terveyspalvelumallisynteesin rakentaminen

Field balances of trace elements at the farm level on crop and dairy farms in Finland in 2004

This study was part of a three-year (2004-2007) project entitled "Assessment and reduction of heavy metal inputs into Finnish agro-ecosystems" that was funded by the Ministry of Agriculture and Forestry in Finland. The main aim of this study was to estimate field balances of trace elements at the farm level on typical crop and dairy farms in Finland in 2004. Field balances estimated at the farm level showed that the balances of the harmful heavy metals, Cd and Hg, were often slightly positive leading in accumulation of these metals into the soil on the crop and dairy farms. Selenium indicated a highly positive balance resulting in enrichment of this element in the soil in both farming systems. Also, the Cu and Zn balances were positive on the dairy farms but on the crop farms, clearly negative showing a depletion trend in the soil. In general, inputs and outputs of As, Cr, Ni, Pb and V were rather well balanced. However, if steel slag was used on the farm, accumulation of V into the soil was even 400 times that on the farm not used steel slag

Työ- ja toimintakyky kasvun tekijänä maakunnassa : Selvitysraportti

Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään kunnilta maakunnille uusia tehtäviä. Työikäisiä on suomalaisista 62 prosenttia. Miten maakunta- ja sote-uudistuksessa on huomioitu työ- ja toimintakyvyn edistäminen? Tämä selvitys tehtiin maakunta- ja sote-uudistuksen tueksi tarkastelemalla työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistämistä maakuntien valmistelutyössä strategisen- ja tiedolla johtamisen, järjestämisen sekä yhteistyön näkökulmasta. Tiedot koottiin kaikista maakunnista loka-joulukuun 2018 aikana. Selvitysraportti antaa kokonaiskuvan siitä, miten työ- ja toimintakyky on uudistuksessa huomioitu tähän mennessä ja antaa toimenpideehdotuksia siitä, miten työ- ja toimintakyvyn edistäminen tulisi huomioida muutostyössä