Free/libre

Siirretty Doriast

Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä

Tämä selvitys perustuu suomalaisten korkeakoulujen laatimiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin, jotka pyydettiin korkeakouluilta keväällä 2020. Selvitys keskittyy kuvaamaan, kuinka korkeakoulut edistävät henkilöstönsä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta näiden suunnitelmien avulla. Lisäksi käsitellään lyhyesti sitä, kuinka suunnitelmilla edistetään opiskelijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Suunnitelmista löytyy paljon innostavia ja erilaisia ideoita henkilöstön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Useimmin käsiteltyjä aiheita ovat henkilöstön osalta etenkin tasa-arvoinen rekrytointi, urakehitys, palkkaus, työn ja perheen yhteensovittaminen, sekä syrjinnän ja häirinnän ennaltaehkäisy. Henkilöstön yhdenvertaisuuden ja kansainvälisyyden edistämisen toimenpiteet liittyvät useimmiten rekrytointiin tai työyhteisön kehittämiseen erilaisten yhdenvertaisuuskoulutusten avulla. Yleisesti ottaen suunnitelmissa on kuitenkin paljon parannettavaa. Suhteessa tasa-arvolain säännöksiin suurinta osaa suunnitelmista tulisi päivittää. Osa suunnitelmista ei ole tällä hetkellä voimassa, ja osasta puuttuu joku tasa-arvolain vaatima osio, kuten arvio aiempien kehittämistoimenpiteiden toteutumisesta

Tasa-arvon edistäminen työpaikoilla : Keinoja sukupuolen mukaisen segregaation purkamiseen

Tämä kartoitus on työkalu työpaikoille tasa-arvon edistämistyöhön. Kartoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa sisältää tutkimuskoonnin työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen eriytymisen eli segregaation tilasta ja sen vaikutuksista sekä haastatteluotteita sukupuolelleen epätyypillisen alavalinnan tehneiden kokemuksista. Kartoituksen toinen osa sisältää työpaikoilla helposti käyttöön otettavia keinoja tasa-arvotyön tueksi ja sukupuolen mukaisen segregaation purkamiseksi työmarkkinoilla. Kartoitus sisältää keinoja kahdeksasta teemasta: • Työpaikkojen yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa • Sukupuolitietoinen viestintä • Tasa-arvoiset rekrytointikäytännöt • Häirintään ja syrjintään puuttuminen • Tasa-arvoinen palkkaus • Työuralla etenemisen tukeminen • Työn, perheen ja muun yksityiselämän yhteensovittaminen • Tasa-arvosuunnittelu ja palkkakartoitus Toimenpiteiden kehittämisen tueksi tarvitaan säännöllisesti tuotettua tutkimus- ja tilastotietoa segregaation tilasta työmarkkinoilla. Tietoa tulee lisätä sukupuolittuneiden työmarkkinoiden vaikutuksista ja työuran esteistä eri sukupuolia olevien ja muun muassa eri-ikäisten, vammaisten henkilöiden, romanien, maahan muuttaneiden sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen osalta. Kartoitus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön toteuttamaa Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään -kehittämishanketta (2021–2023), joka edisti segregaation purkamista alueellisessa yhteistyössä

Tasa-arvon edistäminen työpaikoilla : Keinoja sukupuolen mukaisen segregaation purkamiseen

Tämä kartoitus on työkalu työpaikoille tasa-arvon edistämistyöhön. Kartoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa sisältää tutkimuskoonnin työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen eriytymisen eli segregaation tilasta ja sen vaikutuksista sekä haastatteluotteita sukupuolelleen epätyypillisen alavalinnan tehneiden kokemuksista. Kartoituksen toinen osa sisältää työpaikoilla helposti käyttöön otettavia keinoja tasa-arvotyön tueksi ja sukupuolen mukaisen segregaation purkamiseksi työmarkkinoilla. Kartoitus sisältää keinoja kahdeksasta teemasta: • Työpaikkojen yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa • Sukupuolitietoinen viestintä • Tasa-arvoiset rekrytointikäytännöt • Häirintään ja syrjintään puuttuminen • Tasa-arvoinen palkkaus • Työuralla etenemisen tukeminen • Työn, perheen ja muun yksityiselämän yhteensovittaminen • Tasa-arvosuunnittelu ja palkkakartoitus Toimenpiteiden kehittämisen tueksi tarvitaan säännöllisesti tuotettua tutkimus- ja tilastotietoa segregaation tilasta työmarkkinoilla. Tietoa tulee lisätä sukupuolittuneiden työmarkkinoiden vaikutuksista ja työuran esteistä eri sukupuolia olevien ja muun muassa eri-ikäisten, vammaisten henkilöiden, romanien, maahan muuttaneiden sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen osalta. Kartoitus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön toteuttamaa Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään -kehittämishanketta (2021–2023), joka edisti segregaation purkamista alueellisessa yhteistyössä

Finland in the International Human Rights System

This report summarises implications of the current operational environment for the international human rights system since the Government of Finland human rights report in 2014. The project focused particularly on four global trends (environmental change, migration, new technologies and the changing security paradigm). The project also assessed political power shifts and movements influencing the international human rights system and its actors. The scope of the study included the United Nations and its human rights council and the European Union. Since the operational context for the ruling world order has changed because of global trends and political power shifts, it is necessary to critically evaluate the potential of the international human rights system to adapt to this change. The current political climate emphasises state sovereignty over multilateralism, and the growing multipolarity and multivocality make it more difficult to reach agreements on international forums. Civil society actors are facing a reduction of operating space, and the role of business actors is on the rise. The strong anti-gender movements and the opposition to gender equality are causing distress in international forums. New ways to communicate the importance of human rights are being searched by various actors. The findings of the project include several promising lines of development for updating the international human rights framework to tackle the challenge of global trends. As are result of these findings, the report formulates eight goals Finland should strive for when shaping its human rights policies in the future. Each goal includes recommendations on how to advance them both internationally and domestically

Ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutusten arviointi

Tämä raportti tarkastelee tulevaan ilmasto- ja energiastrategiaan ehdotettujen politiikkatoimenpiteiden sukupuolivaikutuksia. Arvioinnissa on mukana yhteensä 101 politiikkatoimenpidettä, jotka jakautuvat kymmeneen eri kategoriaan. Näiden toimenpiteiden ihmisvaikutuksia ja niiden sukupuolittuneisuutta tarkastellaan kuudella eri sektorilla. Energiantuotanto, rakentaminen, liikenne, teollisuus ja metsätalous ovat miesvaltaisia aloja. Ehdotetut politiikkatoimenpiteet vaikuttavat suoraan näiden alojen taloudelliseen toimeliaisuuteen ja työllisyyteen. Varsinkin fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä miesvaltaisia työtehtäviä häviää, mutta politiikkatoimenpiteiden kokonaisvaikutus näillä aloilla on positiivinen. Politiikkatoimenpiteet sen sijaan vaikuttavat negatiivisesti palvelusektorin naisvaltaisiin aloihin, kuten kuluttajapalveluihin, matkailu- ja ravintolapalveluihin sekä kaupan alaan. Palvelualojen kasvun hidastuminen lisää sukupuolisegregaation purkamisen merkitystä. Naisten kouluttautuminen politiikkatoimenpiteistä hyötyville aloille ja myös palvelualan sisällä energiaan liittyviin tehtäviin tulisi ottaa tavoitteeksi myös ilmasto- ja energiastrategiassa. Ehdotetut politiikkatoimenpiteet korostavat enemmän miesten osallisuutta ilmastopolitiikassa, sillä ne suuntautuvat pääasiassa miesvaltaisille aloille, vaikuttavat miesten kulutustottumuksiin ja sisältävät miehiä kiinnostavia teknisiä ratkaisuja. Teknisten ratkaisujen rinnalla tulisi korostaa toimenpiteitä, jotka lisäävät naisten osallisuutta ilmastopolitiikassa. Tämä voisi johtaa suurempiin päästövähennyksiin

KOTAMO : Report on the state of equality and diversity in Finnish higher education institutions

The objective of the KOTAMO project (2021–22) has been to examine the state of equality, non-discrimination and diversity among teaching and research staff in Finnish higher education institutions and to propose recommendations for measures to address the problems identified. The study focused on gender equality and ethnic diversity. The report is based on a literature review, a survey addressed to higher education personnel, interviews with personnel and workshops held with personnel and financiers. The project was funded by the Ministry of Education and Culture and implemented by Demos Helsinki, Oxford Research, Includia Leadership, Innolink, Inkeri Tanhua (Equality Research Helsinki), Liisa Husu and Kaskas. The report showed that Finnish higher education institutions still have a great deal of work to do in promoting gender equality and ethnic diversity and that they need support in this work. The main challenges are related to the inadequate implementation of equality and non-discrimination plans, the relatively low number of women and ethnic minorities at the highest career stages in universities, non-transparent recruitment processes, poorer career development among ethnic minorities (when compared to the majority population), discrimination experienced by these minorities, and a non-inclusive working culture. Promoting equality and diversity requires actions, support for higher education institutions and more research.The conclusions and recommendations are those of the authors and do not necessarily reflect the opinions of the Ministry of Education and Culture

Equality Work in Finnish Ministries

The aim of this thesis is to contribute to knowledge about the equality work in public sector organisations. Especially, my aim is to bring light into everyday experiences of doing equality work. This is achieved through interviewing equality workers in Finnish ministries. The study draws also on my personal experiences as an equality consultant. The main question I ask is: Which issues influence the content of equality work? According to feminist research, promoting equality is always a political process, which includes conflicting interests. These conflicting interests are, however, not visible in official descriptions of equality work. For example, ministries’ equality policies mostly hide the various interests under vague definitions and beautiful structures. Despite the invisibility of the tensions in written documents, equality workers describe the negotiative nature of equality work by providing examples of equality negotiations in their organisations. In my analysis I conclude that equality workers are aware of their organisations’ capacities to change and, in their work, they adapt to these limitations by choosing their strategies to do equality work accordingly. The content of equality work reflects the strategies, which are carefully chosen based on the knowledge about the organisation. I argue that this process of choosing equality strategies by equality workers is one of the overlooked factors shaping equality work in organisations