Iäkkäiden psyykenlääkeostot kahden viimeisen elinvuoden aikana : muutokset vuodesta 1998 vuoteen 2013 ja vertailu kotona asuneiden ja tehostetussa palveluasumisessa asuneiden välillä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 70-vuotiaana tai vanhempana kuolleiden suomalaisten kahden viimeisen elinvuoden aikaisia psyykenlääkeostoja, niissä tapahtuneita muutoksia vuosina 1998-2013 sekä eroja kotona ja tehostetussa palveluasumisessa asuvien lääkeostoissa. Aineisto on koottu Tilastokeskuksen, Kelan ja THL:n rekistereistä. Tutkimusjoukkoon kuuluvat kaikki yli 70-vuotiaina kuolleet suomalaiset vuosina 1998 ja 2002-2012 sekä 40% satunnaisotos vuosina 1999-2001 kuolleista. Ajallista muutosta tarkasteltiin vuosina 1998-2013 ja asuinpaikkojen välisiä eroja vuosina 2002-2013. Tutkimus on osa COCTEL-hanketta. Lääkeostojen yhteyttä ikään, sukupuoleen, kuolinvuoteen, dementia-diagnoosiin ja asuinpaikkaan testattiin logistisella regressioanalyysillä. Tarkastelussa olivat mukana psykoosilääkkeet (N05A), neuroosilääkkeet ja rauhoittavat aineet (N05B), unilääkkeet (N05C), masennuslääkkeet (N06A) ja muistilääkkeet (N06D). Vähintään yhtä psyykenlääkettä osti noin puolet iäkkäistä ja osuus nousi hieman vuodesta 1998 vuoteen 2013. Ostot olivat pääosin yleisempiä naisilla kuin miehillä. Unilääkettä osti keskimäärin 28 %, masennuslääkettä 21 %, psykoosilääkettä 16 %, neuroosilääkettä tai rauhoittavaa ainetta 14% ja muistilääkettä 9 % iäkkäistä. Muistilääkettä ostaneiden osuus nousi tarkastelujakson aikana selkeästi eniten ja vuonna 2013 muistilääkettä osti noin 20 % iäkkäistä viimeisten elinvuosien aikana. Masennuslääkettä ja naisilla myös psykoosilääkettä ostaneiden osuudet nousivat, kun taas neuroosilääkettä tai rauhoittavaa ainetta ja unilääkettä ostaneiden osuudet laskivat. Psyykenlääkkeitä osti 45 % kotona asuneista ja 77 % tehostetussa palveluasumisessa asuneista. Psyykenlääkettä ostaneiden osuudet olivat kotona asuneilla tehostetussa palveluasumisessa asuneita matalammat myös kaikissa lääkeryhmissä erikseen, lukuun ottamatta unilääkkeitä, joita ostaneita oli lähes yhtä suuri osuus molemmissa ryhmissä. Tehostetussa palveluasumisessa asuneiden yleisempää psyykenlääkkeiden ostoa selittää osittain 80-89 -vuotiaiden, naisten ja dementiaa sairastavien suurempi osuus, sillä nämä tekijät olivat yhteydessä psyykenlääkeostoihin. Psyykenlääkeostojen yleistyminen ja psykoosilääkeostojen yleisyys dementiaa sairastavilla iäkkäillä on huolestuttavaa. Myös unilääkettä ostaneiden osuudet ovat melko korkeat, erityisesti kotona asuneilla. Positiivinen tulos on, että unilääkeostot olivat dementiaa sairastavilla vähemmän todennäköisiä kuin niillä, joilla ei ollut dementiaa

Asiakasryhmittelyyn pohjautuva tuotteistus RUG-III/18-luokituksen avulla - Kotihoito Tampereella

Kotihoidon tuotteistus pohjautuu RUG-III/18-luokitukseen ja Tampereella aikaisemmin tehtyihin laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tuotteistuksiin. RUG-III/18-luokitus mahdollistaa palvelujen vertailun hoitoketjussa. Tampereen kaupungin Ikäihmisten palvelut tilaajaryhmä tulee käyttämään kotihoidon tuotteistusta yhtenä suunnittelun, johtamisen ja päätöksenteon työkaluna. Tarkoitus on kotihoidon tuotteistuksen valmistuttua, tarkastella aiemmin valmistuneita laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen palvelutuotteita RUG-III/18 luokituksen pohjalle. Tässä raportissa esitetty tuotteistus on kehitetty Tampereen kaupungin Ikäihmisten palvelut tilaajaryhmän, oman tuotannon kotihoidon ja kahden ostopalveluyksikön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä. Palvelutuotteille tehtiin sisältökuvaukset, laskettiin hoitopäivän hinta ja pohdittiin eri maksujärjestelmämallien sopivuutta kotihoitoon. Tampereen kaupungissa on tuotteistettu nyt volyymeiltaan suurimmat ikäihmisten palvelut ja se mahdollistaa tarkastelun ikäihmisten palvelujen hoitoketjussa. Raportissa kuvattua tuotteistusprosessia voidaan hyödyntää kunnissa, jotka käyttävät RAI-järjestelmää

Palveluyrityksen hinnoittelu ja kannattavuus : Ohjelmistoyritys X Oy

Opinnäytetyön tavoitteena oli analysoida toimeksiantajayrityksen kannattavuutta ja hinnoittelua sekä selvittää niiden nykytilanne. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, kattaako yrityksen tällä hetkellä käyttämä tuntiveloitushinta kaikki kustannukset. Työn tarkoituksena oli tuottaa yritykselle taulukot, joiden avulla yrityksessä pystytään analysoimaan tuntiveloitushintoja suhteessa yrityksen kustannuksiin ja siten voidaan arvioida yrityksen kannattavuutta. Yrityksen vuosien 2015 ja 2016 tuloslaskelmat oikaistiin palkkojen ja tilavuokrien osalta, jotta kustannukset huomioitiin laskemissa riittävällä tasolla. Työ koostuu kahdesta suuremmasta osiosta, kannattavuudesta ja hinnoittelusta. Ensimmäisessä osiossa perehdyttiin yrityksen kannattavuuteen kannattavuuden tunnuslukujen avulla sekä tarkasteltiin asiakaskatteita. Kannattavuuden tunnuslukujen perusteella analysoitiin yrityksen taloudellinen tilanne. Toisessa osiossa tarkasteltiin tarkemmin yrityksen hinnoittelua sen tarjoamissa eri palveluissa ja laskettiin minimituntihinta tuntiveloitettavalle työlle. Talouden analysoinnin perusteella selvisi, että vakavaraisuutta pitäisi pyrkiä parantamaan. Lisäksi tunnuslukuja laskiessa jouduttiin ottamaan huomioon monia eri asioita. Hinnoittelua tarkastellessa huomattiin, että minimituntihinnan laskeminen yrityksessä on hankalaa, sillä yrityksen palveluita hinnoitellaan eri menetelmillä ja kaikki tehtyjä tunteja ei laskuteta asiakkailta. Minimituntihinnan laskemisen perusteella selvisi, että nykyinen tuntiveloitushinta ei kata kaikkia kustannuksia. Yrityksen kannattavuuden ja hinnoittelun tutkimisen seurauksena syntyi kolme Excel-pohjaista laskentamallia. Näistä kahdessa tarkastellaan yrityksen tuloksen oikaisua, jonka avulla voidaan tarkastella tuottojen ja kustannusten sekä oikaistujen kustannusten vaikutusta tulokseen. Kolmas Excel-pohjainen laskentamalli tarkastelee asiakaskatteita yrityksessä ja sitä voidaan käyttää pohjana tulevissa asiakaskannattavuuslaskelmissa. Opinnäytetyön tuloksena yritys sai Excel-taulukot, joiden avulla voidaan tarkastella kannattavuutta. Työn perusteella syntyi kehittämisehdotuksia toimeksiantajayritykselle. Laskuttamalla asiakkailta enemmän tunteja, yritys pystyisi kattamaan kustannuksensa. Hinnoitteluun perehtymällä ja sitä yhtenäistämällä yritys pystyisi seuraamaan kannattavuutta paremmin ja saamaan palveluiden hinnat kannattaviksi.The purpose of this thesis was to analyze the profitability and pricing of a company. The aim was also to find out if the current hourly price of service covers all the costs. Another purpose of this thesis was to produce worksheets that help the company analyze the hourly price of service in relation to the company’s costs. The company’s income statement of the years 2015 and 2016 were adjusted as for salaries and rents, so the costs could be taken into account in the calculations. The thesis consisted of profitability and pricing sections. The first section studied the company’s profitability through the key figures of profitability, and considered the marginal profit by customers. Based on the key figures of profitability, the company’s financial performance was analyzed. The second section discussed the pricing of the various services of the company and counted the minimum hourly price for work charged per hour. The analysis of the financial key figures showed that the company needs to improve its solvency. Many different factors had to be taken into account when counting the key figures. Looking at the pricing, it is noticeable that counting the minimum hourly price was difficult because different methods are used in pricing the company’s services and all hourly work is not charged. Counting the minimum hourly price showed that the current price does not cover all the costs. As a result of the analysis of profitability and pricing, three Excel worksheets were made. Two of the sheets were about the company’s profit adjustment. One of the worksheets was about the marginal profit by customers. It can be used as the basis of future customer profitability calculations. As a result of the thesis, the company received Excel worksheet that can be used to examine profitability. The company should charge the customers for more working hours. The company should also pay more attention to their pricing and unify it

Laatujohtamisen lähtökohdat julkisessa perusterveydenhuollossa. Yhdistetty ITE- ja hyvinvointikysely Harjavallan terveyskeskuksen vuodeosastoilla.

Hoitotyön hyvä laatujohtaminen ja laatutyöskentely edellyttää johdon ja henkilökunnan yhteistyötä, sitoutumista, suunnittelua ja jatkuvaa kehittämistä laadun parantamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia mitä kuuluu ja mitä on otettava huomioon hoitotyön organisaation laatujohtamisessa. Tutkimuksessa selvitetään missä vaiheessa kohdeorganisaation laatutyöskentely on hoitohenkilökunnan mielestä. Hoitohenkilökunta arvioi itse laatutyöskentelynsä vahvuudet ja kehittämiskohteet. Lisäksi selvitettään millainen on hoitohenkilökunnan hyvinvointi, sillä laatutyöskentelyn toteuttamiseen tarvitaan hyvinvoiva ja jaksava henkilökunta. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa kohdeorganisaatiota alkuun laatutyöskentelyssä ja kiinnittämään huomiota henkilökunnan hyvinvointiin. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Harjavallan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Tutkimukseen osallistui kahden vuodeosaston hoitohenkilökuntaan kuuluvat sekä vakituiset että määräaikaiset hoitotyöntekijät. Tutkimuksen otoskoko oli 35 ja vastausprosentiksi muodostui 74,5 %. Aineisto analysoitiin SPSS 10.1 ohjelmalla ja avoimet kysymykset sekä perustelut analysoitiin laadullisella menetelmällä. Tutkimuksen mukaan Harjavallan terveyskeskuksen vuodeosastoiden laatutyöskentely oli vasta alussa. Arviointikohteiden laatutyöskentely oli useimmiten vasta kehitteillä tai laatutyötä ei ollut vielä edes aloitettu. Osastoiden laatutyöskentelyn vahvuudet eli kehittyneimmät asiat olivat kehityskeskusteluiden pitäminen, toimintasuunnitelman tiedostaminen sekä dokumentointi. Myös näissä oli vielä runsaasti kehitettävää. Osastoilta puuttui melkein kokonaan toimintatapojen vertailu vastaavien yksiköiden toimintaan, osastoiden palvelusta ja toiminnasta kertovat ajan tasalla olevat esitteet ja kirjalliset palvelukuvaukset. Nämä asiat kaipaavat eniten kehittämistä. Osastot sijoittuvat alkuvaiheessa olevan laatutyöskentelynsä vuoksi ensimmäiseen kehitysvaiheeseen eli sitoutumattomaan organisaatioon kuudesta laatukulttuurin kehitysvaiheesta. Henkilökunnan hyvinvointi oli melko hyvällä tasolla. Työ on fyysisesti raskasta, kiireistä ja uuvuttavaa henkilökunnan vähäisyyden vuoksi. Aikaa ei tunnu riittävän laadukkaan hoitotyön tekemiselle ja kehittämiselle. Henkilökunnan suhtautuminen johtoon oli ristiriitaista, varsinkin osasto 1:llä. Henkilökunta kaipasi lisää tiedottamista, avoimuutta, palautetta ja kannustamista johdolta. Potilaat ja työtoverit antoivat palautetta ja varsinkin työtoverit auttoivat jaksamaan kannustuksellaan. Työyhteisön ilmapiirissä oli osastoiden välillä merkitsevät erot. Osasto 2:lla ilmapiiri koettiin negatiivisemmiin, johon vaikutti työn sekavuus, muutosten määrä ja vastuukysymysten epäselvyys. Osastoilla oli kuitenkin hyvät valmiudet laatutyön kehittämiseen ja halu työskennellä laadukkaasti. Tärkeää on perustaa laaturyhmiä, jotka kehittävät laatutyöskentelyä. Kirjallisten ja ajan tasalla olevien ohjeiden laatiminen ja niiden kokoaminen laatukansioon auttaa uusia ja vanhoja työntekijöitä toimimaan yhtenäisesti sovittujen ohjeiden mukaan. Muita toteutettavia asioita ovat palautteen ja arvioinnin kerääminen sekä määräaikaisten työntekijöiden vakinaistaminen. Näillä toimenpiteillä laatutyöskentelyä saadaan alkuun.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig

Avohoidon lääkitysturvallisuuden edistäminen apteekkien ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä: Millaista tutkimusta tarvitaan? - Valo-ohjelman tutkimusstrategia 2023–2026

Non peer reviewe