Microtia

Microtia is a congenital malformation that is characterized by variation in severity and its association with other anomalies. Microtia may be a clinical sign of certain syndromes. A typical microtia patient has such a visible malformation that reconstructive surgery of the auricle is desired. In addition to the malformed auricle, both the ear canal and middle ear are usually anomalous causing considerable hearing impairment. This thesis identifies the characteristics of microtia in the Finnish population and detects the existence of familial (hereditary) microtia in Finland. The first learning curve study of reconstructive surgery for microtia is presented. In addition, we have studied the association between auricular malformations and orofacial clefts. The study population for phenotypic characterization consisted of 190 patients referred for reconstruction of the auricle. Of this population, 109 patients were involved in the hereditary study. The learning curve study is based on 51 microtia reconstructions. The study of auricular malformations and clefts includes 100 patients. These studies show that the characteristics of microtia in Finland are for the most part similar to other populations, but there is a high variation in prevalences in different populations. The overall global prevalence is around 2.1/10 000 births compared to 4.3/10 000 in Finland. The proportion of familial microtia in the Finnish population is over 20% and the mode of inheritance seems to be autosomal dominant with incomplete penetrance. The learning curve for microtia reconstruction is long and this finding strongly suggests national centralization of treatment. Microtia seems to be the most common ear malformation in cleft patients. The prevalence of microtia increases as the severity of cleft lip increases. This trend was not present in patients with cleft palate only. Improvement in surgical techniques, the development of biocompatible reconstructive materials, and advances in audiological equipment and diagnostic imaging have improved the ways that a patient with microtia is examined and treated.Mikrotia tarkoittaa synnynnäisesti pientä ja epämuodostunutta korvalehteä. Mikrotian vaikeusaste vaihtelee ja siihen voi liittyä myös muita rakennepoikkeavuuksia. Se voi liittyä myös oireyhtymään. Korvalehden epämuodostumaan liittyy yleensä korvakäytävän ja välikorvan rakennepoikkeavuuksia, jonka vuoksi epämuotoisen korvalehden puolella on myös huono kuulo. Korvalehden epämuodostuman voi korjata kirurgisesti. Tässä väitöskirjassa esitellään mikrotian erityispiirteet ja perinnöllisyys suomalaisessa väestössä. Lisäksi tutkimuksissamme selvitimme korvalehden kirurgisen rakentamisen oppimiskäyrän. Koska korvalehti muodostuu sikiökaudella osittain samoista aiheista kuin suu ja kasvot, selvitimme tutkimuksissamme myös korvalehden epämuodostumien ja huuli-suulakihalkioiden välisiä yhteyksiä. Suomalaisten mikrotiapotilaiden erityispiirtietä selvitettiin tutkimuksessa, jossa oli yhteensä 190 HYKS:n Huuli-ja suulakihalkiokeskukseen ohjattua potilasta. Näistä 109 potilasta osallistui myös perinnöllisyystutkimukseen. Oppimiskäyrätutkimuksessa oli yhteensä 51 potilasta, joilla kaikilla oli vaikeusasteeltaan samankaltainen korvalehden epämuodostuma ja korjausleikkauksen teki kaikille potilaille sama kirurgi. Korvalehden epämuodostumien, myös muiden kuin mikrotian, ja huuli- ja suulakihalkioiden välisiä yhteyksiä tutkittiin sadalla potilaalla. Tukimustemme mukaan suomalaisilla mikrotiapotilailla ei näytä olevan erityispiirteitä, kun vertailimme heidän löydöksiään useiden muiden maiden tutkimuslöydöksiin. Mikrotian esiintyvyydessä on kuitenkin paljon vaihtelua. Kun keskimääräinen esiintyvyys on 2.1/10 000 syntynyttä lasta maailmassa, on se Suomessa 4.3/10 000. Perinnöllisten mikrotiatapausten osuus on yli 20 % Suomessa. Periytymismuoto on todennäköisimmin autosomaalinen ja vallitseva, penetranssin ollessa epätäydellinen. Oppimiskäyrä korvalehden rakentamisessa on pitkä ja tämän löydöksen perusteella kyseinen toimenpide kannattaa keskittää Suomessa. Tutkimuksissamme selvisi myös, että mikrotia on halkiopotilaiden yleisin korvalehden poikkeavuus. Huulihalkion vaikeusasteen lisääntyessä mikrotian esiintyvyys lisääntyi näillä potilailla. Suulakihalkiopotilailla ei vastaavaa suuntausta pystytty osoittamaan. Kirurgisten tekniikoiden, ihmiskehon sietämien keinotekoisten rakennusmateriaalien, kuulon apuvälineiden ja diagnostisen kuvantamisen kehitys ovat tuoneet lisää vaihtoehtoja mikrotiapotilaiden tutkimiseen ja hoitamiseen

Plant proteins in fermented milk products

Proteiinit edistävät verkkorakenteiden muodostumista elintarvikkeissa eivätkä vain liukoisina monomeereinä, vain myös erilaisina meso-skaalan rakenteina. Työn tavoitteena oli ensiksi tutkia lämmityksen ja homogenoinnin vaikutuksia kolloidisiin ominaisuuksiin saaden aikaan kasviproteiineja (erityisesti soijan ja kauran proteiineja) sisältävä stabiili dispersio. Toiseksi, tavoitteena oli testata proteiinien geeliytymis- ominaisuuksia fermentoimalla näytteet maitohappobakteerien avulla. Tulokset osoittivat, että stabiilin liuoksen tuottamiseksi tarvitaan homogenointia. Partikkeli kokoa mitattaessa kauraproteiineja sisältävistä näytteistä havaittiin tärkkelyspartikkeleita (keskimäärin kooltaan 5 μm). Tutkittaessa geeliverkoston muodostumista, pH vaihteli geeliytymisen kohdassa välillä 6,0-5,5 näytteen soija/maito proteiinisuhteen mukaan. Koska kaseiiniproteiinilla on matalampi isoelektrinen piste (verrattuna kauran globuliinin ja soijan pH ~ 5.5), maitoa sisältävät näytteet geeliytyivät matalammilla pH-arvoilla. Confocal Laser Scanning Microscope (CLSM) kuvilla nähtiin näytteiden erot geeliverkostossa; mitä korkeampi soija proteiinipitoisuus, sitä tiheämpi proteiiniverkko muodostui. Rakenne-analyysi ei osoittanut tilastollisesti merkittävää (p <0,05) eroa soija tai maito –näytteiden lujuudessa. Kuitenkin, soija- rasvaton maito suhteissa 75:25 ja 50:50 olivat hieman heikompia vain soijaa tai maitoa sisältäviin näytteisiin verrattuna. Kauraproteiini sekoitettuna rasvattomaan maitoon 50:50 ei muodostanut geeliä ja jopa suhteessa 25:75 geeli jäi heikoksi. Varastointi -kokeilu osoitti, että näytteiden synereesiä voitiin vähentää lisäämällä soijaproteiinin määrää näytteessä. Soija näytteet myös kiinteytyivät varastointikokeen aikana. Aistinvaraisessa arvioinnissa mielipiteet näytteistä hajautuivat, mutta yleisesti miellyttävimpänä pidettiin kuitenkin soija-maito suhteessa 50:50. Fermentoinnin tuloksena soijaproteiineja sisältävät näytteet muodostivat tiheämmän geeliverkoston verrattuna maitoon. Sekoitettaessa soija- ja maitoproteiineja synereesi väheni varastoinnin aikana. Aistinvarainen arviointi -raati valitsi 50 % soijaproteiinia sisältävän tuotteen jopa maidon näytettä miellyttävämmäksi. Kauraproteiini muodosti geelin kun sen pitoisuus on vain 25 %. Muiden yhdisteiden vaikutus näytteessä (esimerkiksi kauran sisältämä tärkkelys) voisi olla yksi rakennetta heikentävä tekijä.Proteins contribute to network structures in foods not only when soluble as monomers but as various meso-scaled structures. The aim of the work was firstly to investigate the effects of heating and high pressure homogenization on colloidal properties and stability of plant protein dispersions, in particular soy and oat proteins. Secondly, aim was to test gelation properties of soy and oat proteins by fermentation using lactic acid bacteria. Results showed that when dispersed in milk permeate, soy protein isolate and oat protein concentrate powders were sedimenting fastly unless high pressure homogenization was applied. Particle size measurement also showed starch granules (average size 5 μm) existed in oat protein concentrate. In gelation study, gelation point varied from pH 6.0 to 5.5 depending on the soy protein content in the milk-soy mixture. As casein has lowest isoelectric point (compared to ~5.5 of oat globulin and soy), gelation takes place at lower pH value in milk-only gels. Confocal Laser Scanning Microscope (CLSM) pictures demonstrated a difference in gel network; the higher the soy protein content, the denser the protein network was. Texture analysis showed no significant (p<0.05) difference in firmness of soy or milk gels. However, soy- skim milk 75:25 and 50:50 mixtures were slightly weaker. Oat protein in ratio of 50:50 (oat-milk) could not form a gel and even with 25:75 ratio, the gel was considerably weak. The storage experiment showed that water retention was improved by addition of soy protein. Firmness of soy protein gels also increased in storage. The panelists in the sensory panel had very scattered opinions on the given samples but found sample with soy- skim milk 50:50 most generally appealing. In conclusion soy proteins formed a denser gel network compared to milk proteins when fermented with lactic acid bacteria. Mixing soy protein isolate with skim milk improved water retention in fermented gels during storage. Sensory wise addition of 50 % soy protein to the product was found generally appealing even when comparing to the skim milk sample. Oat protein formed a gel when added 25 % only. The effect of other compounds (for example starch in oat) could be one of the structure weakening factors

Development of otology specific outcome measure : Ear Outcome Survey-16 (EOS-16)

Purpose: An important outcome measure of patient care is the impact on the patient's health-related quality of life (HRQoL). Current ear-specific HRQoL instruments are designed for one diagnosis and emphasize different subdivisions such as symptoms, hearing problems, psychosocial impact, and the need for care. The optimal length of the recall period has not been studied. For these reasons, a new survey is needed that would cover most chronic ear diseases. Methods: A preliminary 24-item survey (EOS-24) was created. Untreated adult patients (included n = 186) with one of seven different chronic otologic conditions from all university hospitals in Finland were recruited to respond to EOS-24 and the 15D general HRQoL instrument. The recruiting otologists evaluated the severity of the disease and the disability caused by it. A control group was recruited. Based on the patients' responses in different diagnosis groups, the items were reduced according to pre-defined criteria. The resulting survey was validated using a thorough statistical analysis. Results: The relevance and necessity of the original 24 items were thoroughly investigated, leading to the exclusion of 8 items and the modification of 1. The remaining 16 items were well-balanced between subdivisions and were useful in all seven diagnosis groups, thus constituting the final instrument, EOS-16. The most suitable recall period was three months. Conclusions: EOS-16 has been created according to the HRQoL survey guidelines with a versatile nationwide patient population. The survey has been validated and can be used for a wide range of chronic ear diseases as a HRQoL instrument. (C) 2021 PLA General Hospital Department of Otolaryngology Head and Neck Surgery. Production and hosting by Elsevier (Singapore) Pte Ltd.Peer reviewe

A Case of Suspected Isotretinoin-Induced Malformation in a Baby of a Mother Who Became Pregnant One Month after Discontinuation of the Drug

Isotretinoin is a known human teratogen that can cause multiple malformations. At present, women who conceive one cycle after discontinuing isotretinoin are told that their teratogenic risk is not higher than baseline. We present a case of both ear malformation in a newborn whose mother had taken isotretinoin for 2 years until one month prior to the time when she became pregnant. We suggest that further studies of pharmacokinetics and malformation of isotreinoin are needed

Development of otology specific outcome measure: Ear Outcome Survey-16 (EOS-16)

PurposeAn important outcome measure of patient care is the impact on the patient’s health-related quality of life (HRQoL). Current ear-specific HRQoL instruments are designed for one diagnosis and emphasize different subdivisions such as symptoms, hearing problems, psychosocial impact, and the need for care. The optimal length of the recall period has not been studied. For these reasons, a new survey is needed that would cover most chronic ear diseases.MethodsA preliminary 24-item survey (EOS-24) was created. Untreated adult patients (included n = 186) with one of seven different chronic otologic conditions from all university hospitals in Finland were recruited to respond to EOS-24 and the 15D general HRQoL instrument. The recruiting otologists evaluated the severity of the disease and the disability caused by it. A control group was recruited. Based on the patients’ responses in different diagnosis groups, the items were reduced according to pre-defined criteria. The resulting survey was validated using a thorough statistical analysis.ResultsThe relevance and necessity of the original 24 items were thoroughly investigated, leading to the exclusion of 8 items and the modification of 1. The remaining 16 items were well-balanced between subdivisions and were useful in all seven diagnosis groups, thus constituting the final instrument, EOS-16. The most suitable recall period was three months.ConclusionsEOS-16 has been created according to the HRQoL survey guidelines with a versatile nationwide patient population. The survey has been validated and can be used for a wide range of chronic ear diseases as a HRQoL instrument.</p

Building a Net Database for Kymenlaakso Tourism

The Kymenlaakso University of Applied Sciences started a project on Tourism to de-velop the industry within its region. Part of this project is to create a net database on tourism, to be used as a research tool for the university. The benefits of a net database on tourism can reach businesses within the industry. This thesis follows the progress of building such a database, and what observations can be made in the process for the tourism industry of the Kymenlaakso region. The aim of this thesis was to fill in this information gap of insufficient publications for assessing the tourism situation. The objective was to find reliable and updateable data for Kymenlaakso tourism and present that in the form of a net database. From the col-lection of data and building of the database, tourism business using the website could better assess the tourism situation in Kymenlaakso and understand how it could be improved. The study was conducted using action research, creating a net-database in order to make a change in the situation. Reflections and observations were used to come to the findings of the dissertation. From the observations of the research, new opportunities for improving the tourism of the region have been revealed. Suggestions for the fur-ther development of the database were also made.Theseukseen liittyvä nettisivu on www.kyamk.fi/matkailutilasto

Federaatio palveluna ja identiteettimallina Office 365:n kanssa

Tämä opinnäytetyö käsittelee federoitua, claim-pohjaista, identiteettimallia todentamisen ja valtuuttamisen yhteydessä, sekä federaatiopalvelua teknisenä komponenttina. Työssä avataan federoidun identiteetin perusajatusta yleismaailmallisin esimerkein tukien niin, että asiaa teknisesti tuntemattomankin on helppo lähestyä konseptia ja hahmottaa, mistä on kyse. Käytännön teknisen toteutuksen kohteeksi on valittu useissa organisaatioissa suunnitteilla tai jo käytössä oleva Office 365 -palveluarkkitehtuuri. Työn teoria- ja pohdintaosuus nivoutuvat yhteen Office 365:n kanssa, kun työssä rakennetaan Microsoftin IT-infrastruktuuriratkaisuihin pohjautuva tekninen federaatiopalvelu sen yleisimmät toteutuksen hyvät käytännöt huomioiden. Toteutuksen yhteydessä hahmotetaan myös, kuinka käytetty todennus- ja valtuutustapa loppukäyttäjän näkökulmasta muuttuvat ja kuinka käyttäjä tästä esimerkiksi kertakirjautumisen kanssa hyötyy. Työn tuloksena on valmis, teknisesti toteutettu palvelukomponentti, jonka kautta claim-pohjaista todennusta ja valtuutusta käytetään Office 365:n kanssa. Tuloksena myös lukijalla tulisi olla käsitys, kuinka aiemmin totutusta poikkeavasta toteutus- ja ajattelutavasta federoidussa autentikoinnissa on kyse, sekä kuinka sitä voisi sovellusteknisten mahdollisuuksien rajoissa hyödyntää muissakin toteutuksissa Office 365:n toimiessa vain yhtenä sovelluskohtaisena esimerkkinä

Informaatio- ja kommunikaatioteknologian hyödyntäminen työmaan logisitiikan hallinnassa

The biggest problems in on-site construction logistics management are lack of planning, changing working environment and handling all the data regarding material deliveries. Since on-site logistics management is such an information-full field, there is huge potential to utilize developed computer and internet based programs in order to smoothen the information and communication flows. The main research question of this study is formulated as follows: how ICT tools can be integrate to on-site logistics management? The objective of this study is to present a potential solution for managing the information flows of logistics by utilizing ICT and mobile applications. Additionally, the objective is to find the programs and application that are the most beneficial to use in different areas of on-site logistics management and one collective application to handle all material delivery information throughout the project that gathers information from other ICT tools. This study is a development task with aimed outcome of improving on-site logistics management with ICT solutions. The study is conducted as a combination of theoretical knowledge, prior investigation and empirical data from case company and projects throughout internal data, interviews and user survey. The data concerning suggested solution for handling all material delivery information throughout the project, the SharePoint logistics calendar, was gathered from residential case site. The results state that a project that has a culture for ICT tools or developed logistics man-agement will be more successful in applying them than one that is using the solutions because it has been told or forced to. The main objections against ICT tools are that personnel don’t know how to use them or the software doesn’t work in a critical moment. This is why all the modelling programs implemented must be robust and user friendly. The focus must be in simplicity, not in technological solutions. Most of the programs used on-site are suitable for designers and developers, but too advanced technology often just confuses site personnel. Furthermore, there is also need for more structured trainings and instructions. The developed logistics calendar was piloted successfully but integrating other ICT tools to it automatically is not yet reasonable. Only when using ICT tools are standard way of managing on-site logistics, there is room for more developed solutions.Työmaan logistiikan hallinnan suurimmat haasteet ovat suunnittelun puute, muuttuva työ-ympäristö ja materiaalitoimituksiin liittyvän tiedon hallinta. Koska työmaalogistiikan hallintaan liittyy valtava määrä tietoa, tietojärjestelmäperusteisten ohjelmien käytöllä on suuri potentiaali virtaviivaistaa informaatiovirtoja ja kommunikaatiota eri osapuolten välillä. Pää-tutkimuskysymyksenä on: miten informaatio- ja kommunikaatioteknologiasovellukset voidaan integroida työmaan logistiikan hallintaan? Tämän tutkimuksen tavoite on esittää potentiaalinen ratkaisu hallita työmaalogistiikkaan liittyviä tietovirtoja hyödyntämällä informaatioteknologiaa ja mobiilisovelluksia. Lisäksi, tavoitteena on löytää jokaiseen logistiikan hallinnan osa-alueeseen parhaiten soveltuva sovellus ja yksi kokonaisvaltainen ratkaisu, joka hallinnoi kaikkia materiaalitoimituksiin liittyviä tietoja koko projektin ajan ja ottaa lähtötiedot muista sovelluksista. Tämä tutkimus on kehitystehtävä, jonka tavoitteena on parantaa työmaan logistiikan hallintaa ICT:n avulla. Tutkimus on yhdistelmä teoreettista tietoa, aikaisempaa tutkimusta ja empiiristä tietoa. Empiirinen tieto kerättiin case yrityksen sisäisistä tiedoista, työmailta, haastatteluilla ja käyttäjäkyselyllä. Tiedot esitettyyn kokonaisvaltaiseen ratkaisuun, SharePoint-pohjaiseen logistiikkakalenteriin, kerättiin asuntokerrostalotyömaalta, jossa logistiikkakalenteria pilotoitiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työmaat joilla on valmiiksi ICT sovelluksia tai kehittynyttä logistiikan hallintaa suosiva kulttuuri, soveltavat niitä paljon menestyksekkäämmin kuin ne työmaat, joille käyttö on painostettu tai pakotettu. Suurin vastustus uutta teknologiaa vastaan johtuu siitä, ettei työmaahenkilöstö osaa käyttää ohjelmia riittävän hyvin, tai ne eivät toimi kriittisellä hetkellä. Tämän vuoksi jalkautettujen ohjelmien tulee olla luotettavia ja käyttäjäystävällisiä. Fokuksen tulee olla ohjelmien yksinkertaisuudessa ja helppokäyttöisyydessä, ei teknologisissa ratkaisuissa. Suurin osa työmailla käytetyistä ohjelmistoista soveltuu myös suunnittelijoiden käyttöön, mutta liian kehittynyt tai monimutkainen teknologia ei sovellu työmaakäyttöön. Lisäksi, eri sovelluksista tulisi olla selkeät ohjeet helposti saatavilla ja koulutusta tulisi lisätä. Kehitetty logistiikkakalenteri pilotoitiin menestyksek-käästi, mutta automaattinen yhdistäminen muihin ICT sovelluksiin ei ole järkevää ennen kuin ICT- ja mobiilisovelluksia käytetään rutiininomaisesti työmaan logistiikan hallintaan. Vasta sitten voidaan siirtyä entistä kehittyneempiin ratkaisuihin

Frisbeegolfradan suunnittelu – case Tampere

Insinöörityön tavoitteena oli selvittää, mitä frisbeegolfradan suunnittelu sisältää. Lisäksi työssä tehtiin frisbeegolfratasuunnitelma Tampereelle. Erilaisia tekijöitä, joita suunnittelussa täytyy ottaa huomioon, ovat esimerkiksi kentän vaatima tila, sijainnin saavutettavuus ja tarvittavat luvat. Suunnittelussa huomioon otettavat seikat käydään työssä läpi aihe kerrallaan, ja ne antoivat hyvät lähtötiedot radan suunnittelulle. Työssä kerättiin ja käsiteltiin erilaisia paikkatietoaineistoja Tampereen seudulta. Aineistot kuvaavat esimerkiksi väestön jakaumaa ja maanpinnan muotoja. Näiden aineistojen pohjalta ideoitiin, missä voisi olla seuraavan frisbeegolfradan sijainti Tampereella. Aineiston perusteella parhaaksi paikaksi valikoitui Hervannan laskettelurinteen alue. Alueella on isot korkeuserot ja upeat maisemat. Alueella ei ole tällä hetkellä laskettelutoimintaa, ja sen mahdollisuudet ovat jääneet hyödyntämättä. Rinteet ovat isoja avoimia alueita, joten rataa perustettaessa tarvitaan vain vähän puiden kaatamista tai maaston muokkaamista. Alueelle tehtiin ratasuunnitelma maastokäyntejä hyödyntäen