Kohti ympäristötunnekasvatusta?:ympäristötunteiden merkitys varhaiskasvatuksessa ja ympäristö- sekä tunnekasvatuksen soveltuvuus ympäristötunteiden tarkasteluun

Tiivistelmä. Laadullisessa kandidaatintutkielmassa tarkastellaan ympäristötunteita, joihin liittyvä, kasvava mielenkiinto kytkeytyy suurelta osin maailmanlaajuisen ympäristökriisin tuomiin haasteisiin ja niiden aiheuttamaan ympäristöahdistukseen. Ympäristötunteet käsittävät kuitenkin koko tunteiden kirjon. Tutkielmaa kirjoitettaessa varhaiskasvatusikäisten ympäristötunteita oli tutkittu hyvin vähän. Tavoitteeksi muotoutui siten koota ja tuottaa uutta tietoa varhaiskasvatuksen ammattilaisille, selvittämällä, miksi ympäristötunteet tulisi ottaa huomioon varhaiskasvatuksessa ja löytyisikö varhaiskasvatuksen ympäristö- ja tunnekasvatuksesta jo valmiuksia ympäristötunteiden käsittelyyn. Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva, narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aineistosta käy ilmi, että ihmisen vieraantumista luonnosta pidetään yhtenä suurimmista syistä ympäristökriisiin ja kasvatus nähdään keinoksi sekä hillitä ympäristökriisiä että sopeutua sen tuomiin muutoksiin. Varhaiskasvatuksen asiakirjoissa luonnon ja ihmisen yhteen kietoutuvuutta rakennetaan ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän kehityksen arvojen sekä luontosuhteen vahvistamisen kautta. Tutkielman tulokset osoittavat, että ympäristötunteiden huomioimisella on mahdollista tukea näitä tavoitteita. Se edellyttää kuitenkin varhaiskasvatuksen henkilöstöltä tietoisuutta ympäristötunteista ja omien ympäristötunteidensa reflektointia. Erityisesti sekä omien että lasten ympäristökriisiin liittyvien ympäristötunteiden käsittely vaatii henkilöstöltä voimavaroja ja osaamista. Varhaiskasvatuksen ympäristökasvatuksessa painottuu toiminnallisuus ja luontokokemukset luontosuhteen voimistajana. Tutkielman mukaan ympäristöä ei tulisi tarkastella vain tiedollisesti, vaan kokonaisvaltaisesti erilaiset ympäristötunteet hyväksyen ja huomioiden. Tunteita ei tulisi myöskään käyttää vain vipuvoimana toimintaan, vaan ymmärtää, että jo tunteiden sanoittaminen ja niistä keskusteleminen on itsessään merkityksellistä, helpottavaa ja voimaannuttavaa. Ympäristötunteiden tarkastelu tukee erityisen hyvin luontosuhteen kehittymistä. Tutkielmassa osoitetaan, että ympäristötunteiden käsittelemiseen soveltuvat hyvin varhaiskasvatuksen tunnekasvatuksessa tunnetaitojen tukemiseen käytetyt menetelmät. Ympäristötunteita voi käsitellä sekä reaktiivisesti, reagoimalla lapsilta tai henkilöstöltä tuleviin aloitteisiin, että proaktiivisesti, etukäteen suunnittelemalla. Ehkä tulevaisuudessa ympäristökasvatus ei ole enää tuokiota ja teemoja, vaan kokonaisvaltaista ympäristön kokemista arjessa. Tällöin voitaisiin puhua ympäristötunnekasvatuksesta osana varhaiskasvatuksen pedagogiaa. Tutkielman avulla on mahdollista ottaa askelia tähän suuntaan

Sparsely sampling the sky: Regular vs. random sampling

International audienceAims. The next generation of galaxy surveys, aiming to observe millions of galaxies, are expensive both in time and money. This raises questions regarding the optimal investment of this time and money for future surveys. In a previous work, we have shown that a sparse sampling strategy could be a powerful substitute for the – usually favoured – contiguous observation of the sky. In our previous paper, regular sparse sampling was investigated, where the sparse observed patches were regularly distributed on the sky. The regularity of the mask introduces a periodic pattern in the window function, which induces periodic correlations at specific scales. Methods. In this paper, we use a Bayesian experimental design to investigate a “random” sparse sampling approach, where the observed patches are randomly distributed over the total sparsely sampled area. Results. We find that in this setting, the induced correlation is evenly distributed amongst all scales as there is no preferred scale in the window function. Conclusions. This is desirable when we are interested in any specific scale in the galaxy power spectrum, such as the matter-radiation equality scale. As the figure of merit shows, however, there is no preference between regular and random sampling to constrain the overall galaxy power spectrum and the cosmological parameters

Observational evidence for the presence of PAHs in distant Luminous Infrared Galaxies using ISO and Spitzer

We present ISOCAM 15 micron and MIPS 24 micron photometry of a sample of 16 distant Luminous Infrared Galaxies (LIRGs) characterized by a median luminosity L(IR) 2x10^11 Lsol and redshift z = 0.7 (distributed from z = 0.1 to 1.2). While some sources display 24/15 micron flux ratios also consistent with a featureless continuum dominating their mid-infrared (MIR) spectral energy distributions (SEDs), the presence of prominent emission features such as the Polycyclic Aromatic Hydrocarbons is clearly required to explain the observed colors for more than half of the sample. As a result, a general good agreement is observed between the data and predictions from the local starburst-dominated SEDs that have been used so far to constrain IR galaxy evolution. This is consistent with the star-forming nature of LIRGs derived from previous works, even though our approach cannot rule out the dominance of an AGN in some cases. Our study also supports the possibility of tracing the total IR luminosity of distant galaxies (up to z ~ 1) from their MIR emission.Comment: 4 pages, 3 figures, Astronomy & Astrophysics Letters (in press

Kinematics of Galaxies in the Hubble Deep Field South: Discovery of a Very Massive Spiral at z=0.6

We report the first results from a study of the internal kinematics, based on spatially resolved H_alpha velocity profiles, of three galaxies at redshift z~0.6 and one at redshift z~0.8, detected by ISOCAM in the Hubble Deep Field South. The kinematics are derived from high resolution near-infrared VLT spectroscopy. One of the galaxies is a massive spiral which possesses a very large rotational velocity of 460 km/s and contains a mass of 10^12 M_solar (within 20 kpc), significantly higher than the dynamical masses measured in most other local and high redshift spirals. Two of the galaxies comprise a counter-rotating interacting system, while the fourth is also a large spiral. The observed galaxies are representative examples of the morphologies encountered among ISOCAM galaxies. The mass-to-light (M /L_bol) ratios of ISOCAM galaxies lie between those of local luminous IR galaxies and massive spirals. We measure an offset of 1.6+/-0.3 mag in the rest frame B-band and of 0.7+/-0.3 mag in the rest frame I-band when we compare the four ISOCAM galaxies to the local Tully-Fisher B and I-band relations. We conclude that the large IR luminosity of the ISOCAM population results from a combination of large mass and efficient triggering of star formation. Since ISOCAM galaxies contribute significantly to the Cosmic Infrared Background our results imply that a relatively small number of very massive and IR luminous objects contribute significantly to the IR background and star formation activity near z~0.7.Comment: accepted for publication in the Astrophysical Journal (Part 1