Application Security Verification Standard Compliance Analysis of a Low Code Development Platform

Low-code development platforms (LCDPs) are software development platforms that use artificial intelligence to help automate simple and routine tasks and make the software development process faster. By 2024, 60% of application development expect to be done using these platforms. Even though these platforms are gaining popularity, they have not been popular research topics, and their security features have not been assessed. One way to conduct such an assessment is by using Application Security Verification Standard (ASVS). ASVS is a community-driven security standard for web applications and services. ASVS is made of three requirement levels, and the security controls become more strict when moved up. ASVS is designed to give organizations a tool to develop and maintain more secure applications. One example of an LCDP is OutSystems, which is said to be “designed for the developers, by the developers”. OutSystems belongs to the Leader category in the 2021 release of Gartner® Magic QuadrantTM for Enterprise Low-Code Application Platforms. In this thesis, we will conduct a first of its kind compliance analysis between OutSystems and ASVS levels 1 and 2 to find out if and how compliant OutSystems is with the standard. This kind of compliance analysis has not been done before. Based on our analysis, we will do a “lessons learned” and write a guideline on how to evaluate LCDPs’ security features in the future. The results themselves show that OutSystems, for the most part, is compliant with ASVS. The biggest deficiencies in OutSystems are with authentication and input validation. We show that the deficiencies with authentication are trivial to fix, but meeting the requirements with the input validation requires some work. From the assessment, we learned that assessing LCDPs is not completely similar to a traditional security assessment. We learned that some functionalities are pre-made, and the developer can not customise them. We found that it is easier to evaluate first if the platform meets the requirement. If not, then see if the developer can do something about it

Temporal perspective and its formal background: An explanation for aspectual synonymy between simple and analytic past tenses in Mari

This paper examines and explains perspective-based temporal variation between simple and analytic past tenses in Mari narration. In current research, the analytic past tenses are presented as aspectually synonymous with the simple past tense 2, implicating that there is no functional distinction between these morphologically very dissimilar operators. To overcome the apparent shortages of the purely aspectual approach, this paper dismantles the tenses into their morphosemantic ingredients and explains their exact functions by their form, giving hence also new light to the development of the items. As will be shown, the reason for tense variation is the position of perspective time, a temporal vantage point from which an event is seen. The simple past tense 2 sets the perspective time outside of the story line, while the analytic tenses locate it inside the narrative world, which affects the temporal and non-temporal structure of the discourse. Crucially, the concept of perspective is inherently built in the structure of the tenses: I will argue, that the “auxiliary” of the analytic tenses is de facto a deictic particle developed for temporal manipulation of events, and its application in anaphoric narration creates internal complexity to the story. The “pastness” of the simple past tense 2, in contrast, is anaphoric by nature, which makes narrations structured with it temporally one-dimensional

Hvordan arbeider personalet med livsmestring gjennom aktiv bruk av naturen?

Det er mye fokus på livsmestring i både barnehage og skole, hva legger vi i livsmestring hos barn, og hvordan velger vi å jobbe med et slikt viktig tema? Gjennom praksiserfaring i barnehage og barnehagelærerutdanningen min ved DMMH, ser jeg hvor viktig det er å hjelpe barn nettopp med livsmestring for å kunne håndtere både medgang og motgang i hverdagen. Det blir derfor viktig med god kvalitet på det pedagogiske arbeidet som legger til rette for at barn skal kjenne på livsmestring. I den forbindelse ønsker jeg å undersøke hvordan barnehagene arbeider med aktiv bruk av naturen i barnehagehverdagen, og deres erfaring med barns livsmestring. Gjennom å intervjue barnehagelærere ønsker jeg å finne ut om deres erfaring og tanker om barns livsmestring gjennom aktiv bruk av naturen er forenlig med det jeg selv observerer i barnehagehverdagen. Derfor er min problemstilling: Hvordan arbeider personalet med livsmestring gjennom aktiv bruk av naturen?publishedVersio

Fri utfodring av halm som strategi för att förhindra stereotypier hos uppbundna kvigor

At present indoor tethering of dairy cows is still common but is not predicted to take part of modern dairy production. When conducting scientific studies of cattle it is generally necessary to tether the animals to maintain a controlled environment. Studies confirm that tethering and confinements of cattle severely affects the development of stereotypies in cattle. The feeding regime and feeding level have an immense affect on the stereotypi level in cattle. The aim of this experiment was to study dairy heifers that had never been tethered before the start of the experiment, to evaluate the affect of tethering on the development of stereotypies and the impact of the feeding regime on the behavior of the animals. Sixteen dairy heifers were tethered in a tie stall and divided in two groups with different treatments. Heifers in treatment E were fed restrictedly with silage and treatment EH was fed with the same amount of silage but also straw ad libitum. The behavior of the animals was studied in one-minute intervals, twice a week for eight hours a day, for five weeks. The variables used were "standing", "lying","ruminating", "stereotypies", "licking salt", "social", "eating", "drinking", "urinating","excremented faeces" and "abnormal behavioral". The results show that all the heifers were affected of the tethering. They all changed their standing and lying behavior as the study proceeded and there was a significant difference between the treatments. The heifers in treatment EH ate and ruminated more than the heifers in treatment E. The animals in treatment E were restless which could be shown by a disturbed behavior, a search for feed and an extreme interest of licking salt. The heifers in treatment EH showed some disturbed behavior but with a very low frequency. The conclusions that can be drawn from this study are that the developments of stereotypies in heifers are negatively affected by tethering and straw ad libitum can act preventable.Syftet med detta arbete var att studera hur kvigor utan beteendestörningar och som aldrig varit uppbundna, reagerar på uppbindning och om utfodringsrutiner har en inverkan på om stereotypier utvecklas eller ej. Sexton mjölkraskvigor uppfödda på lösdrift stallades upp i ett uppbundet stall och fördelades slumpmässigt i två grupper. Den ena gruppen fick en konventionell, restriktiv fodergiva med enbart ensilage (E) och den andra gruppen fick samma fodergiva ensilage med ett tillägg på fri tillgång på halm (EH). Djurens beteende studerades genom direktobservation med en minuts intervaller i åtta timmar per dag, under två dagar i veckan, i totalt fem veckor. Variabler som användes var bland annat stå- och liggbeteende, ät- och drickbeteende, idissling, sociala beteenden, egenvård samt beteendestörningar såsom tungrullning och bitning och slickning av inredning. Djuren i de olika behandlingarna uppvisade signifikanta skillnader i sitt beteende. Djuren i behandlingsgrupp E var mer oroliga och rastlösa, vilket kunde ses genom ett ökat ståbeteende, beteendestörningar och ett överdrivet slickande av saltsten. Djuren i behandlingsgrupp EH åt och idisslade mer än behandlingsgrupp E. Djuren i behandlingsgrupp EH uppvisade också beteendestörningar men med en mycket lägre frekvens än djuren i behandlingsgrupp E. Båda grupperna ändrade sitt beteende som en effekt av tiden de var uppbundna men i olika omfattning . Studien visar att djur som hålls uppbundna kan utveckla beteendestörningar och att en fri tillgång på halm kan lindra denna utveckling

Klarspråk virker!

The Norwegian Public Roads Administration has documented the effect of rewriting letters in clear and concise language, and training the personnel in doing so. Every year, we at The Norwegian Public Roads Administration send out millions of letters to the Norwegian people. We realized that many of those receiving a letter simply did not understand its content, or what to do with the information provided in it. They needed help to understand, and contacted us. This resulted in us having an unnecessarily high number of cases where we responded to simple questions that the letters should have provided the answers for. What happened once we rewrote 10 of our standard letters and retrained our personnel? And what happened to the views of our 6,500 employees in the course of the plain language project? Over a period of time, The Norwegian Public Roads Administration has carried out four separate evaluations that show plain language works

Marin kielten menneen ajan tempusten evidentiaalisuus ja sen alustavaa vertailua tšuvassiin

Erittelen tutkielmassani marin kielten menneen ajan tempusjärjestelmää evidentiaalisuuden näkökulmasta. Työ vastaa tähänastisessa tutkimuskirjallisuudessa havaittuihin puutteellisuuksiin eri menneen ajan muotojen kuvaamisessa ja painottaa analyysissään erityisesti kontekstin tärkeyttä ja evidentiaalisuuden suhdetta muihin ei-spatiaalisiin ilmiöihin. Lisäksi se hahmottelee meta-analyysin avulla tulevia tutkimuksia varten marin tempusten tärkeimpiä eroja ja yhtäläisyyksiä naapurikieli tšuvassiin, jota evidentiaalisuuden näkökulmasta on pidetty tärkeänä kontaktikielenä. Tärkeimpiä evidentiaalisuuden typologian lähteitäni ovat Aikhenvaldin (2004), Johansonin (2000a; 2000b; 2018), Mushinin (2001) sekä Plungianin (2011) esitykset, joissa tarkastellaan evidentiaalisuutta formaaleilta, semanttisilta ja pragmaattisilta kannoilta sekä hahmotellaan informaatiolähteen merkitsemisen suhdetta muihin kieliopillisiin kategorioihin. Marin ja tšuvassin kohdalla esitellen tärkeimmät tähänastiset kieliopin kuvaukset ja pohdin kriittisesti niiden paikkaansapitävyyttä. Tutkimuskysymykseni ovat, milloin evidentiaalisuus aktivoituu marissa aikamuodon merkitykseksi kaikkien muiden ei-spatiaalisten merkitysten joukosta, mikä on marin I ja II tyypin menneen ajan tempusten evidentiaalinen työnjako, ja missä määrin marin tulokset ovat yhteneväisiä tšuvassista esitettyjen merkitysten kanssa. Ensimmäisen kysymyksen vastaus on lausumien jakautumisessa joko narraatioon tai dialogiin, joista vain jälkimmäisessä evidentiaaliset merkitykset ovat relevantteja. Narraatiossa taas aktivoituvat tempusten diskurssia järjestävät kompositionaaliset sekä temporaaliset ja aspektotemporaaliset merkitykset. I ja II tyyppien työnjaossa muodon valintaan taas vaikuttavat useat ei-spatiaaliset ja tekstilingvistiset seikat, joita ovat (1) temporaalinen etäisyys, (2) aspektotemporaalisuus, (3) modaalisuus, (4) evidentiaalisuus, (5) vuorovaikutuspragmatiikka sekä (6) kompositionaalisuus. Mikään seikka yksinään ei riitä selittämään tempusvalintaa, vaan kyseessä on keskinäisriippuvuuksien ja tunnusmerkkisyyksien verkosto, jossa on erilaisia yhdistelymahdollisuuksia. Lisäksi yksinkertaiset tempukset ja liittomuodot käyttäytyvät evidentiaalisuuden suhteen osin eri tavalla. Informaatiolähteellä on siis oma paikkansa marissa, mutta se on yleisesti pienempi kuin aiemmin on esitetty. Viimeisenä totean, että marin ja tšuvassin aikamuotojen evidentiaalisuuden suurin yhtäläisyys liittyy järjestelmien modaalisuuteen ja kognitiivis-pragmaattisiin luonteisiin, kun taas temporaalisuuden ja aspektin suhteet evidentiaalisuuteen vaativat lisäselvityksiä. Tšuvassin kuvausten havaittuja puutteita voi nähdäkseni osin ratkoa marissa toimiviksi osoittautuneilla tutkimuskysymyksillä

Enhancement of the use of wood fuels in heat and power production in integrated pulp and paper mills

The drying of moist biofuels such as wood-based biomasses should be as effluent-free and as energy-efficient as possible in order to ensure the safe and economical operation of industrial CHP plants. This work presents a multistage drying system (MSDS), which provides significant benefits in comparison with earlier conventional single dryer systems. This new application is installed most promisingly in integrated pulp and paper mills. The MSDS, which simultaneously uses secondary process energy, as well as backpressure and extraction steam as the drying energy, enables a smaller volume flow of drying air than single dryer systems. Depending on the structure of the system, up to 100 % of the exhaust drying air can be utilized as combustion air. The use of MSDSs enables an increase in CHP plant boiler capacity, which in turn boosts the production of power and heat in combined heat and power (CHP) plants. Additionally, the improvement in CHP can be achieved with reduced organic emissions from moist biomass drying. Also, the amount of unburned organic compounds and of CO in flue gases from combustion is reduced as a result of the improved quality of the biofuels. When compared to direct steam drying, the MSDS also better minimizes, or even eliminates, the formation of organically loaded condensates in the drying operation.reviewe

”Olisipa minullakin edes yksi ystävä.” : yksinäisyys lasten silmin

Tutkimukseni käsittelee yksinäisyyttä lasten näkökulmasta. Tutkimukseni tavoitteena oli saada lasten tieto yksinäisyydestä näkyviin, ja korostaa lasta tiedontuottajana. Halusin tutkimuksellani mahdollistaa lapsia tuottamaan tieteellistä tietoa, sillä yksinäisyyttä on Suomessa tutkittu varsin vähän lasten näkökulmasta. Tutkimukseni sisältyy Monitoimijuus koulussa -kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää ja vahvistaa lasten kouluhyvinvointia osallistavin ja yhteisöllisin menetelmin. Kehittämishankkeen tavoitteena on myös kehittää koulun opettajien, sosiaalityöntekijöiden ja vanhempien yhteistyötä ja osallisuutta. Esittelen tutkimukseni alussa yksinäisyyden käsitettä aiempien tutkimusten avulla. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys koostuu kuudesta erilaisesta yksinäisyysteoriasta. Aineistoni puolestaan koostuu lasten kertomista saduista, ja niihin kytkeytyvistä keskusteluista sekä piirustuksista. Keräsin aineistoni 7–12 -vuotiailta lapsilta sadutusmenetelmää käyttäen. Sadutus on narratiivinen menetelmä, jonka avulla saadaan esiin lasten omat ajatukset. Sadutuksessa lapsi toimii kertojana, jolloin aikuisen tehtävänä on kuunnella ja samalla kirjata ylös mitä lapsi kertoo. Tutkimuksessani satujen aiheena oli yksinäisen lapsen päivä. Satujen avulla selvitin, mitä lapset ajattelevat yksinäisyydestä. Lasten tieto antaa niin sosiaalityöntekijöille kuin myös opettajille ja vanhemmille uusia näkemyksiä lasten maailmasta, sekä siitä mitä lapset kokevat ja pohtivat. Yksinäisyys näyttäytyi lasten saduissa ja keskusteluissa negatiivisena ilmiönä. Lasten näkökulmasta yksinäisyyteen liittyy vahvasti erilaisuus, syrjäytyminen, kiusaaminen ja kaverittomuus. Lasten näkemysten mukaan perheillä ei ole riittävästi yhteistä aikaa, joka osaltaan vaikuttaa lapsen yksinäisyyden kokemiseen. Tutkimukseni tuloksista tulee myös esille lasten omia ajatuksia, siitä miten koulun henkilökunta ja vanhemmat voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Tutkimustulokseni osoittavat, että lapset ovat kyvykkäitä tuottamaan tietoa, kunhan heille annetaan siihen mahdollisuus

Experiences in Collecting 360° Video Data and Collaborating Remotely in Virtual Reality

This paper reports on a pilot project called Remote Research and Collaboration Using VR and 360° Video (RReCo) that was carried out in late Spring 2021 at the University of Oulu, Finland. The project explored new ways of collecting, viewing and analysing video data for the purposes of engaging in remote, collaborative research on social interaction and activity. Here we share our experiences in collecting different types of video data, especially 360°, and relate those to our user experiences in analysing the data together in virtual reality. Our remote multisite data sessions were organised using software for immersive qualitative analytics, virtual reality and live streaming. In this paper, we also reflect on the similarities and differences between our data sets, especially with view to how awareness of different technical setups may help in making informed choices, and thereby increase the reliability of research on social interaction

Guideline för en pocket park

I takt med att pocket park som begrepp blivit allt populärare att använda i samma mening som modern stadsutveckling och förtätning av stadskärnan, har det också väckt vårt intresse att utreda vad begreppet verkligen innebär. Att begreppet pocket park är i ropet finns det ingen tvekan om. Stora städer som New York, London och Köpenhamn har med pocket park i sina stadsplanerings- och utvecklingsprogram. I Sverige är det fortfarande ett relativt okänt begrepp. I dagsläget finns det ingen generellt accepterad beskrivning för hur en pocket park ska se ut, hur stor till ytan den bör vara eller vilka beståndsdelar som ska finnas med. Vill vi undersöka vad begreppet pocket park innebär och hur vi i framtiden kan bygga bra och funktionella pocket parks i staden. Vi har som mål att identifiera och bryta ner begreppet pocket park och undersöka vilka beståndsdelar och funktioner som är mer betydelsefulla än andra i en pocket park? Processen startar med en litteraturstudie som sedan ska ligga till grund för en analys som belyser vilka de viktiga beståndsdelarna och funktionerna är för en pocket park. Analysen kommer att redovisas i form av en matris över 28 pocket parks från länderna Sverige, Danmark, England, Australien, Spanien, Frankrike och USA. Målet med analysen är att kunna jämföra en större mängd pocket parks på ett enkelt och tydligt sätt. Att kunna utläsa information på tvären och på så sätt kunna identifiera tydliga mönster och trender, ofta förekommande beståndsdelar, parkernas storlek, lokalisering osv. Slutsatsen presenteras i form av en checklista som baseras på resultat från analysen tillsammans med stödjande forskning som underlag. Checklistan redovisas på följande vis: • Nödvändiga beståndsdelar och funktioner för en pocket park • Lämpliga beståndsdelar och funktioner för en pocket park • Inte nödvändiga beståndsdelar och funktioner för en pocket park • Undvik följande förutsättningar för en pocket park Därefter presenteras ett gestaltningsförslag av en pocket park som bygger på slutsatser och resultat från litteraturstudien och analysen. Vår förhoppning är även att checklistan ska kunna användas av kommuner och branschfolk som ett hjälpmedel eller verktyg vid planering- och projekteringsskedet för en pocket park.The pocket park as a concept has become increasingly popular to use in the same sense that modern urban development and densification of the city center, this made it interesting to investigate the meaning of the term. The concept of pocket park is in no doubt very popular. Large cities like New York, London and Copenhagen have put pocket parks into its city planning and development programs. In Sweden it is still a relatively unknown concept.In the current situation, there is no generally accepted description of how a pocket park should be designed, including size and what elements are a part of it. We want to explore what the term pocket park means and how beautiful and functional pocket parks can be built in the future. We aim to identify and break down the concept of pocket park and examine which elements and features that are more significant than others. The process starts with a literature review, which will then be the basis for an analysis that highlights what the essential components and functions are for a pocket park. The analysis will be provided in the form of a matrix of 28 pocket parks from countries Sweden, Denmark, England, Australia, Spain, France and the United States of America. The goal of the analysis is to provide a clear comparison of pocket parks, thereby identifying distinctive patterns and trends, often occurring components, size, location etc. The conclusion is presented in the form of a checklist that is based on results from the analysis along with supporting research. The checklist is presented in the following manner: • Necessary components and functions of a pocket park • Appropriate components and functions of a pocket park • Unnecessary components and functions of a pocket park • Components and functions of a pocket park to be Avoided A design proposal of a pocket park is presented based on the conclusions and findings from the literature review and analysis. Our hope is that this research can be used as a tool by municipalities and industry professionals when planning and designing a pocket park