"Semmoinen seikkailija" - Tutkimusretkellä tutkijan työssä

"Semmoinen seikkailija" - Tutkimusretkellä tutkijan työss

Identifying childhood movement profiles and comparing differences in mathematical skills between clusters : A latent profile analysis

The aims of this study were; 1) to identify different movement profiles in sixth graders, and 2) to investigate if there are differences in their mathematical basic (BasicMath) and problem solving (ProbSol) skills between existing movement profiles. The sample included 461 (223 girls, 238 boys) students with a mean age of 11.27 +/- .32 years from southern and middle Finland. A latent profile analysis (LPA) revealed four movement profiles: "poor movers", "average movers", "skilled movers" and "expert movers". These profiles differed substantially in their motor competence (MC) and health-related fitness (HRF). A multivariate analysis of variance (MANOVA) also revealed that "poor movers" and "average movers" obtained lower results in BasicMath comparing with "skilled movers". The results of this study suggest that cardiorespiratory and muscular fitness, MC and BasicMath are interrelated.Peer reviewe

Kuntademokratiaindikaattorit 2017

Kuntademokratiaindikaattorit 2017 -raportti laajentaa oikeusministeriön vuosina 2006–2015 julkaisemaa kolmea demokratiaindikaattoriraporttia. Se tarkastelee tilastollisesti kuntalaisten kiinnittymistä kuntapolitiikkaan sekä kuntavaaliehdokkaiden resursseja ja motiiveja. Lisäksi raportissa verrataan suomalais- ja ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita ja valitsijoita keskeisten indikaattoreiden suhteen. Indikaattorit perustuvat Kuntavaalitutkimus 2017 (N=1726) ja Kuntavaaliehdokkaat 2017 (N=1214) -kyselytutkimusaineistoihin. Ulkomaalaistaustaisen väestön äänestysaktiivisuutta analysoidaan oikeusministeriön ylläpitämän sähköisen äänioikeusrekisterin tiedoilla, joita on täydennetty Tilastokeskuksen tuottamilla tilastotiedoilla (N=1 377 311). Kuntalaiset katsovat demokratian toimivan kunnissa kohtalaisen hyvin ja selvästi useimmat kokevat voivansa vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon. Päätöksenteon keskittyminen nähdään toisinaan ongelmallisena ja vuorovaikutusta päätöksentekijöiden ja kuntalaisten välillä voisi parantaa. Kuntavaaliehdokkaiksi kuntalaiset lähtevät hyvin erilaisilla taustoilla, mutta ehdokkuuden motiivit ovat yleensä verrattain samankaltaiset. Ulkomaalaistaustaiset asettuvat ehdolle osuuteensa nähden huomattavasti harvemmin, ja heidän äänestysprosenttinsa on kantaväestöä matalamp

Jatkuvalla takamatkalla : Sisäisen kansalaispätevyyden sukupuolikuilu korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa

publishedVersionNon peer reviewe

Yläkoulun opettajat ja demokratiakasvatus : Käsitykset, resurssit ja toteuttamismahdollisuudet

Koulujen demokratiakasvatuksen tavoitteena on kasvattaa oppilaista demokraattisen yhteiskunnan jäseniä ja tukea kansalaisten yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien toteutumista. Opettajat ovat avainasemassa demokratiakasvattajina, sillä peruskoulun avulla voidaan pyrkiä tasaamaan pääosin perhetaustasta juontuvia eroja politiikkaan kiinnittymisessä. Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan yläkoulun opettajien käsityksiä koulujen ja opettajien roolista demokratiakasvatuksessa ja opettajien omista resursseista toteuttaa sitä opetuksessaan. Raportti tuottaa myös tietoa siitä, miten opettajat demokratiakasvatusta käytännössä toteuttavat. Tutkimus perustuu keväällä 2023 yläkoulun opettajille tehtyyn kyselytutkimukseen (n=299). Kyselytutkimuksen kysymykset pohjautuvat yläkoulun opetussuunnitelman perusteisiin ja kansainväliseen ICCS-aineistoon. Osa kysymyksistä on laadittu tätä tutkimusta varten. Tutkimuksen mukaan opettajat uskovat demokratiakasvatuksen mahdollisuuksiin tukea nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja pitävät luokkiensa keskusteluilmapiiriä melko avoimena. Toisaalta vähemmistö kokee saaneensa opettajakoulutuksesta työkaluja demokratiakasvatuksen toteuttamiseen. Tämä on akateeminen tutkimus. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta opetus- ja kulttuuriministeriön näkemystä

Nuoret kansalaiset : Tilastollinen tutkimus yhdeksäsluokkalaisten kansalaispätevyydestä

Suomalaisten keskimääräinen poliittinen luottamus on Euroopan korkeimpia, mutta heidän arvionsa omista kyvyistään vaikuttaa politiikkaan, eli sisäinen kansalaispätevyys, Euroopan heikoimpia. Sisäinen kansalaispätevyys on eriytynyt aikuisväestössä erityisesti koulutuksen suhteen, ja sen yhteys poliittiseen osallistumiseen on vahva. Suomen aikuisväestön poliittista käyttäytymistä kartoittavat tutkimukset tunnistavat väestöryhmien väliset erot sisäisessä kansalaispätevyydessä. Ne eivät kuitenkaan kerro missä vaiheessa erot syntyvät. Tietoa tarvitaan siitä, miten sosioekonominen tausta sekä perheen ja koulujen demokratiakasvatus yhdessä tuottavat kansalaisia, joiden kokemukset ymmärtää politiikkaa ja osallistua siihen eroavat toisistaan. Tämä tutkimus avaa yhdeksäsluokkalaisten nuorten kansalaispätevyyden yhteyttä perhetaustaan, peruskoulun opetuskäytäntöihin ja (tulevaan) poliittiseen osallistumiseen. Tutkimus perustuu kyselytutkimusaineistoon (n=5272), joka kerättiin vuonna 2021 yhteensä 37 kunnassa ja 80 koulussa. Näistä kouluista 17 antaa ruotsinkielistä opetusta, eli aineistossa on yliotos ruotsinkielisessä opetuksessa olevia nuoria (n=1106). Vastaajamäärät on suhteutettu kieliryhmien todellisiin osuuksiin analysoitaessa koko aineistoa. Tämä on akateeminen tutkimus. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta oikeusministeriön näkemystä

Matemaattiset ongelmanratkaistaidot, aritmeettinen sujuvuus ja lukutaito kuudesluokkalaisilla oppilailla

Tavoitteet. Tämä tutkimus on artikkelimuotoinen pro gradu -tutkielma. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet matemaattisten sanallisten tehtävien sekä aritmeettisen sujuvuuden ja lukutaidon olevan yhteydessä toisiinsa. Matemaattisia ongelmanratkaisutaitoja, jotka vaativat aiemman tiedon ja osaamisen uudenlaista soveltamista, on tutkittu vähemmän. Lapset, joilla on matemaattinen oppimisvaikeus, suoriutuvat usein heikosti sanallisissa tehtävissä, mutta suoriutumista matemaattisista ongelmanratkaisutehtävistä ei ole aiemmin tutkittu. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten aritmeettinen sujuvuus sekä lukutaito ovat yhteydessä matemaattiseen ongelmanratkaisutaitoon, ja kuinka lapset, jotka eroavat aritmeettisessa sujuvuudessa, eroavat matemaattisten ongelmanratkaisutaitojen osalta. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 168 kuudesluokkalaista neljästä eri kaupungista Suomessa. Osallistujat opiskelivat tavallisilla luokilla. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2018. Oppilaat tekivät testit, joilla arvioitiin matemaattista ongelmanratkaisutaitoa, aritmeettista sujuvuutta sekä lukutaitoa (tekninen ja luetun ymmärtäminen). Oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään heidän aritmeettisen sujuvuuden testin tuloksen perusteella (matemaattinen oppimisvaikeus, riskiryhmä sekä muut lapset). Matemaattisen ongelmanratkaisutaidon ja aritmeettisen sujuvuuden sekä lukemisen taitojen välisiä yhteyksiä arvioitiin rakenneyhtälömallilla MPlus-ohjelmistolla. Ryhmien välinen vertailu toteutettiin yksisuuntaisella ANOVA-testillä SPSS-ohjelmistolla. Tulokset ja johtopäätökset. Matemaattinen ongelmanratkaisutaito oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä ainoastaan aritmeettiseen sujuvuuteen, eikä lukemisen taidoilla ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Ryhmien välinen vertailu osoitti, että lapset matemaattinen oppimisvaikeus -ryhmässä sekä riskiryhmän lapset erosivat muista lapsista, mutta eivät toisistaan. On siis todennäköistä, että lapset, joilla on heikko aritmeettinen sujuvuus, suoriutuvat heikosti myös matemaattisista ongelmanratkaisutehtävistä, ja tämä koskee myös riskiryhmään sijoittuvia lapsia. Artikkeli ”Arithmetic Fluency and Reading Skills Associated with Mathematical Problem Solving Skills in Sixth Graders with Mathematical Learning Difficulties” on tarkoitus julkaista Journal of Learning Disabilities -lehdessä.In this study it was investigated, how arithmetic fluency and reading skills are associated with mathematical problem solving skills. 168 sixth graders from four cities participated in the study. Significant association was found only between arithmetic fluency and mathematical problem solving skills as indicated by SEM regression model. Children were divided into three achievement groups by their arithmetic fluency test performance, and differences between these achievement groups were analyzed. In group comparison it was found out that mathematical learning difficulty group and at risk for mathematical learning difficulty group differed from children with average or above performance, but not from each other in mathematical problem solving skills. These results indicate that difficulties in mathematical problem solving skills might result from difficulties in arithmetic fluency. This study extends previous findings that mathematical word problems are difficult for children with mathematical learning difficulties, and this applies to mathematical problem solving tasks as well

Ulkomaalaistaustaiset kuntavaaliehdokkaina

publishedVersionPeer reviewe

Kampanja poikkeusolosuhteissa : kuntavaaliehdokkaat 2021

Non peer reviewe