Perinnöttömäksi tekemisen riitauttaminen ja rintaperillisen oikeussuojakeinot

Tutkielmassa on kyse perinnöttömäksi tekemisestä lakiosaoikeutta rajoittavana säännöksenä ja rintaperillisen oikeussuojakeinoista silloin, kun hän haluaa riitauttaa perinnöttömäksi tekemisen. Lähtökohtana tässä lainopillisessa tutkielmassa on perintökaaren 15 luvun 4 §:n säännös, jonka mukaan perittävä voi testamentissa tehdä rintaperillisen perinnöttömäksi. Testamenttimääräyksessä on mainittava perinnöttömäksi tekemisen peruste. Perusteita on kaksi, ja kutsun niitä rikosperusteeksi ja elämäntapaperusteeksi. Rikosperuste täyttyy, mikäli rintaperillinen on tehnyt perittävää syvästi loukkaavan tahallisen rikoksen. Elämäntapaperusteessa on kyse perillisen jatkuvasti viettämästä kunniattomasta ja epäsiveellisestä elämästä. Sen, joka vetoaa testamenttiin, on näytettävä peruste toteen. Mikäli perittävä on tehnyt lakiosaa loukkaavan testamentin ja rintaperillinen haluaa vedota lakiosaansa, hänen on vaadittava lakiosaa perintökaaren 7 luvun 5 § 3 momentin mukaisella lakiosailmoituksella. Mikäli perittävä ei ole määrännyt, kenelle perinnöttömäksi tehdyn rintaperillisen osuus menee, sovelletaan perintökaaren 15 luvun 5 §:n säännöstä. Tulkintani mukaan myös tällaista perillistä on pidettävä testamentinsaajana lakiosailmoitussäännöstä sovellettaessa. Lakiosailmoituksen lisäksi lakiosaa on vaadittava perinnönjaossa. Rintaperillinen voi moittia testamenttia jollakin perintökaaren 13 luvun pätemättömyysperusteella nostamalla kanteen tuomioistuimessa. Jos kanne menestyy, rintaperillinen saa koko perintöosan jäämistöstä. Päädyn tutkielmassani siihen, että testamenttia ei voida julistaa muotovirheen vuoksi pätemättömäksi sillä perusteella, että siinä ei ole mainittu lainkaan perinnöttömäksi tekemisen perustetta. Jos testamentintekijä on erehtynyt perinnöttömäksi tekemisen perusteen olemassa olosta, testamentti voi olla pätemätön tahtovirheen vuoksi. Testamentin moitekanteen yhteydessä perillinen voi esittää lakiosailmoituksensa, mutta moitekanne itsessään ei toimi lainmukaisena lakiosailmoituksena. Rintaperillinen voi esittää testamentin riitautuksen pesänjakajalle toimitusjaossa. Pesänjakajan toimivalta on laaja ja hän voi tehdä ratkaisun siitä, onko perinnöttömäksi tekemisen peruste olemassa. Oikeuskirjallisuudessa on keskusteltu siitä, voiko pesänjakaja arvioida perinnöttömäksi tekemisen rikosperusteen olemassaoloa, jos rikoksesta ei ole annettu tuomiota rikosoikeudenkäynnissä. Päädyn tutkielmassa siihen, että pesänjakaja on kelpoinen tekemään myös tämän ratkaisun. Testamenttiin vetoavan on kuitenkin näytettävä, että rikos on todella tapahtunut ja että se on syvästi loukannut perittävää. Pesänjakajan toimitusjakoa voi moittia PK 23 luvun 10 §:n mukaan. Keskittämisperiaatteesta huolimatta oikeudessamme ei tunneta pesänjakajapakkoa. Päädyn tutkielmassa siihen, että rintaperillinen voi saattaa perinnöttömäksi tekemisen perusteiden poissulkevan vahvistuskanteen tuomioistuimen tutkittavaksi sekä toimitusjaon vaihtoehtona että toimitusjaon aikana. Lakiosaoikeuden säilyttääkseen rintaperillisellä ei kuitenkaan tulkintani mukaan ole velvollisuutta nostaa kannetta. Kanteen voi nostaa myös testamentinsaaja tai muu osakas. Toimitusjaon aikana kanteen käsittely edellyttää, että kantaja osoittaa perustellun oikeussuojan tarpeen asian tuomioistuinkäsittelylle

Nivelreumasta aiheutuva haitta potilaan kokemana

Nivelreuman patofysiologiasta, oireista ja hoidosta on runsaasti tietoa. Kuitenkin varsin vähän tiedetään siitä, miten potilaat itse kokevat sairautensa ja sen oireet. Potilaille aiheutuu sairaudesta henkistä ja fyysistä haittaa, mutta myös taloudellista taakkaa. Tässä tutkimuskokonaisuudessa pyrittiin selvittämään minkälaista haittaa potilaat kokevat nivelreumasta heille aiheutuvan ja sitä, mitkä toiminnalliset haitat olivat potilaille merkittävimpiä. Tutkimuksen lähtöaineisto koostui 242 nivelreumapotilaasta, jotka oli poimittu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilasrekisteristä systemaattisella otannalla, ja he olivat Turun yliopistollisessa sairaalassa reumatautien erikoislääkärien hoitamia nivelreumapotilaita. Tiedonkeruuseen käytettiin kyselylomakkeita, puhelinhaastatteluja ja sairaanhoitopiirin sairauskertomustietoja. Tutkimuksissa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nivelreuma vaikuttaa potilaiden useisiin jokapäiväisiin toimintoihin, mutta vaikutusten suhteellinen merkitys vaihtelee suuresti eri potilasryhmien välillä. Myöskään yksittäiset potilaat eivät pidä kaikkia päivittäisiä askareita tai niissä koettuja toiminnallisia haittoja yhtä merkittävinä. Rahalliset arvot antoivat varsin hyvän vaikutelman siitä, kuinka merkittävänä potilaat kokivat mahdolliset aamujäykkyyden keston vaihtelut. Maksuhalukkuusmenetelmän tuottamilla rahallisilla arvoilla todettiin myös olevan hyvä toistettavuus. Kaikille potilaille kohdennettuja yleismittareita täydentämään tulee kehittää myös sellaisia mittareita, joiden rakenne ja painotukset on suunniteltu kuvaamaan mahdollisimman hyvin kulloinkin tutkittavaa tai hoidettavaa potilasryhmää. Maksuhalukkuusmenetelmä osoittautui hyvin sovellettavaksi tilanteissa jolloin terveyspalvelulle tai terveydentilalle ei kyetä suoraan antamaan rahallista arvoa.Plenty of information is available on the pathophysiology, symptoms and treatment of rheumatoid arthritis. However, information on how patients themselves experience the disease and its symptoms is scarce. Disease can cause mental and physical disadvantages, but also economic burdens. The aim of this research was to study the disadvantages and burden of rheumatoid from patients’ percpective. The original study sample comprised 242 rheumatoid arthritis patients, systematically drawn from the patient register of the Hospital District of Southwest Finland and treated at Turku University Hospital by specialists in rheumatoid diseases. Data was collected using questionnaires and telephone interviews, supplemented by information from the patient records. Both qualitative and quantitative research methods were employed. The findings of the study indicate that rheumatoid arthritis has an influence over several daily activities from the patients, but the relative importance of these effects varies considerably between patient groups. In addition, individual patients do not consider all daily activities or the functional disadvantages experienced in performing them equally important. The monetary values produced by the willingness‐to‐pay approach reflect the importance of the variation in the duration of morning stiffness perceived by the patients quite well. In addition, the repeatability of the values was considered to be good. Global measures used among all patients should be supplemented by developing measures were the structure of the measure as well as the relative weights of the determined functions are specifically planned to depict the disadvantages experienced in each patient group. The willingness‐to‐pay approach proved to be well‐ applicable in situations where no value can be directly given to a health care activity or a health state.Siirretty Doriast

Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen vastasyntyneen tehostetussa hoidossa: Opas henkilökunnalle

Opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä selkeä ja hyödyllinen opas varhaisesta vuorovaikutuksesta Länsi-Pohjan keskussairaalan vauvalan henkilökunnalle. Opasta voidaan käyttää jokapäiväisessä hoitotyössä. Tavoitteena on saada oppaan avulla hoitajat tietoiseksi varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä vauvan ja vanhempien välillä. Varhaisella vuorovaikutuksella on kauas kantoisia vaikutuksia lapsen kasvuun ja kehitykseen. Opinnäytetyö toteutettiin projektina. Projektin raportissa käsitellään kiintymyssuhteen kehitystä, sen tekijöitä, tukemista sekä ohjaamista vastasyntyneen hoitotyössä. Teoriaosuuteen etsittiin tietoa kirjallisuudesta, tutkimuksista, internetistä, artikkeleista, eri tietokannoista ja tietoa saatiin myös Länsi-Pohjan keskussairaalan lastenosastolta. Oppaassa käsitellään kiintymyssuhdeteoriaa, kumppanuusmallin mukaista yhteistyötä vanhempien kanssa, kenguruhoito, sekä imetys. Oppaasta löytyy myös tarkistuslista, josta hoitohenkilökunta voi tarkistaa työvuoron aikana huomioitavat asiat varhaisen vuorovaikutuksen kannalta. Henkilökunnan opas on tehty yhteistyössä Länsi-Pohjan keskussairaalan osasto 1B henkilökunnan kanssa. Opas on kirjoitettu heidän toiveitansa kuunnellen. Opinnäytetyöprosessin tuloksena syntynyttä opasta voidaan hyödyntää osastolle tulevien uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja ohjaukseen.The objective for this thesis is to produce a guide for the staff in Länsi-Pohja central hospital 1B ward. The aim is to gain awareness among the nurses of the importance of early interaction between the baby and the parents. Early interaction has far-reaching effects on the growth and development of the child. This thesis is conducted as a project which report deals with the development of attachment, its factors and supporting as well as guiding the nursing of newborns. The information for the theoretical framework was conducted by gathering data from literature, surveys, the internet, articles, various databases and from the Länsi-Pohja central hospital children's department. The guide goes through attachment theory, partnership model, kangaroo care and breast-feeding. The guide also includes a checklist which the medical staff can utilize for checking the actions they can make during the work shift in terms of early interaction. Personnel Manual is made in co-operation with the Länsi-Pohja central hospital ward 1B staff. The guide is written while listening to their wishes. As a result of the thesis process, the guide can be utilized for future new employees as department orientation and guidance

Pension policy responses to changing division of labour within the family

The developments in women's gainful employment and changes in the pension schemes in the EU countries have been investigated by Sini Laitinen-Kuikka and Eila Tuominen. The project studied the way in which the pension schemes have responded to issues related to the division of labour between the genders, the differences between care work and gainful employment, and changes to these. The connection between changes in women’s gainful employment and pension provision was studied within the framework of welfare state research

Valtatie 18 Seinäjoki - Alavus pääsuuntaselvitys

Pääsuuntaselvityksen tavoitteena on löytää keskeiset kehittämistoimenpiteet valtatien 18 pitkän ajan kehittämiselle Seinäjoen ja Alavuden Hakojärven välisellä tieosuudella. Tiejaksolla on lukuisia standardipuutteita ja kohteen erityispiirteenä on nykyisen valtatien risteäminen rautatien kanssa useammassa kohdassa siten, että ylityskohdissa on vartioitu tasoristeys. Lisäksi liikenteen pääsuunnassa on epäjatkuvuuskohdat muun muassa Veneskoskella ja Keskikylässä. Suunnittelualueen pituus on noin 65 km. Selvityksessä on tunnistettu erilaisia linjausvaihtoehtoja ja toimenpiteitä, joiden toteuttamisen vaikutuksia on verrattu valtatielle asetettuihin valtakunnallisiin ja seudullisiin tavoitteisiin. Vaihtoehtojen vaikutuksia on tarkasteltu liikennejärjestelmän, ympäristön ja maankäytön näkökulmista. Vaikutusten arvioinnissa sovellettiin Väyläviraston hankearviointiohjeistuksen mukaisia menetelmiä ja laskentamalleja. Hankevaihtoehtojen toimenpiteille arvioitiin rakentamisen alustavat kustannukset sekä niiden tuottamat yhteiskuntataloudelliset hyödyt. Toimenpiteitä arvioitiin erikseen sekä yhdessä erilaisissa yhdistelmissä. Linjausvaihtoehtojen osalta tutkittiin kahta päävaihtoehtoa, joista ensimmäinen nojautuu valtatien 18 nykyiseen linjaukseen (VE1) ja toinen vaihtoehto (VE2) Kuortaneen Mäyryn kautta kulkevaan linjaukseen. Tutkitut linjausvaihtoehdot vähentävät matka-aikaa, lyhentävät kuljettua matkaa sekä parantavat liikenneturvallisuutta. Vaihtoehtotarkastelun perusteella nykyiseen valtatielinjaukseen tukeutuvat linjausvaihtoehdot VE1A ja VE1B ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattavampia kuin linjausvaihtoehto VE2. Parhaat hyödyt suhteessa kustannuksiin saadaan vaihtoehdosta VE1A. Investointikustannuksiltaan linjausvaihtoehto VE2 on halvin, mutta sen hyöty-kustannussuhde jää pienimmäksi. Saavutettavuus tarkistettu. Liitteet 1 ja 2 ovat korkearesoluutiokarttoja, eivätkä ole saavutettavia

Ydinprosessin mallintaminen : uuden parturiliikkeen avaus

Tämä opinnäytetyö käsittelee prosesseja, niiden mallintamista ja prosessijohtamista. Työn tavoitteena oli luoda toimeksiantajalle yksityiskohtainen prosessin kuvaus, jonka avulla yrityksen ydinprosesseihin kuuluva parturiliikkeen avaus saataisiin tehokkaammaksi ja vastuunjako jaettua selvemmin eri toimijoiden kesken. Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdytään prosesseihin, prosessijohtamiseen, prosessien kuvaamiseen ja mallintamiseen sekä projektinhallintaan ja franchisingiin. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen, jossa paikallistetaan organisaation nykyiset ongelmakohdat ja etsitään ratkaisuja toimintatapojen kehittämiseksi. Tutkimusosassa kerättiin aineistoa yksilö- ja ryhmähaastatteluin, havainnoimalla yrityksen toimintatapoja liikkeen avauksessa sekä keräämällä aktiivisesti palautetta toimeksiantajalta koko kehittämisprosessin ajan. Kerätyn aineiston ja teoreettisentiedon avulla voitiin paikallistaa liikkeen avaukseen liittyvät ongelmat ja luoda liikkeen avauksen malli, jonka toimeksiantaja hyväksyi ja otti käyttöönsä työn valmistuttua.Mapping the core process : opening a new barbershop This thesis focuses on processes, process management and process mapping. The aim was to create a detailed process model for the client. The process model’s function was to make one of the client’s core processes more profitable and to make liability distribution between different activators clearer. The theoretical part of this thesis focuses on processes, process management, process mapping as well as project management and franchising. This part introduces processes as a part of reforming strategies. Thesis is research-based. The research phase includes collecting material with individual and group interviews through observation of the clients mode of operation as well as by actively collecting feedback from the client during the whole developing process. Collected material and theoretical knowledge made it possible to contain and restrict any problems in opening such businesses and to create a new model for opening a shop. The model was approved and utilized by the client as soon as it was completed

ENSIHOIDON OSAAMISEN ARVIOINTITOIMENPITEET SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA : opetusvideot

Tämän opinnäytetyön tuotoksena tehtiin opetusvideot ensihoidon opetuksessa käytettäviin taitopaja-arviointeihin Savonia-ammattikorkeakoulun käyttöön. Opetusvideot tehtiin suoniyhteyden avaamisesta ja nestehoidon aloitukses-ta, CPAP-ylipainehappihoidosta, hengitystien varmistamisesta ja ventiloinnista, murtuneen raajan reponoinnista, sekä aikuisen paineluelvytyksestä ja defibrillaatiosta. Opinnäytetyön raportti sisältää teoriatietoa perustason ensihoitajan kompetensseista ja osaamisen arvioinneista, sekä teoriapohjan kyseisiin viiteen eri toimenpiteeseen. Tavoiteena oli kehittää ensihoitajaopiskelijoiden taitoja, sekä helpottaa valmistautumista ensihoidon perustason osaamisen arviointeihin ja työelämään. Työn toimeksiantaja on Savonia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä. Opinnäytetyö tuotettiin analysoimalla teoriatietoa ja laatimalla osaamisen viidestä arviointitoimenpiteista opetusvideot. Opetusvideot perustuvat työntekovaiheessa vallitseviin hoito-ohjeisiin ja teoriatietoon. Raportissa käsiteltiin videoiden merkitystä opetuksessa ja oppimisessa. Videot tuotettiin laaduk-kaasti, selkeästi ja nykyaikaisin menetelmin. Videot ladattiin Youtube-palveluun kaikkien halukkaiden käytettäväksi. Savonia-ammattikorkeakoulu hyödyntää opinnäytetyön oppimismateriaalia ensihoidon tutkinto-ohjelmassa sekä perustason ensihoidon opetuksessa ja osaamisen arvioinneissa. Opiskelijat voivat myös hyödyntää opetusvideoita koko opintojen ajan, sillä niitä ei ole sidottu mihinkään tiettyyn opintojaksoon. Opinnäytetyöstä on valtakunnallisesti hyötyä kaikille ensihoidon opiskelijoille. Jatkossa osaamisen arvioinnin toimenpidealueita tulisi laajentaa, koska en-sihoitopalvelut muuttuvat sekä kehittyvät koko ajan. Nykypäivänä potilasohjaus sekä hoidontarpeen arviointi ovat isossa osassa ensihoitoa.As a result of this thesis, teaching videos were made for paramedic training purposes for the use of Savonia univer-sity of applied sciences. The five videos perform procedures of intravenous cannulation and infusion, continuous positive airway pressure- or CPAP treatment, securing airways and ventilation, reposition of a broken limb, and the resuscitation and defibrillation of an adult patient. The report section of the thesis contains theory on the competences and evaluation of basic level paramedics. It also includes theory on the five procedures mentioned above. The objective was to help develop the skills of para-medic students and to facilitate the preparation for the basic skills evaluation and working life. The thesis was com-missioned by Savonia university of applied sciences. The thesis was a development project. It was carried out by analyzing theoretical knowledge and by producing teaching videos of the five evaluation procedures. The videos were made utilizing the predominant theory and prac-tices of the time. The report also discusses the significance of videos in teaching and learning. The videos were made using modern equipment and high quality standards. They were uploaded to YouTube for public use. Savonia university of applied sciences will utilize the material of this thesis in its paramedic training programme, basic level paramedic training and evaluation procedures. Students are also able to utilize the videos during the entire length of their studies, since the videos are not tied to a specific course. This thesis will be of national benefit to all paramedic students

Mallihoitosuunnitelman kehittäminen rintakipupotilaan hoitotyössä : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Kymenlaakson keskussairaalassa käyttöön otetun hoitokertomuksen rintakipupotilaan hoitotyön mallihoitosuunnitelmaa. Työssä tarkasteltiin akuutin rintakivun eli ST-laskun, ST-nousuinfarktin ja epästabiilin angina pectoriksen näkökulmasta hoidon tarpeita, suunniteltuja toimintoja ja hoidon erityis-piirteitä. Työ tehtiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja tarkoituksena oli tämän avulla selvittää, vastaako mallihoitosuunnitelma tuoreinta näyttöön perustuvaa tietoa. Opinnäytetyön sisältö analysoitiin sisällönanalyysillä. Sepelvaltimotauti on yleisin kuolinsyy Suomessa ja siihen kuolee vuosittain noin 10 000 henkeä. Sydäninfarktiin kuolee vuosittain 13 000 henkeä ja siihen sairastuu Suomessa vuosittain noin 25 000 ihmistä. Merkittävimpiä sepelvaltimotaudin riskiteki-jöitä ovat tupakointi, kohonnut verenpaine, korkea veren rasvapitoisuus, erityisesti LDL- kolesteroli, diabetes, vähäinen liikunta ja ylipaino. Sepelvaltimotaudin yleisin vaaratekijä on ikä. Rintakipupotilaan rakenteinen kirjaaminen koostuu hoidon tarpeesta, hoitotyön suunnitelluista toiminnoista, hoitotyön toiminnoista ja hoidon tuloksista. Rintakipupoti-laan hoidon tarpeita ovat rintakipu, peruselintoimintojen ja toimintakyvyn muutokset, selviytymiseen liittyvä tuen tarve, terveyteen vaikuttavat tekijät sekä jatkohoidon tarve. Rintakipupotilaan hoitotyön suunniteltuja toimintoja ovat rintakivun tarkkailu ja hoidon toteutus, peruselintoimintojen seuranta ja ylläpito, toimintakyvyn ylläpitäminen, selviy-tymiseen ja terveyden ylläpitämiseen liittyvä ohjaus sekä jatkohoidon suunnittelu. Opinnäytetyön tuloksissa korostui potilaan ja omaisten sosiaalisen tuen tarve sekä ohjauksen merkitys rintakipupotilaan hoitotyössä. Sosiaalisella tuella ja riittävällä tie-donsaannilla on merkittävä vaikutus rintakipupotilaan potilaan selviytymiseen ja kun-toutumiseen. Mallihoitosuunnitelma tulee päivittää tarpeen mukaan ja hoitotyön arvi-ointi ja toteutus tulee ottaa huomioon hoitoprosessin kaikissa vaiheissa potilasturvalli-suuden takaamiseksi. Hoitotyön toimintojen kirjaaminen potilastietojärjestelmään tulee tehdä asianmukaisesti ja lainsäädäntöä noudattaen.The aim of this thesis was to observe the model care plan for chest pain made by central hospital of Kymenlaakso and compare it to the newest research facts. The objective of this thesis was to research the care, nursing and process and implementation of treatment at non-ST elevation myocardial infarction, ST elevation myocardial infarction and unstable angina pectoris. The thesis was done as systematic overview to literature to determine whether the model of treatment plan corresponds the newest evidence based information. The contents of the thesis were processed using content analysis. Coronary heart disease is the most common cause of death in Finland and has mortality rate of approximately 10 000 people per year. About 25 000 persons per year con-tract Coronary thrombosis and that causes fatality of 13 000 annually. Foremost risk factors for coronary heart disease are smoking, hypertension, high level of blood`s fat content, especially LDL- cholesterol, diabetes, exiguity of physical exercise and over-weight. Age is the most common risk factor for having coronary heart disease. The structural documentation of chest pain patients care work includes the registration process that consists of the needs of care, scheme of the nursing procedures and nursing outcomes. Care needs for chest pain patient are the chest pain, changes in basic vital functions and in ability of function, agents of health and need of follow-up treatment. The scheme of the nursing procedures for a chest pain patient include ob-serving the chest pain and implementing of treatment, following and sustaining of the basic vitals, sustaining the ability of function, guidance for sustaining the health and coping with the disease and planning of the follow-up treatment. The result of the thesis was that the need of social support and guidance for patients and their families are relevant when nursing the chest pain patient. Having social sup-port and sufficient information is significant for the chest pain patient`s coping and rehabilitating. The model of care plan has to be updated at need and the evaluation and implementation of nursing and treatment have to be considered at all phases of the treatment process to guarantee the safety of patients. Registration of the care work functions to the medical records has to be made properly and according to the regulations