Työn arvon muutos ja mielekkyys

Onko työn arvo Suomessa muuttunut vuosituhannen vaihteen jälkeen? Tutkimus käsittelee vuosien 1997 ja 2008 välistä aikaa ja työn keskeisyyden muutosta. Työn keskeisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä työn tärkeyttä lähinnä suhteessa muihin elämänalueisiin, kuten perheeseen ja vapaa-aikaan. Suomessa on havaittu tapahtuneen työnteon mielekkyyden ja työhalujen yleistä vähenemistä, joten halusimme tutkia myös, miten työn keskeisyys on muuttunut ja mitä muita tekijöitä mahdolliseen työn arvon muutokseen liittyy. Työn keskeisyyden oletamme olevan osin työnteon yhteisöllinen arvo ja osin yksilöllisistä työhön liittyvistä ominaisuuksista, kuten työn mielekkyydestä syntyvä arvostus. Oman työn mielekkyyden on oletettu syntyvän työtehtävän sisällöstä, johtamisesta ja työsuhteen varmuudesta. Tässä tutkimme myös Ronald Inglehartin teorian materialististen ja postmaterialististen työn arvojen yleisyyttä ja niiden taustatekijöitä. Aineisto koostui kuudesta haastattelu- ja kyselyaineistosta. Aikaisin oli vuodelta 1997 ja loput 1–3 vuoden välein päättyen vuoteen 2008. Tulokset osoittivat, että työn keskeisyydessä oli tapahtunut vähenemistä vuoteen 2008. Vapaa-ajan tärkeys kasvoi samana aikana. Työn tärkeyden ja keskeisyyden selittäjiä olivat työn mielekkyys, työn velvoittavuus ja työnantajan huolenpidon kokeminen. Työsuhteen epävarmuuden, esimiestuen ja vaikutusmahdollisuuksien ”bruttovaikutukset” olivat seuraavat: työsuhteen epävarmuus vähensi työn keskeisyyttä, mutta esimiestuki ja vaikutusmahdollisuudet lisäsivät sitä. Mielekkyyttä vähensivät työsuhteen epävarmuus ja kiire, kun taas työn velvoittavuus, esimiestuki ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet kasvattivat sitä

Oma työ ja työelämä – tarkastelu kansalaisten työelämänäkemyksiin vaikuttavista tekijöistä

Yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa on keskusteltu siitä, onko työelämä Suomessa ja muissa läntisissä teollisuusmaissa yleisesti paranemassa vai huononemassa. Vaikka ihmisten käsityksiä työnsä laadusta on selvitetty laajasti eri työolotutkimuksissa, harvemmin on selvitetty heidän näkemyksiään työelämässä yleensä tapahtuvasta muutoskehityksestä ja niiden taustatekijöitä. Työterveyslaitoksella kesällä 2007 tehdyssä Työn murroksessa -kyselyssä kartoitettiin työikäisten suomalaisten työelämänäkemyksiä ja -kokemuksia. Artikkelissa eritellään vastaajien näkemyksiä työelämän suoritus- ja tehokkuusvaatimusten kiristymisestä sekä työelämän epätasa-arvoisuudesta. Sellaisilla yleisillä taustatekijöillä kuin koulutuksella, sosioekonomisella asemalla tai työsuhteen vakinaisuudella ei ole merkittävää vaikutusta työelämän yleistä kiristymistä koskevien näkemysten muodostumiseen, kun taas henkilön omaan työhön liittyvillä kokemuksilla on. Työelämän epätasa-arvoisuutta koskevat näkemykset vaihtelevat vastaajien asemien mukaan. Tulokset osoittavat, että ihmiset eivät muodosta käsityksiään työelämän muutoksista vain median luoman kuvan perusteella, vaan heidän omilla kokemuksillaan on keskeinen merkitys asenteiden muotoutumisessa. Varsinkin huonommassa asemassa olevien kasautuva tyytymättömyys voi luoda pohjaa uudenlaisen protestikäyttäytymisen kehittymiselle

Työn elektroninen valvonta Suomessa

Tässä tutkimuksen loppuraportissa kuvataan tutkimuksen aineistot ja raportoidaan tutkimuksen keskeiset empiiriset havainnot. Tutkimuksen aineisto on moniosainen ja eri aineistoilla on pyritty vastaamaan eri tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää suomalaisessa työelämässä käytettyjen valvontajärjestelmien yleisyyttä ja niille asetettuja tavoitteita. Lisäksi selvitettiin valvontakeinojen hyötyjä, ongelmia ja haittoja organisaation toiminnan ja tuottavuuden sekä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Myös valvontakeinojen käyttöön liittyvät oikeudelliset normit ja niihin liittyvät soveltamis- ja tulkintaongelmat ovat tutkimuksen keskiössä. Tutkimus selvitti lisäksi mitä elektronisten valvontakeinojen yleisyydestä, hyödyistä, ongelmista ja haitoista jo tiedetään

Afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksen simuloidut taloudelliset vaikutukset Suomessa

201

Työpaikat terveyserojen kaventajina

Terveyserojen kaventaminen on ollut terveyspolitiikan keskeinen tavoite pitkään, mutta silti ne jatkavat kasvuaan. Työpaikoilla on omalta osaltaan mahdollisuus vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Työpaikan kulttuurilla on vaikutusta työntekijöiden terveyteen esimerkiksi toimintatapojen välityksellä. Terveyserojen muodostumiseen voidaan kenties vaikuttaa suuntaamalla pitkäjänteisiä työkykyä tukevia ja terveyttä edistäviä kokonaisvaltaisia toimia erityisesti niiden toimialojen työpaikoille, joiden työntekijöille on kasaantunut sekä työhön että elintapoihin liittyviä riskejä

Optical sensor for journal bearing oil film pressure measurements

The oil film pressure is one of the fundamental parameters influencing the operation of journal bearings. The oil film pressure is estimated by theoretical calculations, since the measurement of oil film pressure has been a demanding task in journal bearings, especially in bearings carrying dynamic loads. In this study a new approach to experimentally measure the oil film pressure has been developed and tested. The sensor design utilizes the optical fibre technique and the sensor is integrated in the sliding surface of the bearing thus providing the possibility to measure the actual oil film pressure under load without disturbing the contact conditions. The finite element method (FEM) calculations have been used for optimizing the design of the sensor and for ensuring the appropriate mechanical performance of the sensor design. The optical sensor was integrated into a hydrodynamic journal bearing made of bronze and a versatile bearing test rig was used for testing the operation of the optical sensor. The tests were carried out using both static and dynamic loading conditions with different loads and speeds. The experimental data was compared with the simulated one. The results showed that the optical sensor was capable to measure the oil film pressure in journal bearing at real operating conditions and the sensitivity of the sensor was good enough to verify the speed and load effects on the oil film pressure. According to this work, it is possible to increase the knowledge of true operating conditions of journal bearings by using the optical sensor for oil film pressure measurement. The knowledge can be utilized in the development work of safer and more efficient machines and engines with journal bearing carrying high and dynamic loads. This optical sensor configuration can be used also in other applications for measurement and control of pressure

Clustering of disability pension and socioeconomic disadvantage in Sweden : a geospatial analysis

Background To characterize geospatial patterning of disadvantage in Sweden, we examined whether municipal-level indicators of socioeconomic disadvantage and disability pension (DP) rate were clustered, whether the different geospatial clusters were overlapping and whether the findings were similar among women and men. Methods Administrative national data from all 290 Swedish municipalities were used to determine the prevalence of DP and socioeconomic disadvantage [poverty, long-term unemployment, income inequality (GINI Index) and income inequality between women and men]. Geospatial cold spots (clusters of municipalities with a DP/socioeconomic disadvantage prevalence lower than the nationwide prevalence) and hot spots (clusters of municipalities with a DP/socioeconomic disadvantage higher than the nationwide prevalence) were identified, and whether a hot spot was overlapping with another hot spot and a cold spot overlapping with another cold spot were analysed using the Getis-Ord Gi statistics. Results Among women and men, cold spots of DP were most consistently located in the Stockholm area. Hot spots of DP were found in the mid-south Sweden, characterized by mid-sized urban centres in rural territories. High DP rate and socioeconomic disadvantage were overlapping, except for income inequality. Clusters of gender income inequality and women's high DP rate were observed in mid-south Sweden. Conclusion DP and socioeconomic disadvantage are not randomly distributed in Sweden. Geospatial analyses revealed clusters of municipalities with high risk of both DP and socioeconomic disadvantage in certain areas and low risk in other areas. Further research is needed to identify preventive actions to decrease regional inequalities in work capacity.Peer reviewe

Liettyneiden metsäpurojen kunnostaminen

Tieteen tor

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2012 : Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) on vuodesta 1964 lähtien kerätty tietoa ammattitautien, ammattitautiepäilyjen ja eräinä työtapaturmina korvattavien vammojen vuoksi lääkäreiden tutkimuksissa olleista potilaista. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) toimittavat ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä koskevat tiedot Työterveyslaitokseen. Lääkäreiden työsuojeluviranomaiselle toimittamia tietoja käytetään näiden tietojen täydentämiseen etenkin hengitystieallergioissa ja ihotaudeissa. Ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen kokonaismäärien lisäksi julkaisussa on erikseen vakuutuslaitosten ammattitauteina vahvistamat sairaudet